Koe uusi yle.fi

Väyrysen perustama kansalaispuolue hamuaa kannattajia keskustan kotikentältä: Ensimmäinen osasto pohjoiseen

Kansalaispuolue perustaa lauantaina ensimmäisen paikallisosastonsa Oulun vaalipiiriin. Sami Kilpeläisen johtama puolue haluaa näyttäytyä yhä kansanliikkeenä.

politiikka
sami kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen uskoo, että Oulun vaalipiirin alueelta löytyy paljon puolueen arvojen kannattajia. Timo Nykyri / Yle

Oulu

Reilun vuoden ikäinen kansalaispuolue perustaa ensimmäisen osastonsa Oulun vaalipiirin alueelle. Europarlamentikon ja presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen perustama ja nykyään Sami Kilpeläisen johtama puolue tähtää eduskuntavaaleihin ja aikoo perustaa alkuvuoden aikana paikallisosastot jokaiseen vaalipiiriin.

– Tämä on askel, että puolue on lähtenyt organisoitumaan valtakunnalliseksi puolueeksi, kertoo puolueen heinäkuussa valittu puheenjohtaja Sami Kilpeläinen.

Suomen valloitus alkaa Oulun vaalipiiristä, koska aiemmin keskustassa vaikuttaneen Kilpeläisen mukaan alueelta löytyy sekä kannattajia, että arvoja, joita kansalaispuolue edustaa. Kansalaispuolue on itsenäisyysmielinen euro- ja maahanmuuttokriittinen puolue. Sen puolueohjelmassa tavoitteeksi mainitaan muun muassa maaseudun elinvoimasta huolehtiminen.

Väyrynen on verrannut (siirryt toiseen palveluun) (Suomenmaa) puolueen ideologiaa Bri­tan­ni­an kon­ser­va­tii­vi­seen puolueeseen ja Italian Viiden tähden liikkeeseen. Kilpeläisen mukaan perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla kansalaispuolue sijoittuu keskelle. Pieni puolue ei aio osallistua paikallispolitiikkaan, mutta maakuntavaaleihin lähteminen on vielä auki.

Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat.

Sami Kilpeläinen

Vaikka kansalaispuolue rekisteröitiin viralliseksi puolueeksi vuoden 2016 joulukuussa, se haluaa tulla nähdyksi pikemminkin kansanliikkeenä kuin puolueena. Kun muilla puoleilla on piirijärjestöjä eri puolilla Suomea, kansalaispuolue halusi erottautua perustamalla osastoja.

– Osasto valikoitui nimeksi kuvaamaan avointa osallistumismahdollisuutta. Raskaat organisaatiot ei ole se juttu. Haluamme luoda ihmisläheisen ja helpon tavan vaikuttaa asioihin, jotka yhdistävät suomalaisia. Ihmiset voivat tulla avoimemmin mukaan, eikä heitä sidota järjestöbyrokratiaan, jota monella puolueella on, perustelee sotkamolaislähtöinen Kilpeläinen.

Paavo Väyrynen
Kansalaispuolue luottaa siihen, että Väyrynen vetää jäseniä uuteen puolueeseen. Jarno Kuusinen / AOP

Kansalaispuolueessa asioista päätetään pienellä porukalla: varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsenet sekä puoluehallituksen valitsemat asiantuntijajäsenet. Tällä hetkellä mukana on europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja 30 asiantuntijajäsentä.

Kannatusjäseniä, joilla ei ole päätäntävaltaa, on lähes 2 900. Vaikka puolueen perustaja Paavo Väyrynen on valitsijayhdistyksensä presidenttiehdokas, on tämä Kilpeläisen mukaan houkutellut jäseniä puolueeseen.

Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle.

Erkka Railo

Tulevien paikallisosastojen tehtävänä on erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja etenkin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Ensimmäinen, Oulun vaalipiirin osasto, perustetaan lauantaina Kempeleessä.

– Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat. Se on tietysti osastojen tärkeä tehtävä, että he hakevat ja etsivät ehdokkaita vaalipiireihin.

Koska kansalaispuolueella ei ole kansanedustajia, se ei saa valtion puoluetukea. Se on Kilpeläisen mukaan sekä haaste että mahdollisuus.

