Perheenäiti hurahti romukauppaan ja mullistaa nyt alaa uudenlaisella romuasemallaan – "Ihmiset yllättyvät, kun maksan vanhoista akuista"

Satu Hallinen haluaa tehdä metallien kierrättämisen kuluttajille helpoksi ja kannattavaksi. Hän pyörittää Lempäälässä maailman ensimmäistä etävalvottua romuasemaa.

kierrätys
Satu Halinen
Antti Eintola / Yle

LempääläVielä vuosi sitten vanhemmat romukauppiaat naureskelivat nokialaiselle Satu Halliselle ja hänen idealleen. Hallinen halusi perustaa tavallisille kuluttajille tarkoitetun kierrätysmetallien ostopisteen, jonka pyörisi myös ilman paikalla olevaa henkilökuntaa.

– Ei voi toimia, oli yleisin kommentti, Hallinen sanoo.

Enää Hallisen idealle ei naureskella. Lokakuussa Lempäälään avattu Romukioski on ollut menestys. Hallinen haluaa, että ihmisten on entistä helpompi päästä eroon tarpeettomasta romustaan.

– Perinteinen romuliike ei markkinoi omaa toimintaansa ja sitä, että he ostavat romua. Romukioski on suunnattu nimenomaan pientuojille – yksityisille ihmisille, putkimiehille ja sähköasentajille, joilla on pieniä määriä romumetalleja.

Asiakkaita Romukioskilla Lempäälässä
Mika ja Seppo Haavisto ovat tuoneet Romukioskille purettuja sähkömoottoreita.Marko Melto / Yle

Kaikki punnitaan

Pienteollisuusalueen perukoilla olevasta hallista kuuluu rehevää naurua ja puheensorinaa, kun Satu Hallinen punnitsee asiakkaan tuomaa lastia. Kylmäkoneasentajana työskentelevä mies kuittaa viikon aikana purkukohteista keräämistään kuparikaapeleista reilut 60 euroa.

– Ennen nämä vietiin ilmaiseksi lähimpään keräyspaikkaan. Ei tällä rikastu, mutta on mukava hakea täältä pieni viikonlopputili, mies sanoo.

Ostopalvelupiste toimii suurimman osan ajasta itsepalveluperiaatteella, mikä takaa pitkät aukioloajat. Kolme kertaa viikossa Hallinen on paikalla Romukioskissa. Silloin hän auttaa asiakkaita metallien lajittelussa, ja rahatkin saa halutessaan käteisenä. Muina aikoina Hallinen ohjaa romun tuojia etäyhteyden välityksellä.

Kupariputken sisälle saatetaan jäädyttää vettä.

Satu Hallinen

Ostohinnat voi katsoa suoraan netistä (siirryt toiseen palveluun), mikä sekin on uutta romualalla. Romukioskin nurkassa on pieni toimistokoppi, jossa asiakas saa itse käytellä tietokonetta. Rahat tuodusta metallista maksetaan suoraan asiakkaan tilille.

– Toiminta perustuu siihen, että kaikki materiaali punnitaan. Rönttäkauppoja ei tehdä.

– Hallissa on yhdeksän kameraa. Ne näkevät vaa’alla olevat muurahaisen jalatkin.

Satu Halisen tärkein työkalu on magneetti
Satu Hallisen tärkein työkalu on magneetti, joka tarttuu rautaan ja peltiin, mutta ei arvometalleihin. "Mieluummin hukkaan lompakon, kuin taskuun heitettävän magneetin", Hallinen sanoo.Antti Eintola / Yle

Kameroiden onkin syytä olla hyviä, sillä romubisneksessä liikkuu myös huijareita. Yrittäjän täytyy tuntea yleiset vedätyskonstit, ja hänellä pitää olla näppituntuma siitä, mitä mikäkin tavara painaa.

99 prosenttia asiakkaista tulee hyvillä aikeilla.

