yle.fi-etusivu

Taimen on arvossaan saamelaisten joulupöydässä: "Minä en syö sianlihaa enkä makkaroita"

Vaikka suomalaiset jouluherkut ovat löytäneet tiensä myös saamelaisten joulupöytiin, ovat poronliha ja kalaruuat joulukattauksessa yhä pääosassa saamelaisten joulupöydässä.

Jouluruoka
Heijá Ánne
Melkeen 81-vuotias Anni Äärelä muistaa yhä, kun maistoi ensimmäisen kerran riisipuuroa.Vesa Toppari / Yle Sápmi

Kohta 81-vuotias Anni Äärelä kertoo, että hänen lapsuudessaan, ennen sotaa, ei jouluna syöty mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Anni Äärelä on kasvanut porosaamelaisperheessä Suomen käsivarressa Enontekiön kunnassa pienessä Nunnasen kylässä.

– En muista, että jouluna olisi ollut mitään erikoista. Tietenkin söimme poron käristystä ja lihakeittoa. Emmehän me tienneet sianlihasta mitään, kertoo Äärelä.

Ensimmäinen kauppa Äärelän lapsuudenkodin läheisyyteen tuli vasta sodan jälkeen, 50-luvun puolivälissä, 13 kilometrin päähän Peltovuoman kylään. Silloin Äärelä pääsi ensimmäistä kertaa maistamaan uusia, jopa eksoottisia ruokia.

– Muistan, kun äiti kävi kaupassa ja toi riisinjyviä, emmehän me olleet nähneet riisiä ennen. Sitten hän keitti riisipuuroa ja hedelmäsoppaa ja ne olivat niin herkullisia, kehuu Anni Äärelä.

Inarinsaamelaisten joulupöytään on laitettu parhaat palat

Kuten muillakin, myös saamelaisilla on aina olleet omat jouluruokaperinteensä. Joulun ruokatarjontaan vaikutti muuan muuassa se, oliko perhe talollinen vai jutasiko, eli kulkiko perhe porojen kanssa paikasta toiseen.

Hotelli Kultahovin arvostetun ja palkitun ravintolan keittiömestari, inarinsaamelainen Heikki Nikula kertoo, että jouluruoat ovat olleet tärkeitä ainakin inarinsaamelaisille.

– Parhaat palat on laitettu pöytään, isoin ja lihavin syksyllä pyydetty taimen on suolattu, ja poronpaistista on tehty käristys, kertoo Nikula.

– Ja sitten on ollut joitain erikoisempia ruokia, kuten poronmaidosta tehtyä juustoa, ja olen myös kuullut, että lapsille tehtiin poronmaidosta sellaista jäätä, joka on ollut vähän niin kuin sen aikaista jäätelöä, Nikula kuvailee.

Heikki Nikula kalastaa Juutuanjoella Inarissa heinäkuussa 2016.
Heikki Nikula kalastaa oman joulutaimenensa Juutuanjoesta.Jarmo Honkanen / Yle

Keittiömestarin omasta joulupöydästä löytyy tavallisia jouluruokia kinkkuineen ja laatikoineen, mutta tärkein ruoka on kuitenkin Juutuanjoesta pyydystetty taimen.

– Meidän lapsuudesta asti on ollut sellainen perinne, että suurimman taimenen, joka ollaan pyydetty Juutuasta, on isä suolannut ja säästänyt joulupöytään. Tapaninpäivänä on sitten ollut poronpaisti, kertoo Heikki Nikula.

"Käristys kelpaa jouluruoaksi"

Nykyään myös saamelaiset panostavat jouluruokien valmistamiseen ja hankkimiseen. Suomessa asuvien saamelaisten joulupöydästä löytyvät suomalaisillekin tutut jouluruoat, kuten laatikot ja kinkku.

Anni Äärelä ei kuitenkaan tänäkään päivänä syö nykyaikaisia jouluruokia.

– Kun en minä itse syö niitä, niin enhän minä viitsi tai osaa niitä edes valmistaa, toteaa Äärelä.

Biđus
Käristys on poroperheissä hyvin arkinen ruoka, mutta Äärelän mielestä se sopii myös jouluun.Vesa Toppari / Yle Sápmi

Hänen mielestään poronkäristys kelpaa hyvin myös jouluruoaksi, vaikka se poroperheissä arkinen ruoka onkin.

– Käristys on ainakin helppo tehdä, ei tarvitse kuin vuolla lihaa ja paistaa, ja se on todella hyvää. Minä en syö sianlihaa enkä makkaroita, minulle riittää voileipä ja käristys, kertoo Anni Äärelä.

"Poron liha ja meidän kalat ovat törkeän hyviä"

Poron lihaa ja pohjoisen vesistöjen kalaa ei tavallisesti mausteta muulla kuin suolalla ja pippurilla. Myös Nikula on sitä mieltä, että niihin ei tarvitse lisätä juuri mitään ylimääräistä.

– Raaka-aineet ovat jo itsessään niin törkeän hyviä, painottaa Nikula.

– Minä laitan suolakalaan vain suolaa, pippuria ja vähän sokeria, mutta halutessaan siihen voi ripotella myös vähän fenkolin siemeniä tai konjakkia. Poronlihalle voi laittaa tuoretta timjamia.