yle.fi-etusivu

Henkilökuvassa Matti Vanhanen: Keskustan yksinäinen susi ei päästä lähelleen, mutta ymmärtää kavereiden arvon

Matti Vanhanen on yhteistyötä arvostava poliitikko, jonka sisin on hänen kumppaneilleen arvoitus.

presidentinvaalit
Matti Vanhanen
Matti Vanhanen.Sebastian Dahlström

Rauno Vanhanen hoksasi jo varhain, että hänen pikkuveljensä Matti on erikoinen tapaus.

Kun Matti Vanhanen oli neljätoistavuotias, hän rakensi laudoista tähtitornin. Hän osti optikolta linssejä ja asensi ne pahviputkeen. Sen Matti kytki tornissa puiseen jalustaan. Näin hän pääsi tutkimaan tähtiä omalla kaukoputkellaan.

– Matti on pitkäjänteinen ja osaa katsoa nenäänsä pitemmälle. Hän ymmärsi jo lapsena, että jos jotain haluaa saada, niin sen eteen täytyy tehdä työtä, selittää Rauno Vanhanen.

Matti Vanhanen Ylen vaalikoneessa ja -galleriassa: Suurimmat uhat Suomen turvallisuudelle ovat välinpitämättömyys, ilmastonmuutos ja sotilaallinen vahinko. (siirryt toiseen palveluun)

Maalaisliitolainen verenperintö

Tähtitorni oli Espoossa. Matti Vanhasen vanhemmat Tatu ja Anni muuttivat sinne perheensä kanssa, kun Matti oli kaksivuotias. Tatu Vanhanen kirjoitti Maalaisliiton lehtiin ja työskenteli Keskustapuolueen tiedotus- ja tutkimusosaston päällikkönä. Kodin vaikutus Matti Vanhasen yhteiskunnalliseen heräämiseen on ilmeinen.

Elämänpiiri Espoon Lahnuksessa oli maaseutumainen ja luonnonläheinen. Sukulaisten luona Somerolla ja Laukaassa Matti sai kosketuksen myös maanviljelijöiden elämään.

Nuorisopolitiikkona valtakunnallisiin tehtäviin

Nuori Matti Vanhanen oli outo lintu; yhdyskuntasuunnittelusta kiinnostunut, täysraitis kansanrunouden harrastaja. Ensimmäisen poliittisen luottamustehtävänsä, kouluneuvoston jäsenyyden, hän sai vuonna 1972.

Neljä vuotta myöhemmin Matti Vanhanen valittiin keskustan puoluevaltuuskuntaan. Siellä ja varusmiesliiton puheenjohtajana hänelle alkoi kertyä kokemusta valtakunnallisesta vaikuttamisesta.

Matti Vanhanen luovutti Presidentti Urho Kekkoselle valtakunnallisen varusmiesadressin 17. helmikuuta 1978. Takana oikealla Eero Heinäluoma.
Matti Vanhanen tapasi presidentti Urho Kekkosen vain kerran. Se tapahtui varusmiesliiton adressin  luovutustilaisuudessa vuonna 1978.Varusmiesliittoa edusti myös Eero Heinäluoma, joka on kuvassa Vanhasen takana.Erkki Laitila / Lehtikuva

Vuonna 1978 varusmiesliitto keräsi adressin asevelvollisten sosiaalisten etujen kohentamiseksi. Vanhanen, Eero Heinäluoma ja Matti Viialainen kävivät luovuttamassa sen presidentti Urho Kekkoselle.

Heinäluoma huomasi jo varhain, että Vanhasella on kyky tehdä päätöksiä. Kerran kun suomalainen valtuuskunta oli lähdössä Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen komitean kanssa, tapahtui kummia. Asemalla delegaatiolle selvisi, että venäläiset olivat kutsuneet matkalle vähemmistökommunistin.

– Pidimme Matin ja Markku Kärkkäisen kanssa pikapalaverin. Kymmenen minuuttia ennen junan lähtöä päätimme, ettemme lähde Moskovaan, koska emme tiedä, keitä neuvotteluihin osallistuisi, kertoo Eero Heinäluoma.

