Näyttävät helmiäspilvet hurmasivat taivaalla

Läntisessä Suomessa on tänään nähty harvinaisia helmiäispilviä.

Helmiäispilviä Nokialla 24. joulukuuta. Kuva: Aki Karjalainen

Tällä kertaa taivaalla nähtiin tyypin II helmiäispilviä (siirryt toiseen palveluun) eli kirkkaissa väreissä loistavia vesijääpilviä. Useimmiten taivaalla näkyy tyypin I helmiäispilviä, jotka hohtavat pitkinä "vöinä".

Helmiäispilviä syntyy, kun alemman ilmakehän syvä matalapaine törmää vuoristoon. Sen jälkeen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja niin, että ne nostavat alemman ilmakehän kosteutta statosfääriin. Siellä kosteus muuttuu jääkiteiksi, joista taas tulee helmiäispilviä.

Yleensä pilvet koostuvat rikkihaposta, typpihaposta tai jääkiteistä. Pilvet ovat tavallisimmin 15-25 kilometrin korkeudessa.

Jotta helmiäispilvi voi syntyä, pitää stratosfäärin olla tarpeeksi kylmä. Se taas on mahdollista vain talvisin, useimmiten tammi-helmikuussa.

Suomen taivaalla helmiäispilviä näkyy sen takia, että Skandien vuoristo on niin lähellä meitä.