Satu Hallinen

– Kupariputken sisälle saatetaan jäädyttää vettä tai kupariromulastin pohjalle sattuu jäämään akku, Hallinen kuvailee tyypillisiä yrityksiä.

– 99 prosenttia asiakkaista tulee kuitenkin hyvillä aikeilla. Kyllä sitä alkaa tunnistaa ne kaverit, jotka tulevat paikalle ja alkavat ensimmäiseksi katsella, missä kamerat ovat.

Epäselvissä tapauksissa hinta maksetaan tavaran tuojan tilille vasta tarkistuksen jälkeen.

"Hienoa, että vanhaa konseptia ravistellaan"

Hallisen bisnesideaan kuuluu myös "kauppa-auto", jolla hän kiertää pikkupaikkoja ostamassa maakuntien romut pois. Nyt talvella kierrokset ovat tauolla, mutta keväällä auto starttaa taas.

Romukauppiaiden liitto kiittelee Hallisen uusia innovaatioita. Liiton toiminnanjohtaja Jari Kortesoja sanoo, että on hienoa, että vanhaa konseptia ravistellaan. Kortesoja kuitenkin tunnustaa, että aluksi hänkin oli epäileväinen.

– Olen yrittänyt matkan varrella sparrata Satua, mutta negatiivisen kautta. Olen miettinyt niitä kohtia, missä voi potkaista varpaansa kiveen – mutta hyvinhän se tuntuu menevän, Kortesoja nauraa.

Alumiiniromua keräyskontissa
Nousukausi on lisännyt romun kysyntää ja nostanut hintoja. Isoille romuttamoille tärkein tuote on uusioromu, kuten esimerkiksi alihankkijoiden osavalmistuksessa syntyvät ylijäämäpalat eli hylky. Kotitalouksien romut, joista Satu Hallinen on tehnyt bisneksen, ovat siihen hyvä lisä.Marko Melto / Yle

Viime vuosina romukaupasta on tullut osa trendikästä kiertotaloutta. Itse ala on vanha; ensimmäiset romukaupat perustettiin Suomeen jo yli sata vuotta sitten. Alan kattojärjestökin juhlii kohta kahdeksankymppisiään.

Kortesojan mukaan Hallisen bisnesmallin suurin ero perinteisiin romuliikeisiin verrattuna on erittäin avoimeksi ja läpinäkyväksi tehty kauppa, mutta myös se, että palvelu tuodaan kuluttajan lähelle.

Satu on räpätäti, jonka kanssa ei aika tule pitkäksi.

Jari Kortesoja

Kortesoja uskoo, että Hallisen etävalvottu asema on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

– Romukauppiaiden liiton toiminnanjohtajana olen pyörinyt Euroopassa ja jenkkilässäkin, enkä ole missään törmännyt tämmöiseen, Korteoja sanoo.

Kortesoja uskoo, että noutoautopalvelu voisi toimia muuallakin Suomessa, vaikka Sadun bisnesmenestyksessä suuri rooli on myös hänen persoonallaan.

– Satu on hyvällä tavalla räpätäti, jonka kanssa ei aika tule pitkäksi, Kortesoja sanoo.

Romukoukku nappasi 15 vuotta sitten

Satu Hallinen ei ehkä vastaa yleistä mielikuvaa romukauppiaasta. Kahden lapsen äiti on koulutukseltaan kansainvälisen kaupan tradenomi ja opiskellut myös Saksassa.

– Olen romualan maisteri, Hallinen nauraa.

Me kulutamme koko ajan enemmän ja enemmän, vaikka pitäisi kuluttaa vähemmän ja kierrättää enemmän.

Satu Hallinen

Hallinen jäi romukoukkuun 2000-luvun alussa. Tuolloin monessa kunnassa oli paikkoja, jonne romua sai ilmaiseksi tuoda. Hallinen alkoi laskea, että romuläjissä pilkistelee euroja.

– Romubisneksen olen oppinut vanhoilta romukauppiailta. Minua on autettu paljon, ja ehkä naisena on ollut myös helpompi kysellä.

