Pekingin talviolympialaiset pitää suomalaisyrityksen kiireisenä – suomalaisella talviurheiluviennillä meneillään kova Kiina-buumi

Suomalaisyritykset ovat tosi paikan edessä Kiinan talviurheilumarkkinoilla, kun ne kisaavat tunnettujen talviurheilumaiden kanssa samoista urakoista ennen Pekingin talviolympialaisia.

jäähallit
Jääkiekkokaukalon osien kasaamista Vepe Oy:n tehdashallissa Tuusulassa. Työnjohtoharjoittelija Henri Savolainen kasaamistöissä.
Jääkiekkokaukalon osien kasaamista Vepe Oy:n tehdashallissa Tuusulassa. Työnjohtoharjoittelija Henri Savolainen kasaamistöissä. Mikko Koski / Yle

Suomalainen joustoreunaisia jääkiekkokaukaloja ja jääpuistoja valmistava perheyritys Vepe elää keskellä jopa hieman yllättävääkin talviurheilubuumia viennissään Kiinaan. Vaikka Tuusulan tehdashallissa on joulun alla hiljaista pekkasvapaiden takia, mennyt vuosi on ollut kaikkea muuta kuin hiljainen, koska vienti Kiinaan on ottanut ison harppauksen eteenpäin.

Noin 50 henkilöä työllistävä perheyritys on ollut aiemminkin Kiinassa hakemassa jalansijaa, mutta varsinainen noste alkoi pari vuotta sitten.

Varsinainen syy jääkiekkokaukaloiden kysynnän kasvulle on Kiinalle myönnetyt vuoden 2022 talviolympialaiset, joiden isäntäkaupunki on maan pääkaupunki Peking. Peking on näin ainoa kaupunki, jolle on myönnetty sekä kesä- että talviolympialaiset.

Kiina hakee laatua

Kaikki alkoi, kun kiinalaisen urheiluministeriön delegaatio kävi pari vuotta sitten tutustumassa suomalaiseen talviurheiluosaamiseen, muun muassa jääkiekkoon. Kiinassa laji on ollut varsin pientä. Miksi kiinalaiset haluavat ostaa juuri suomalaisia jääkiekkokaukaloita ja jääpuistoja?

Vepe Oy:n toimitusjohtaja Antti Terkomaa
Vepe Oy:n toimitusjohtaja Antti TerkomaaMikko Koski / Yle

– Kyllä se varmaan on, että meillä on pitkä osaaminen jääkiekosta ja siihen liittyvästä urheilurakentamisesta. Siinä nivoutuvat hyvin yhteen hyvä osaaminen ja menestyminen maailmalla urheilussa. Bisnes tulee siinä mukana, Vepen toimitusjohtaja Antti Terkomaa sanoo.

Kiinalaisille tärkeää on myös tuotteiden laatu.

Vepe on myynyt tänä vuonna Kiinaan kaksi maan suurinta jääkiekkoareenaa. Toinen meni Pekingiin ja toinen eteläisen Kiinan Guangdongin maakunnassa sijaitsevaan Shenzenin kaupunkiin. Kolmas areena on tilauksessa. Yli kymmenen miljoonan ihmisen Shenzenin erottaa Hongkongin erityishallintoalueesta vain kapea joki.

Henkilö käyttää porakonetta.
Mikko Koski / Yle

"Kiinassa enemmän kilpailua kuin Euroopassa"

Vepellä on keväälle odottamassa vielä kolmaskin tilaus. Ihan helpolla tilauksia ei saatu maaliin, sillä markkinat talviurheilussa ovat erittäin kilpaillut.

Kaikki haluavat Kiinan markkinoille.

Antti Terkomaa

Valtavista markkinoista kisaavat myös muut talviurheilumaat, kuten Itävalta, Kanada, Sveitsi, Saksa, Ranska ja Norja, jossain määrin myös Venäjä, Ruotsi, USA ja Australia.

– Kiina on erittäin iso markkina ja sinne kyllä kaikki haluavat. Kiinassa meillä on enemmän kilpailua kuin Euroopassa, kun mukaan haluavat myös pohjoisamerikkalaiset, Terkomaa kuvailee.

Kiina haluaa talviurheiluharrastusten pariin erityisesti nuoria, Siksi kouluihin rakennetaan erilaisia halleja kovaa vauhtia. On arvioitu, että Kiina rakentaa noin 2 000 jäähallia lähivuosina. Keskusjohto on kertonut tavoitteena, että se haluaa 300 miljoonaa uutta talviurheilun harrastajaa vuoteen 2025 mennessä. Tahti on hurja, kun sitä vertaa jäähallien määrään Suomessa, joka on noin 260.

Kiina ei halua pelkästään uusia uljaita jäähalleja, vaan myös 500 hiihtokeskusta eri puolille maata. Myös hiihtoputkia aiotaan rakentaa eri alueille. Valtio tosin ei rahoita rakennusurakoita, mutta silti kaiken takana on maan keskusjohto sekä valtion urheiluinstituutiot Kiinan Olympiakomiteaa myöten.