Vuonna 1980 Matti Vanhanen valittiin sekä Espoon kaupunginvaltuustoon että Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Valtiotieteen opinnot jäivät kesken.

Nuoren radikaalin hidas nousu puolueensa raskaaseen sarjaan

Puolueessaan nuori Vanhanen oli radikaali vihreiden arvojen puolestapuhuja. Hän vastusti ydinvoimaa ja taivutteli puolueensa johtoa ympäristöministeriön perustamisen taakse. Suomen EEC-jäsenyyttä hän ei hyväksynyt.

Vaikka Vanhanen oli uuttera, hän oli värittömän, tapettiin sulautuvan miehen maineessa. 1980-luvun alkupuolella hänet oli kutsuttu puhujaksi Alkio-opistolle. Tilaisuuden juontaja, Merja Lemmetti esitteli vieraan:

– Tervetuloa Mikko Vanhala!

Lemmetti ja Vanhanen ihastuivat toisiinsa. Vuonna 1985 pari avioitui. Avioliitto kesti 21 vuotta ja perheeseen syntyi kaksi lasta.

Pääministeri Matti Vanhanen vieraili perheineen ELMA messuilla.
Matti Vanhanen on koko uransa ajan varjellut perhettään julkisuudelta. Vanhasten avioeron jälkeen perhe joutui kuitenkin ennen näkemättömän kohun keskipisteeksi. Jukka Uotila / AOP

Vuonna 1983 Matti Vanhanen pyrki eduskuntaan, mutta ei mennyt läpi. Hän alkoi rakentaa omakotitaloa. Sen valmistuttua Vanhaset muuttivat Nurmijärvelle ja Matti meni töihin vantaalaiseen ilmaisjakelulehteen.

Vanhanen jäi rannalle seuraavissakin eduskuntavaaleissa. Keskustan puoluesihteeriksi hän oli ehdolla vuonna 1990, mutta hävisi kisan.

Eleetön kansanedustaja sementoi asemansa

Päivätyössään Vanhanen menestyi ja eteni Kehäsanomien päätoimittajaksi. Pesti päättyi, kun hänet valittiin kansanedustajaksi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1991. Seuraavana vuonna Matti Vanhanen nousi otsikoihin. Hänen laatimansa ponsi johti siihen, että ydinvoiman lisärakentaminen meni vuosiksi jäihin. Sittemmin Vanhanen on hyväksynyt uusien ydinvoimaloiden rakentamisen.

Vanhanen on muuttanut mielipidettään monessa asiassa. Kun Esko Ahon (kesk.) hallitus esitti Suomen liittymistä Euroopan yhteisöön, Vanhanen äänesti hakemusta vastaan. Kun eduskunnan enemmistö asettui jäsenyyden taakse, Vanhanen käänsi kelkkansa aikailematta.

Vanhanen on saanut uusittua kansanedustajan paikkansa joka kerta, kun on asettunut ehdolle. Eduskunnassa hän pääsi heti suureen valiokuntaan ja pysyi siellä 12 vuotta. Valiokunta käsittelee EU-asiat. Niiden tuntemuksesta tuli yksi Vanhasen valteista.

Etäiseksi koettu luottomies

Puoluetoverit tuntevat Vanhasen, mutta eivät hänen sisintään. He tietävät Matin olevan puolueelle uskollinen, luotettava joukkuepelaaja. He kokevat Matin kuitenkin omiin oloihinsa vetäytyväksi ja etäiseksi.

Keskustan entinen puoluesihteeri Eero Lankia luonnehtii Vanhasta hiljaiseksi puurtajaksi, oman tiensä kulkijaksi ja yksinäiseksi sudeksi.

– Hänen ympärillään ei ole kaveririnkiä, jossa hän istuisi iltaa.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja Timo Laaninen on tuntenut Vanhasen vuosikymmenien ajan. Hän työskenteli neljä vuotta pääministeri Vanhasen erityisavustajanakin. Laaninen ei silti katso kuuluvansa Vanhasen lähipiiriin.

