Analyysi: Herätys, yliopistot! Konetekniikan alasajo voi käydä todella kalliiksi

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon kannalta keskeisen vientiteollisuuden pohja rapautuu, kirjoittaa toimittaja Timo Sipola.

Analyysit (Yle Uutiset)
Ultraääniresonanssilaite
Ultraääniresonanssikoneen avulla metallin väsymistä voidaan testata nopeutetusti. Sillä voidaan lyhyessä ajassa simuloida vuosikymmenien aikasarjoja. Suomen ainoa kaupallisessa käytössä oleva laite on Oulussa. Wärtsilän alihankkija Global Boiler Worksin hankkima laite on yliopiston käytettävissä. Myös Wärtsilä käyttää sitä ahkerasti hyväksi. Timo Nykyri / Yle

Suomalaisten koneiden ja laitteiden kilpailukyky perustuu pitkälti korkeatasoiseen teknillisen mekaniikan osaamiseen.

Tämän osaamisen avulla laitteiden lujuus ja kestävyys saadaan mitoitettua oikein.

Wärtsilän laivamoottorit ovat hyvä esimerkki teknilliseen mekaniikkaan perustuvasta laadukkaasta ja juuri sen takia kilpailukykyisestä tuotteesta. Niiden pitää kestää kymmeniä vuosia.

Puhutaan kolmanneksesta koko Suomen viennin arvosta. Pelkästä tavaraviennistä teknillisen mekaniikan osaamiseen perustuvat tuotteet muodostavat puolet. Suurelta osalta myös palveluvienti perustuu menestyneisiin tuotteisiin.

Tämä osaaminen on kuitenkin ollut alasajomoodissa jo pitkään. Sitä ei ole vain heitetty retuperälle, vaan alan osaamista ja koko alaa on jo vuosia ajettu alas suomalaisissa yliopistoissa, mikä tuntuu käsittämättömältä.

Opetushallituksen tilastot kertovat selkeästi että vuosina 2010-2016 tekniikkaa on ajettu alas rajusti Suomen yliopistoissa.

Infografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Erityisen voimakasta alasajo on ollut teknillisessä mekaniikassa eli käytännössä kone- ja valmistustekniikassa.

Infografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Miten näin on voinut päästä käymään, että hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon kannalta keskeisen vientiteollisuuden pohja rapautui tällä tavalla?

Alalla ajatellaan melko laajasti, että päättäjiltä on yksinkertaisesti päässyt unohtumaan, että tällainen ala ylipäätään on olemassa.

Itsestäänselvyys?

Kone- ja materiaalitekniikan osaamista pidetään itsestään selvänä. Rahanjaosta yliopistojen sisällä päätetään tasolla, jolle teknillisen mekaniikan teknisen osaamisen peruspilariluonteen ymmärtäminen vaikuttaa olevan ylivoimaista.

Opetusministeriössä, eikä missään muuallakaan missä kokonaisuutta voitaisiin hallita, ei ole herätty huomaamaan, että tilanne kärjistyy samalla tavalla koko maassa.

Ei ole hahmotettu kuinka olennaisesta asiasta on kyse. Teknillinen mekaniikka ei ole mediaseksikästä eikä trendikästä, vaan pitkäjänteistä työtä ja erityislahjakkuutta vaativa matematiikan ala. Sellaiset eivät yliopistojen nykyisessä lyhytnäköisessä ilmapiirissä tahdo pärjätä kilpailussa resursseista.

Kuvaava esimerkki siitä, miten heikosti teknillisen mekaniikan merkitystä ja vientiteollisuuden rakennetta Suomessa ylipäätänsä tunnetaan, on uutinen (siirryt toiseen palveluun)(Taloussanomat) siitä, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle Etlalle on yllätys, kuinka keskeisiä Suomen tavaraviennin kannalta ovat investointituotteita valmistavat suuryritykset. Kymmenen suurinta konsernia tuottaa jopa 7,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Painopiste on siirtynyt yrityksiin

Teknillisessä mekaniikassa on jäljellä enää kourallinen alan professoreita, opiskelijoita on alalle vaikea saada, tutkijat ovat siirtyneet yritysten palvelukseen ja jatko-opiskelijat alkavat olla pääosin ulkomaalaisia.

Alan huippuosaamista on Suomessa enää lähinnä yrityksissä. Meridieseleitä valmistava Wärtsilä on hyvä tästä esimerkki.

Koska teknillisen mekaniikan osaaminen on yhtiön kilpailukyvyn kannalta aivan keskeistä, siitä pidetään huolta. Yhtiön tämän alan osaaminen on vuosia edellä yliopistoja ja joitakin nuoriakin osaajia henkilökunnasta löytyy.