Mitkä kaikki urakat loppujen lopuksi toteutuvat, jää nähtäväksi, sillä urakoiden toteuttaminen on eri alueiden ja kaupunkien vastuulla. Valtaosan projekteista toteuttavat valtion omistamat yritykset, joskin joitakin yksityisiäkin on mukana.

– Tällä hetkellä buumi on kova, sillä myös kouluille rakennetaan paljon jäähalleja ja muovijäälläkin harjoitellaan, Terkomaa kertoo.

Jääpuisto Helsingin Rautatientorilla.
Jääpuisto Helsingin Rautatientorilla. Mikko Koski / Yle

On vaikea arvioida, minkä suuruisesta markkinasta on kyse, mutta arviot liikkuvat valtion vienninedistäjän Finpron mukaan noin 100–150 miljardissa eurossa.

Mikään ei toimi ilman oikeita kontakteja

Kun vienti Kiinaan pari vuotta sitten sai vauhtia Vepen osalta, monilla tahoilla oli ratkaiseva rooli, että asiat lähtivät vauhdilla eteenpäin. Vepe pääsi muun muassa osallistumaan Finpron ja KHL:ssä pelaavan jääkiekkoseura Jokerien (siirryt toiseen palveluun)järjestämään seminaariin Pekingissä. Jokereilla on merkittävä asema Kiinassa, sillä se on muun muassa kehittämässä Kiinan maajoukkuepelaamista yksinoikeudella.

Näin Vepelle avautuivat yhteydet kiinalaisiin päättäjiin ja urheilupuolen rakennusyrityksiin. Lisäksi Terkomaalla oli jo ennestään yksi kontakti Kiinassa, joka tunsi eri urheilukeskusten johtajia. Heillä puolestaan oli yhteys maan keskusjohtoon.

Terkomaa pääsi käymään muun muassa vuoden 2008 kesäolympialaisten kisapaikkana tunnettuun Linnunpesään. Sitä kautta avautui uusia yhteyksiä paikallisiin rakennusyrityksiin.

Terkomaa kiittelee paitsi Finpron, myös innovaatiorahoitusta tarjoavan Tekesin osuutta Vepen pääsyssä takaisin Kiinan markkinoille vuosien tauon jälkeen.

Yritys odottaa tuntuvaa kasvua jääkiekkorakentamisen ympäriltä. Liikevaihdon odotetaan tuplaantuvan vuodesta 2014 ja asettuvan tänä vuonna noin 14 miljoonaan euroon. Kasvu ei tule pelkästään Kiinasta, myös Eurooppa on tärkeä markkina-alue.

Suomi satsaa urheiluvientiin ensi vuonna

Yrityksille on tiedossa lisää vetoapua, kun työ- ja elinkeinoministeriön uusi Kiinan urheiluun painottuva vientiohjelma alkaa toden teolla vuoden alusta. Hanketta vetää Kiinaa hyvin tunteva Finpron projektijohtaja Kimmo Siira.

Siiran mukaan suomalaiset perustavat eri puolille Kiinaa toimistoja esittelemään suomalaista osaamista. Isompi toimisto aiotaan perustaa Pekingiin, muualle perustetaan pienempiä satelliittitoimistoja. Mukana ovat Suomesta valtion lisäksi 5–8 suurempaa kaupunkia sekä 20–30 yritystä.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana vientisatsauksessa.

Vientiponnistelun kustannukset on tarkoitus jakaa valtion, kaupunkien ja yritysten kesken.

Urheilun ympärille tarvitaan monenmoista osaamista aina infrastruktuurista erilaisiin lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmiin.

Vepen lisäksi Kiinaan ovat suuntautuneet mm. Suomen Tekojää, kaukolämpöratkaisuja myyvä Scan Cool, sisäilmaratkaisuja tarjoava Halton ja energia- ja ympäristöteknologian yritys Oilon sekä hirsitaloistaan tunnettu Honkarakenne.

Ystävyyskaupungit mukana

Strategiassa ovat mukana myös muutamat urheilukeskukset, joiden avulla Suomi pääsee tekemään kiinalaisten kanssa yhteistyötä urheilun sisällöllisillä asioilla. Mukana on valmennusta, urheilijavaihtoa ja muuta osaamista.

Kantava ajatus on, että yritykset saavat erilaisia palveluita tältä uudentyyppiseltä yhteistyöryppäältä: kaupungit ja valtio tukevat urheilua ja yrityksiä ja urheilu etsii rakentamiselle uusia projekteja. Rakentamisen kautta haetaan puolestaan kuluttajatuotteille uusia mahdollisuuksia.

Kyse ei ole pelkästään talviurheiluun liittyvistä ponnisteluista, vaan jo rakennetuista kesäurheilupaikoista haetaan mahdollisuuksia hyödyntää suomalaista osaamista eri puolilla Kiinaa.

Finpron mukaan parhaillaan mietitään, mikä yhtiörakenne olisi ohjelmalle paras mahdollinen ja mihin kaupungit voivat sitoutua.