– Olin hänen kanssaan yhteistyössä jo opiskelijajärjestöaikoina, mutta tietty välimatka on säilynyt. Pieni raja.

Kirjassaan “Se on ihan Matti” Laaninen toteaa: “Vanhanen ei 1990-luvulla kuulunut puolueen sisäisiin verkostoihin. Häntä ei voitu laskea kenenkään mieheksi.”

Mattui Vanhanen Pulkovin lentokentällä.
Matti Vanhanen Pulkovon lentokentällä Pietarissa vuonna 2006.Ruslan Krivobok / EPA

“Ei kenenkään mies” nousee huipulle

Vuonna 2000 keskusta valitsi puoluejohtajan sijaista, kun Esko Aho oli lähdössä luennoitsijaksi Yhdysvaltoihin. Vanhanen päätyi kisassa sijalle kolme.

Kun Esko Aho vetäytyi politiikasta paluunsa jälkeen, alkoi kilpa keskustan puheenjohtajuudesta. Myös Vanhanen asettui ehdolle, mutta hän jäi kilvassa jälleen pronssille. Johtajakseen puolue valitsi Anneli Jäätteenmäen. Vanhanen valittiin varapuheenjohtajaksi.

Kesällä 2003 puhkesi hallituskriisi. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki menetti sosiaalidemokraattisten hallituskumppaneidensa luottamuksen ns. Irak-skandaalin takia.

Kun hallitus oli kaatumisen partaalla, neljä keskustavaikuttajaa piti kriisipalaverin. Siihen osallistuivat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli, puoluesihteeri Eero Lankia, pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja puolustusministeri Matti Vanhanen.

– Päätimme ehdottaa eduskuntaryhmälle, että hallituspohja pidettäisiin koossa siirtämällä Matti pääministeriksi Annelin tilalle. Matti oli palaverissa hiljaa. Hän ei tyrkyttänyt itseään. Hänellä ei ollut siinä tilanteessa kuin päätöksen vastaanottajan rooli, kertoo Eero Lankia.

Valinta oli looginen. Vanhanen oli keskustassa Jäätteenmäestä seuraava, olihan hän sekä varapuheenjohtaja että ministeri. Hän oli muutenkin sopiva henkilö umpikujan purkajaksi. Kun ryhmä vahvisti päätöksen, muuan keskustavaikuttaja tokaisi:

– Tämän nuhteettomampaa miestä meiltä ei löydy.

Vanhanen sai nopeasti palautettua hallituksen toimintakyvyn. Osaksi se johtui hänen ominaisuuksistaan.

Anneli Jäätteenmäen hallituksen virkaanastuminen.
Vanhasen I-hallituksen kokoonpanoon tuli muutoksia vuonna 2005, kun SDP kierrätti ministereitään. Osa ministereistä vaihtui ja osalla ministereistä vaihtui salkku. Touko Yrttimaa / Yle

– Hän on rauhallinen, tasapuolinen, luotettava ja yhteistyökykyinen, luettelee Vanhasen ykköshallituksen (siirryt toiseen palveluun) valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.).

Vanhanen halusi välttää yhteenottoja demareiden kanssa. Hän määräsi, etteivät ministerit arvostelisi toistensa tekemisiä julkisesti; kukin ministeri sai toimia itsenäisesti. Hallituksensa yhtenäisyyttä vaalinut pääministeri edellytti myös, ettei keskeneräisiä asioita puida julkisuudessa.

Ylimääräisessä puoluekokouksessa Vanhasesta tuli heittämällä Keskustan puheenjohtaja. Konflikteja karttavan pääministerin suosio nousi kohisten myös kansan parissa.

Naissuhdekohut tärvelevät Vanhasen imagon

Vanhasen suosio alkoi rapautua pian. Keskustan vanhoilliset piirit närkästyivät, kun Matti ja Merja Vanhanen ilmoittivat avioerostaan. Kohun keskellä Merja Vanhanen kommentoi tapahtunutta:

– Se oli harmaan parin harmaa ero.

