YK alkaa valmistella sopimusta valtamerten luonnon pelastamiseksi – "merten Pariisin sopimus"

Sopimuksella voidaan säädellä taloudellista toimintaa alueella, joka on laajuudeltaan yli puolet maapallon pinta-alasta.

meret
Delfiinejä Cape Townin edustalla Etelä-Afrikassa toukokuussa 2003.
Delfiinejä Kapkaupungin edustalla Etelä-Afrikassa.Nic Bothma / EPA

YK:n on määrä vielä tämän vuoden aikana aloittaa varsinaiset neuvottelut suurimittaisesta sopimuksesta, jolla säädeltäisiin valtamerten taloudellista hyväksikäyttöä ja suojeltaisiin niiden luontoa. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Sopimus koskisi merialueita, jotka ovat kansallisten merirajojen ulkopuolella. Kyseiset merialueet ovat kooltaan yhteensä yli puolet maapallon pinta-alasta.

Taloudellinen toiminta on ylikansallisilla merialueilla lähes täysin vapaata, mikä on johtanut suuriin ongelmiin mm. ylikalastuksen ja saastumisen takia.

Valtamerisopimusta kannattaa lehden mukaan ainakin 140 maata, mikä riittäisi hyvin sen hyväksymiseen, mikäli sopimus saadaan syntymään. Sopimusta on valmisteltu jo viisi vuotta ja ensimmäinen sitä koskeva äänestys toteutunee ennen uuttavuotta.

Sopimus on määrä saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä, kertoo The Guardian. Sopimus pitäisi sisällään säädöksiä uusista, merkittävistä suojelualueista, kalastuksen ja kaivostoiminnan rajoittamisesta ja tieteellisestä tarkkailusta.

– Tämä on mahtava uutinen! Tämä voi avata tien "merten Pariisin sopimuksen" luomiseen, innostui Guardianin haastattelema EU:n entinen meri- ja kalastuskomissaari Maria Damanaki, joka viittasi Pariisin sopimuksen nimellä tunnettuun suureen ilmastosopimukseen.

Suuri turkoosi, vaahtopäinen aalto.
Atlantti näyttää voimaansa Etelä-Afrikan rannikolla. Ilmastonmuutos nostaa merenpintoja sekä lisää ja voimistaa myrskyjä.Nic Bothma / EPA

– Tämä voi olla tärkein askel, mitä olen nähnyt koko 30-vuotisen, merten hyväksi tekemäni työn aikana, Damanaki jatkoi.

Sopimuksella vielä pitkä tie edessään

Jos YK:n jäsenmaat hyväksyvät alustavissa äänestyksissä sopimuksen valmistelun, YK aikoo järjestää merten suojelun tiimoilta neljä kokousta seuraavien kahden vuoden aikana.

Kokouksissa määriteltäisiin sopimuksen laajuus ja merkittävyys. Ympäristöaktivistit toivovat, että siitä tulisi yhtä merkittävä kuin Pariisin sopimuksesta.

Ratkaisevaa on eri maiden suhtautuminen, sillä sopimuksen täytäntöönpano riippuu viime kädessä kunkin maan omista toimista.

Kaksi miestä kerää purkkeja säkkeihin rannalla, joka on täynnä kirjavaa muovijätettä.
Viime kesänä otettu valokuva näyttää tulvien tuoman muovijätteen määrän Korle Gobnon rannalla Ghanassa. Christian Thompson / EPA

Varsinkin suuret kalastusmaat ovat olleet epäileväisiä. Näistäkin mm. Islanti, Japani ja Etelä-Korea ovat viime aikoina liikkuneet sopimuksen hyväksymisen suuntaan, joskin osa niiden neuvottelijoista on halunnut jättää kalastuksen sopimuksen ulkopuolelle, kertoo Guardian.

Maria Damanakin mukaan myönteistä on sekin, että Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole ainakaan toistaiseksi suoraan vastustaneet sopimusta.

Neuvottelijat ovat havainneet, että myös Kiina on mahdollista saada mukaan sopimukseen ja jopa johtavaan rooliin.

Maailman merialueista on suojeltu vain 3,5 prosenttia. Muut alueet kärsivät monista stressitekijöistä.

Vaatimukset merten suojelun tehostamisesta ovat kasvaneet samaan aikaan, kun suuri yleisö on tullut yhä tietoisemmaksi valtamerten huonosta tilasta. Tiedotusvälineet ovat kertoneet näkyvästi esimerkiksi valtameriltä löytyneistä jätelautoista. Lisäksi mm. BBC:n meridokumentti Sininen Planeetta -ohjelma on nähty televisioissa lukuisissa maissa.