Helsinki on vienyt eteenpäin ystävyyskaupunkiajatusta Kiinan suuntaan ja Rovaniemi luotaa mahdollisuuksia yhteistyöhön ystävyyskaupunkinsa Harbinin kanssa heti vuoden alusta.

Suomen vienti Kiinaan kasvussa

Suomen vienti Kiinaan on ollut tänä vuonna kovassa kasvussa, noin 30 prosenttia. Kauppakumppanina Kiina on Suomelle yhä tärkeämpi. Vienti Kiinaan kasvoi tänä vuonna kaksi kertaa enemmän kuin muu vienti.

Kiinan osuus Suomen viennistä on kuutisen prosenttia, ja se on Suomelle viidenneksi tärkein kauppakumppani, kertoo tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen
Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Mikko Koski / Yle

Etla on hiljan selvittänyt Suomen ja Kiinan taloussuhteita. Suomalaisyrityksille Kiinan lähivuosien talouskasvu lupaa hyvää.

– Kyllä nähdään, että se on kasvava markkina, ja ne yritykset, jotka ovat aktiivisia kyllä näkevät ilman muuta kasvua. Ja se, että kiinalaisten ostovoima kasvaa, on tietysti merkittävä tekijä.

Kasvava keskiluokka kuluttaa

Kiinan keskusjohto haluaa houkuttaa noin 300 miljoonaa ihmistä talviurheilulajien pariin. Markkinat ovat siis valtavat.

Talviurheilutuotteiden ja palveluiden kysyntä Kiinassa ei yllätä Etlan Kotilaista.

– Kiinassa halutaan satsata nyt kuluttamiseen, ja se on tietynlaista kuluttamista ja elämysten tuottamista. Kun keskusjohto päättää jotakin, se leviää Kiinassa hyvin laajalle. Kun maa on niin suuri, niin pienikin vienti monistuu helposti.

Kulutuksen lisäksi Kiinan megatrendeinä Kotilainen mainitsee kaupungistumisen, ympäristön yhä suuremman huomioimisen ja terveyden merkityksen kasvamisen. Terveysongelmat liittyvät osittain ilmansaastumiseen.

Kasvava kuluttajajoukko on nimenomaan kiinalainen keskiluokka. Suomalaisyrityksille lupaa hyvää, että ostovoima Kiinassa on kasvussa ainakin lähivuodet.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaikka erityisessä kasvussa on sahatavaran vienti Kiinaan, palvelutkin ovat hiljalleen elpyneet Nokian matkapuhelinten myynnistä aiheutuneesta notkahduksesta. Palvelujen vienti oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin huippuvuosina 2009–2010.

Palvelujen viennissä näkyvät erityisesti liike-elämän palvelut ja peliteollisuuden yhteyteen syntynyttä palveluliiketoimintaa, vaikka se lähtee vielä matalalta tasolta.

Suomalaiset tosin vievät Kiinaan lähinnä välituotteita, kuten sellua paperin ja kartongin valmistamiseen.

Suomen tärkeimmät tuoteryhmät tavaraviennissä Kiinaan ovat Etlan keräämien tietojen mukaan metsäteollisuuden tuotteet (28 %), koneet ja mekaaniset laitteet (20 %), sähkökoneet ja -laitteet (15 %) sekä turkikset ja tekoturkikset (10 %).

Saksa on ollut jo vuosia vahvasti läsnä Kiinassa

Kuten kuviosta (yllä) käy ilmi, on Saksa vahvasti Kiinan markkinoilla.

– Saksa pystyy tuottamaan sekä investointitavaroita että kulutustavaroita, sanoo Kotilainen.

Saksassa vienti hypähti, kun investointibuumi alkoi Kiinassa vuonna 2010. Saksan vienti on jatkanut kasvuaan sen jälkeenkin todennäköisesti vahvan kulutustavaratuotannon myötä, arvioi Etla. Tästä on osoituksena muun muassa saksalaisautojen vienti Kiinaan.

Suomen verrokkimaista Ruotsin kytkös Kiinaan tulee vahvasti autonvalmistaja Volvon kautta. Yhtiö on kiinalaisomistuksessa. Volvot suunnitellaan kuitenkin Ruotsissa, joten se tuntuu palvelujen vientinä Kiinaan.

Yritykset Kiinassa ovat velkaantuneita.

Markku Kotilainen

Vaikka Kiinassa valtio ei ole velkaantunut, niin yritykset ovat. Siinä voi piillä riskitekijöitä suomalaisyritysten kannalta.

– Yritykset ovat velkaantuneita, ja se voi näkyä rauhattomuutena rahoitusmarkkinoilla. Esimerkiksi pankkien ongelmina ja pörssikurssien heiluntana, Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo.

Korjattu jutun alussa: Peking on ainoa kaupunki, jolle on myönnetty olympialaisten talvi- ja kesäkisojen isännyys. Jutussa luki aiemmin, että Kiina olisi ainoa maa, jolle on myönnetty kesä- ja talvikisojen isännyys.