Sakari Mäkelä
Romukioskin ruuhkissa Satu Hallista auttaa kiireapulainen Sakari Mäkelä.Marko Melto / Yle

Hallinen vastasi vuosia ison romuliikkeen vientikaupasta. Paperihommat saivat kuitenkin jäädä, sillä hän nauttii yrittämisestä ja töistä, joissa saa kädet likaiseksi.

– Täällä pystyn myös valistamaan ihmisiä. Me kulutamme koko ajan enemmän ja enemmän, vaikka pitäisi kuluttaa vähemmän ja kierrättää enemmän.

Hallinen elää itse niin kuin opettaa. Romukioskilla käytettävät haarukkatrukki, lavanosturit ja kottikärryt ovat kaikki tulleet romuna.

Kotiinsa Nokialle hän ei kuitenkaan romua vie, sen hän on päättänyt.

– Tosin lasten polkupyörät ovat asiakkaiden romuna tuomia. Eivät he ole siitä kärsineet, Hallinen nauraa.

Tyypillinen asiakas saa 50 euroa

– Tämähän on helkkarin hyvä systeemi, sanoo tamperelainen Seppo Haavisto.

Seppo ja Mika Haavisto ovat tuoneet Hallikaiselle 35 purettua sähkömoottoria sekä pienen määrän pelti- ja rautaromua. Hallinen on maksanut romuista 130 euroa.

– Se on ihan hyvä hinta, Mika Haavisto kuittaa.

Romutettuja akkuja
Marko melto / Yle

Hallisen mukaan tyypillinen asiakas on 25–45-vuotias mies, joka tulee alkuviikosta tavaralastin kanssa, kun viikonloppuna on siivottu varastoa tai autotallia. Useimmiten matkassa on yksi tai useampi vanha auton akku.

– Ihmiset yllättyvät, kun maksan heille vanhoista akuista. Yleensä niiden arvokin yllättää, maksan akkukilosta 50 senttiä, eli perusakustakin saa 8–10 euroa, Hallinen kertoo.

– Keskimääräinen kuitin suuruus on 50 euroa. Yleensä ihmisillä on olettamuksena ollut, että muutaman euron saa.

Korkein kilohinta, 4 euroa 35 senttiä, on kuoritulla kuparikaapelilla.

Romutettavaksi tuotuja kynttilänjalkoja hyllyllä.
Ihan kaikkia romuna tulleita tavaroita Hallinen ei lähetä sulatettavaksi, vaan osa on myynnissä Romukioskin hyllyssä.Marko Melto / Yle

"Plagioijat ovat jo liikkeellä"

Keväällä Hallinen aikoo avata uusia Romukioskeja, ensimmäisen todennäköisesti Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajan tuntumaan.

– Plagioijat ovat varmasti keväällä jo liikkeellä, mutta se ei pelota. Isoihin romuliikkeisiin verrattuna tämä on nappikauppaa. Meidän suurimmat kilpailijamme ovat epämääräiset keräilijät, narkkarit ja monesti ulkomailta tulevat hämärämiehet, Hallinen sanoo.

Romukioskin perustamiskulut ovat pienet, jos niitä verrataan perinteiseen romuliikkeeseen, jonka investoinnit ovat helposti miljoonaluokkaa.

– Minä myyn ostamani materiaalit eteenpäin isoihin romukauppoihin, jotka hoitavat niiden jatkokäsittelyn ja myynnin eteenpäin, Hallinen selittää.

– Kierto on nopeaa. Se mikä on romukaupassa Pirkanmaalla tänään, saattaa jo ensi viikolla olla sulatettuna Raahessa Rautaruukin tehtaalla.

Satu Hallinen ja asiakkaat Mika ja Seppo Haavisto.
Romukauppias Satu Halliselta löytyy aikaa ja halua jutella ja kahvitella asiakkaidensa kanssa.Marko Melto / Yle