Pääministerin imago muuttui äkisti räikeän värikkääksi. Käänteen sai aikaan Vanhaseen lyhyessä suhteessa ollut pitopalveluyrittäjä. Seurustelun katkettua hän antoi sensaatiohakuisia haastatteluja ja julkaisi paljastuskirjan “Pääministerin morsian”.

Vanhanen nosti oikeusjutun kirjan kustantajaa vastaan intiimien yksityisasioittensa luvattomasta levittämisestä. Hän voitti jutun, mutta sen hintana oli pitkä kiusallinen julkisuus. Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Se antoi päätöksensä kesällä 2010. Kirjan kustantaja vei korkeimman oikeuden määrämiän sakkorangaistuksen vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi. Se piti korkeimman oikeuden ratkaisua perusteltuna. Prosessi päättyi vuoden 2014 alussa.

Ensimmäisen hallituksensa aikana Vanhanen sai melkoisesti myönteisestä julkisuutta. Kun Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana, hän oli koko Euroopan parrasvaloissa. Vuonna 2006 Vanhanen oli myös keskustan presidenttiehdokkaana.

Turvallisuuspolitiikka nousee Vanhasen agendalle

Vanhanen alkoi paneutua turvallisuuspolitiikkaan sitä enemmän, mitä tärkeämpiiin poliittisiin tehtäviin hän eteni. Niin puolustusministerin, pääministerin kuin presidenttiehdokkaankin pitää hallita turvallisuuspolitiikan ydinasiat.

Vuoden 2006 presidentinvaalien alla Vanhanen julkaisi kirjan “Suomen tie maailmassa”. Teos käsittelee presidentin tehtäviä, Suomen asemaa, ulkosuhteita ja turvallisuuspolitiikkaa.

Presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö, Tarja Halonen ja Matti Vanhanen. Presidentinvaalit 2006.
Vuoden 2006 presidentinvaalien kolmen kärki tulosstudiossa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ilkka Ruotsalainen / Yle

Vanhasen vaalikampanja oli intohimottoman oloinen. Vanhanen asettui tukemaan Sauli Niinistöä heti, kun selvisi, ettei hän päässyt vaalin toiselle kierrokselle. Siitä huolimatta valituksi tuli Tarja Halonen.

Kohujulkisuus ja keskustan vaalirahasotkut murentavat Vanhasen suosion

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa keskusta säilyi suurimpana puolueena ja Matti Vanhanen sai muodostaa toisen hallituksensa. (siirryt toiseen palveluun) Koalitio oli porvarillinen.

Vuonna 2008 virisi pitkällinen vaalirahoituskohu. Kävi ilmi, että muutama varakas liikemies oli perustanut Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen, joka oli kerännyt 2007 vaalien alla satojen tuhansien eurojen vaalirahapotin. Yhdistys jakoi siitä yksittäisille ehdokkaille merkittäviä summia.

Yhdistys oli perustettu keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen työhuoneessa. Matti Vanhanen oli yksi tukea saaneista poliitikoista. Jupakan aikana selviteltiin myös, oliko Vanhasella ollut aktiivinen rooli salatun kuvion luomisessa.

Vuodet 2009 ja 2010 olivat pääministeri Vanhaselle jatkuvaa kujanjuoksua. Oikeusministeri Tuija Brax seurasi sitä läheltä.

– Kaikkien niiden kohujen aikana Vanhanen pysyi koko ajan hyvin rauhallisena. Hän kykeni aina keskittymään käsiteltävään asiaan herpaantumatta.

Timo Laanisen mielestä Vanhasella on hyvin poikkeuksellinen ominaisuus.

– Hänen vahvuutensa on äärimmäinen paineensietokyky: Hän ei hermostu, eikä menetä malttiaan missään tilanteessa.

Julkisuudessa Vanhanen näytti kuitenkin tuohtuvan kahdessa yhteydessä: “Pääministerin morsian” -kirjan vuoksi ja niin sanotun lautakasajutun takia. Se esitettiin Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa. Ohjelmassa väitettiin Vanhasen saaneen lautatavaraa ilmaiseksi rakennusliikkeeltä, joka oli urakoinut myös keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön kohteita.