Tuotekehitys vaatii sitoutumista

Wärtsilä Marine Solutions Engines Technology on iso, useiden satojen työntekijöiden tutkimus- ja tuotekehitysosasto, mutta teknillisen mekaniikan osaajia lujuuslaskennassa on sielläkin vain viisitoista.

Wärtsilä haluaisi palkata suomalaisia osaajia, koska tuotekehitys on pitkäjänteistä työtä, eikä aina voi olla varma ulkomaalaisen työntekijän halusta sitoutua Suomeen kymmeniksi vuosiksi. Suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia avoinna oleviin Wärtsilän työpaikkoihin on kuitenkin yhä vaikeampi löytää.

Teknillisen mekaniikan osaajia tarvitaan myös Valmetin, Koneen, Konecranesin, Metson ja Cargotecin tapaisissa teollisuusteknologiayrityksissä.

Ilmavoimat tarvitsee kotimaisia osaajia

Myös ilmavoimien kannalta (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä) teknillisen mekaniikan osaaminen on olennaista. Sitä tarvitaan esimerkiksi Hornetit korvaavien uusien hävittäjien hankintapäätöksen tekemisessä käytön kannalta olennaisten kestävyysominaisuuksien tunnistamisessa, samoin kuin olemassa olevan kaluston ylläpidossa.

Puolustusvoimissa ylipäätään teknillisen mekaniikan kotimaisen osaamisen kato on vaikea asia jo lainsäädännön takia. Virkamieslaissa säädetään, että puolustusvoimien virkamieheltä edellytetään Suomen kansalaisuutta.

Ilmavoimien sisällä alan kotimaisen osaamisen katoaminen nähdään ongelmana tulevaisuudessa. On yhä vaikeampi rekrytoida väkeä, joka on saanut alan koulutuksen.

Rakennustekniikassa lujuusongelmia jo pidempään

Teknillinen mekaniikka on Oulun ja Tampereen yliopistoissa yhdistetty rakennustekniikkaan, jolla on ollut vakavia ongelmia lujuuslaskelmissa.

Viime vuosina julkisuuteen nousseet rakennusten romahtamiset (siirryt toiseen palveluun) (Rakennuslehti) on liitetty nimenomaan puutteelliseen lujuuslaskentaosaamiseen.

Asiaa on yritetty nostaa esille, mutta koulutukseen tämäkään kohu ei juuri vaikuttanut, kertovat yliopistolähteet.

Samat lähteet kertovat, että rakennus- ja koneensuunnittelun yksi nykypäivän vitsauksista on, että tutkinnon saadakseen ei tarvitse ymmärtää rakenteiden mekaniikkaa kovinkaan syvällisesti.

Yliopistojen rahoitus kannustaa laskemaan tutkintovaatimusten kynnystä, mikä vaikuttaa koulutuksen tasoon.

Jos rakennustekniikan lujuuslaskennan osaamisen heikko taso pääsee pesiytymään myös vientiteollisuuteen, se on taloudellisesti paljon isompi asia valtiontalouden kannalta kuin heikon lujuuslaskentaosaamisen takia sortuvat rakennukset, kuten tuore Vaasan jäähallin kattorakenteiden romahdus.

Muualla Euroopassa alan osaajia arvostetaan

Muualla Euroopassa teknillisen mekaniikan osaajia arvostetaan ja se näkyy myös palkassa.

Headhunterit kosiskelevat alan harvoja nuoria suomalaisia huippuosaajia jopa kolminkertaisilla palkoilla töihin ulkomaille, ennen kaikkea Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Suomen onneksi useimmat nuorista alan osaajista eivät halua lähteä. Pienempikin palkka riittää, kun saa tehdä mielenkiintoista työtä kotimaassa.

Tietysti myös suomalaiset yritykset voisivat parantaa alan kiinnostavuutta Suomessa nostamalla teknillisen mekaniikan osaajien palkkausta.

Nyt tuotannon perustasta vastaaville maksetaan melko vaatimatonta palkkaa verrattuna tuotannossa toimiviin työntekijöihin, kaupallisen koulutuksen saaneista puhumattakaan.

Puolet hitsaajista ulkomaalaisia

Teknillisen mekaniikan akateemisen tason osaajien kadossa (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä) on kyse vähän samanlaisesta yhteiskunnan perustaa syövästä ilmiöstä kuin suomalaisten hitsareiden kohdalla.

Luokkahitsareille on aina töitä ja palkka on vähintäänkin kohtuullinen. Vaikka maassa on satojatuhansia työttömiä ja monelta muulta koulutusalalta valmistuu suoraan työttömäksi, hitsaajaksi haluaa harva (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva). Eikä asialle ole saatu tehtyä oikeastaan mitään, vaikka se on ollut tiedossa jo vuosituhannen alussa.

Tästä syystä puolet Suomessa toimivista hitsaajista on jo ulkomaalaisia.