Oletko nähnyt jouluvalkoa? Harvinainen perinne elää vielä Lounais-Hämeessä

Jouluvalkoon ei joka puolella Suomea törmääkään. Lounais-Hämeessä jouluvalkon voi tavata ainakin puurojuhlissa.

joulu
Joulupukki ratsastaa hevoshahmolla, jota ratsastaja kannattelee itse
Pekka Sipilä on valjastanut jouluvalkonsa.Marjo Kuisma-Sipilä

Joulupäivänä, illansuussa. Silloin jouluvalkolla oli tapana lähteä kiertämään lounaishämäläisen Susikkaan kylän taloja.

– Ensin tuli mies kohteliaasti kysymään ovesta, että saako jouluvalko tulla sisälle. Siihen talon isäntä vastasi, että saa. Ja sitten toinen mies tuli ja aukasi oven ja jouluvalko tuli sisälle.

– Isäntä tarjosi kohteliaasti valkon kuljettajalle viinaryypyn. Ja sen piti olla Fennia-viinaa, eikä mitään huonompaa, muistelee 1960-luvulla eräs Tammelan Susikkaan emännistä Ylen Elävän arkiston videolla.

Jouluvalko on Suomessa harvinainen jouluperinne. Jouluvalko on liikkunut lähinnä Lounais-Hämeessä Tammelan Susikkaan, Hykkilän ja Lunkaan kylissä kertomassa joulun sanomaa.

Nykyään jouluvalkoperinnettä pitää yllä Hykkilän-Lunkaan alueella Pekka Sipilä.

Jos aiemmin jouluvalkoa ajettiin joulunpyhinä, valjastaa Sipilä jouluvalkonsa nuorisoseuran puurojuhliin joulun alla.

– Kyllä se tuntuu olevan, että ilman valkoa ei tahdo sitä puurojuhlaa läpi päästä.

Hevoshahmo, jota ratsastaja kannattelee

Elävä perintö -wiki kertoo tarkemmin (siirryt toiseen palveluun) jouluvalkoperinteestä. Jouluvalko oli puusta ja lakanasta rakennettu hevoshahmo, jota yksi ihminen pystyy kannattelemaan.

Ratsastajan omat jalat toimivat hevosen jalkoina. Jotta illuusio hevosesta ja ratsastajasta on täydellinen, on hevosen kylkiin kiinnitetty vähintään saappaat.

Ratsastaja oli usein sonnustautunut joulupukiksi. Mitä kauemmaksi vuosissa mennään sitä harmaampi on jouluvalkon ratsastajan asu. Palttoo tai rohdinpuku, lakki ja usein myös naamari kuuluivat entisaikojen jouluvalkon ratsastajalle.

Kasi vanhaa mustavalkokuvaa, jossa esitellään kuvaajalle jouluvalkohevoshamoa kesällä
Tammelan Lunkaan kyläläiset esittelivät valokuvaaja Esko Aaltoselle jouluvalkoa vuonna 1928.Esko Aaltonen / Museovirasto / Musketti

Pekka Sipilä pukeutuu punanuttuiseksi pukiksi ja kutsuu itseään jouluvalkon ajajaksi.

Elävä perintö -wikin mukaan perinnettä on harjoitettu Susikkaalla, Hykkilässä ja Lunkaalla ainakin 1900-luvun alusta asti. Todennäköisesti juuret ulottuvat pidemmälle. Vastaavanlaisia perinteitä löytyy Euroopasta, kuten Puolan Krakovasta. Siellä jouluvalkoa muistuttava hahmo tosin liikkui 60 päivää pääsiäisen jälkeen.

Arvellaan, että hakkapeliitat olisivat tuoneet jouluvalkoperinteen aikanaan Tammelaan.

Jouluvalko nostaa hymyn huulille

Nykyään Hykkilässä asuvasta Pekka Sipilästä tuli jouluvalkon ajaja vuonna 1994. Vaikka jouluvalko yhdistetään Tammelaan, on sellaisen saattanut nähdä joskus myös Lopella. Perinne oli tuttu Sipilän isälle.

– Hän rakensi itselleen jouluvalkon ja ajeli siellä [Lopella]. Näin alakouluikäisenä tätä valkosysteemiä, ja kun me tultiin tänne [Hykkilään], aktiivinen nuorisoseura pyysi meitäkin mukaan ja näin sen valkon, Sipilä aloittaa.

Minä sen sieltä vaan otin ja virittelin, kun tiesin mikä on homman idea.

Pekka Sipilä

Seudun nuorisoseuralla oli tallessa jouluvalkon runko. Todennäköisesti paikallisen sepän 1940–50-luvulla rakentama. Kukaan ei oikein tiennyt mistä oli kyse, koska jouluvalkon ajajat olivat jo unohtumassa.

– Minä sen sieltä vaan otin ja virittelin, kun tiesin mikä on homman idea. Mitä siitä voi muuta saada kuin hyvän suosion. Kun sen kerran näkee, niin ainahan se hymyn huulille nostaa ja naurunremakan saa aikaan, kun tämmöinen hauska epeli tulee vastaan joulujuhlissa.

Jos jouluvalko sattuu koputtamaan oveen joulupäivän tai tapaninpäivän iltana tai välipäivinä, niin tiedätte mistä on kyse. Pekka Sipilä sanoo hänen jouluvalkonsa olevan kuitenkin jo lomalaitumilla.