Vanhanen kiisti väitteet, esitteli kuitit rakennusmateriaaleista ja teetätti riippumattoman selvityksen taloonsa käytetyn lautatavaran laadusta. Niin hän sai maineensa puhdistettua. Silminnäkijän toimitus ei esittänyt todisteita ohjelmassa kerrotuille väitteille.

Vanhanen vetäytyy politiikasta puolueen edun vuoksi

Vuoden 2009 lopulla Vanhanen ilmoitti, ettei aio pyrkiä uudelleen keskustan johtoon seuraavana kesänä. Se tarkoitti, että hän vetäytyisi myös pääministerin tehtävästä.

Vanhasen pääministeriys päättyi kesäkuussa 2010.

Matti Vanhanen saapui maanantaina 20.syyskuuta 2010 Perheyritysten liiton toimistolle Helsingissä Museokadulle jossa hän aloitti työsä liiton toimitusjohtajana.
Perheyristysten liiton toimitusjohtajuuden alkaessa Matti Vanhanen toipui vielä nivelrikkoleikkauksestaan.Pekka Sakki / Lehtikuva

Poliittisista tehtävistä luovuttuaan Vanhanen siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Hän kertoi ratkaisunsa johtuneen terveydellisistä syistä. Perimmäinen syy lienee ollut toinen. Monet keskustavaikuttajat arvioivat, että Vanhanen vetäytyi pääministerin paikalta, jottei hänen maineensa vaarantaisi puolueen vaalimenestystä.

Vuonna 2015 Vanhanen palasi eduskuntaan. Keskusta nimesi hänet sittemmin presidenttiehdokkaakseen. Nyt Vanhanen kisaa äänistä myös puolueensa kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kanssa.

Yhteistyöpoliitikko halajaa maan ulkosuhteiden hoitajaksi

Eero Heinäluoma arvioi Vanhasen Väyrysen vastakohdaksi.

– Vanhanen on pikemmin yhteistyö-, kuin tahtopoliitikko. Hän ei ole telaketjumies.

Vanhanen ei ole telaketjumies myöskään turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Niissä hän korostaa sekä yhteistyön että viileän realismin merkitystä.

Vanhasen mielestä Suomen kannattaa pysyä liittoutumattomana, koska se ylläpitää vakautta pohjolassa. Samalla hän toteaa, ettei Naton jäsenyyttä pidä karsia turvallisuuspolitiikan vaihtoehtojen joukosta.

Kirjassaan “Ulkopolitiikkaa” (2016), Vanhanen arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys on aito vaihtoehto, jos vakaus Itämerellä järkkyy Venäjän voimapolitiikan seurauksena.

Yksinäiseksi sudeksi luonnehdittu mies tiivistää turvallisuuspoliittisen linjansa ytimen yhteen lauseeseen. “Ei kannata kaikessa olla yksin vaan hakea aidosti kavereita.”

Jutusta on korjattu asiavirhe 12.1. klo 00.15. Alunperin tekstissä oli maininta, että Matti Vanhanen voitti "Pääministerin morsian" kirjan kustantajaa vastaan nostamansa oikeusjutun hovioikeusvaiheessa. Juttu eteni korkeimpaan oikeuteen saakka ja Vanhanen voitti sen. Kirjan kustantaja vei korkeimman oikeuden määräämän sakkorangaistuksen vielä Euroopan ihmisoikeustuiomioistuimen käsittelyyn. Se katsoi vuonna 2014 antamassaan ratkaisussa, että korkeimman oikeuden päätös oli perusteltu.

Vanhanen ura grafiikka

Matti Vanhanen on Ylen presidentinvaalitentissä torstaina 11. tammikuuta TV1:ssä klo 21.00. Suorassa lähetyksessä myös Vanhasen puhe yleisön edessä. Tenttiä ja sen analyysia voi seurata myös Ylen verkkosivuilla.