Urjalassa tänä vuonna jo 250 hirvieläinonnettomuutta – ensiavuksi tarvittaisiin "köyhän miehen riista-aitaa"

Alati lisääntyvä peurakolareiden määrä hermostuttaa valtatie 9:n varrella olevia kuntia. Lisää hirviaitaa on luvattu jo Loimaalle, mutta yhtä lailla sitä tarvittaisiin lisää Humppilaan ja Urjalaan.

Hirviaidat
Mies solmii hirvinauhaan solmua.
Keltaisen hirvinauhan hyvä puoli on sen halpa hinta, mutta sitä pitää myös uusia jatkuvasti.Kimmo Hiltunen / Yle

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan rajalla sijaitsevassa Urjalassa on tänä vuonna sattunut noin 250 hirvieläinonnettomuutta, kertoo Pro Ysitie (siirryt toiseen palveluun) -yhdistyksen toiminnanjohtaja Risto J. Rantala.

Ongelma on jo tiedostettu ja siihen on kiinnitetty huomioita eri tiesuunnitelmissa. Käytännön toimet odottavat vielä.

Suurilla teillä, jossa on paljon raskasta liikennettä, ovat onnettomuusvahingotkin lukumääräisesti suuria. Alemmalla tieverkolla eläimiin törmätään harvemmin.

Peuran levinneisyysalue ulottuu Loimaalta aina Urjalan-Kylmäkosken seuduille saakka.

Risto J. Rantala

Tällä hetkellä hirvieläinkolareita tapahtuu paljon Turusta Tampereelle kulkevalla 9-tiellä. Varsinais-Suomen puolella, Loimaalla on tien varrella jo riista-aitoja suunniteltu. Kanta-Hämeessä Humppilaan tai Pirkanmaalla Urjalaan sellaisia ei ole tiedossa. Aitoja on vain kirjattu suunnitelmiin.

– En tiedä, tullaanko me Hämeessä hieman perässä, mutta kyllä täälläkin asian eteen on paljon tehty. Pirkanmaan ELY-keskukseen on kirjelmöity, kertoo Pro Ysitien toiminnanjohtaja Risto J. Rantala. Viimeksi kirjeen lähetti Urjalan kunta.

Keltainen muovinauha on halpaa ja haurasta

Peurakolareita on pelkästään Urjalan kunnan alueella sattunut tänä vuonna jo 250.

Se on niin suuri määrä, että kunnassa olisivat hyvät neuvot tarpeen.

– Tilanne jatkuu yhtä pahana Humppilan puolelle, peurat eivät tunnista kuntarajoja. Peuran levinneisyysalue ulottuu Loimaalta aina Urjalan-Kylmäkosken seuduille saakka, tietää Rantala.

Varsinais-Suomen puolella on 9-tien varteen vedetty myös "köyhän miehen riista-aitaa", eli keltaista muovinauhaa. Rantalan mielestä muovinauhaa kannattaisi kokeilla hätätilassa myös Hämeen puolella.

– Tällaista voisi vaikka yhdessä riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa suunnitella, Risto J. Rantala vinkkaa.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen on aiemmin kertonut Ylellä, kuinka hän vertaa keltaisen hirvinauhan vaikutusta keltaiseen sulkuviivaan. Molemmat muistuttavat autoilijaa vaikutusalueen pituudesta.

Hirvinauha maksaa noin 100 euroa per kilometri, kun taas järeä hirviaita maksaa 25 000–30 000 euroa per tiekilometri. Muovinauhaa saa tosin olla jatkuvasti korjaamassa ja uusimassa.