– Kun ei ole vaaliraha-automaattia, toimimme sen mukaan, miten kansalaiset haluavat meitä tukea ja vastaamme huutoon. Meillä ei ole myöskään passivoivia puoluetukielementtejä.

Tutkija ihmettelee ilmiötä

Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että kansalaispuolueen halu esiintyä kansanliikkeenä liittyy mielikuvaan siitä, että puolueet ovat osa valtiokoneistoa ja siksi etääntyneet kansasta.

– Jos ryhdytään kansanliikkeeksi, ollaan ikään kuin kansan puolella ja valtiokoneistoa vastaan. Samalla se mahdollistaa ajatuksen, että kannattajia voi hankkia laajemmalta alueelta, ja saada mukaan myös ihmisiä, jotka vierastavat puoluepolitiikkaa, toteaa Railo.

Taustalla on Railon mukaan laajempi länsimainen ilmiö: käynnissä on aikakausi, jolloin osa kansalaisista on pettynyt perinteisiin puolueisiin ja hakee erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkkejä on useita: yritysjohtaja Juha Sipilän nousu politiikan huipulle Suomessa, Macronin menestys Ranskassa ja Trump Yhdysvalloissa. Kaikki kolme ovat nousseet perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta korkeaan asemaan.

– Epäluottamus perinteisiin puolueisiin pohjautuu osittain populistisille liikkeille, jotka ovat vähitellen nostaneet omaa kannatusta. Kansalaispuolue yrittää hyödyntää tätä ilmiötä.

Kuvakaappaus kansalaispuolueen nettisivuston etusivusta.
Politiikan tutkija arvioi, että kansalaispuolue haluaa olla mielikuvissa lähellä kansaa.Kuvakaappaus kansalaispuolue.fi-sivustolta

Railo arvelee, että moni valtapolitiikkaa vastustava antaa kuitenkin äänensä perussuomalaisille – siksi kansalaispuolueen lähtökohdat ovat haastavat.

– Perussuomalainen puolue on nyt heikossa hapessa, koska se hajosi kesällä, mutta se on nyt oppositiossa ja sillä on vahva brändi vakiintuneiden puolueiden vastustajana. Siksi luulen, että protestiäänet menevät sinne.

Politiikan tutkija pitää erikoisena, että kansalaispuolue tuntuu pyrkivän maahanmuuttopolitiikkansa avulla samalle tontille perussuomalaisten kanssa.

– On erikoista, että Paavo Väyrynen on lähtenyt voimakkaasti maahanmuuttokriittiselle linjalle vanhoilla päivillään, ja myös sen kaltaista porukkaa on taustalla mukana. Se voi olla kuitenkin vaikea paikka, koska on perussuomalaisten Halla-Ahon uskottavuus maahanmuuttokriittisessä politiikassa aivan toista luokkaa kuin Väyrysen, Railo analysoi.

Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle.

Erkka Railo

Puolueen perustaja, parhaillaan presidentiksi pyrkivä, Paavo Väyrynen on kansalaispuolueen hallituksen jäsen. Kansalaispuolueeseen on siirtynyt jäseniä eri puolueista, esimerkiksi keskustasta ja kokoomuksesta. Mukana on myös kaksoisjäseniä. Railo kuvailee puoluetta kirjavaksi joukoksi, jonka tärkeä resurssi on Väyrysen mahdollistama valtakunnallinen julkisuus.

Kansalaispuolueella voi olla Railon mukaan myös vaikutusta keskustan suosioon.

– Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle, joten kyllä se syö keskustan kannatusta. Ei sitä kuitenkaan kannata liioitella, Railo analysoi.

Politiikan tutkija pitää kansalaispuolueen alkutaivalta kummallisena. Tutkija ihmettelee, miksi keskustan kunniapuheenjohtaja ja vanhemman valtiomiehen aseman saavuttanut konkari haluaa hypätä lähtöruutuun.

– Paavo Väyrynen tuntuu ehdoin tahdoin tärvelevän poliittisen perintönsä. Ulkopuolelta on vaikeaa käsittää, että minkä takia hän toimii tällä tavalla, että hän aloittaakin nollasta hyvin pienellä porukalla, jonka menestys näyttää vähintäänkin epävarmalta, Railo sanoo.

– Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle.