Miksi aura-auto jättää penkan? Minne katosivat tiekarhut? 5 kysymystä ja vastausta teiden talvikunnossapidosta

Suomalainen kyllä huomaa, jos teiden aurauksessa on parantamisen varaa. Keräsimme vastaukset autoilijoiden ja omakotiasujien yleisiin ihmettelyn aiheisiin talvikunnossapidossa.

Talvisää
lumiaura
Lumitalvesta saattaa tulla paikoin jopa ennätyksellisen kiireinen kunnossapidon näkökulmasta.Markku Ulander / Lehtikuva

1. Paljonko pitää sataa lunta, ennen kuin aura-autot lähtevät liikkeelle?

Liikennevirastolla on maanteille peräti kuusi erilaista hoitoluokkaa (siirryt toiseen palveluun) (Ise, Is, I, Ib, II ja III). Tarkempia tietoja voit katsoa täältä kartasta (siirryt toiseen palveluun), mutta perusidea on, että suurimpiin kaupunkeihin johtavat tiet pidetään paljaana: lumi aurataan, kun sitä tulee.

Pienempien kuntien ja kaupunkien välisillä teillä (II) vaatimukset ovat löysemmät: toimenpideaika on 4–6 tuntia ja tie saa olla polanteinen. Niillä risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan. Alimman hoitoluokan teillä (III) auraus ja liukkaudentorjunta voivat kestää 6–8 tuntia. Sellaisia ovat vaikkapa useimmat sellaiset itärajan lähellä kulkevat tiet, jotka eivät vie rajanylityspaikoille.

Kaupungeissa luokitukset vaihtelevat. Esimerkiksi Kuopiossa (siirryt toiseen palveluun) kaupunkikeskustan kadut ja tärkeimmät keskustaan johtavat väylät kuuluvat ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan. Se tarkoittaa, että aurat lähtevät liikkeelle, kun lunta on yli kolme senttimetriä. Kakkos- ja kolmosluokan kaduilla raja on viisi senttimetriä.

– Tosin kun ensin tehdään ykkösluokan väylät, lunta on monesti enemmän [kuin viisi senttimetriä], kun ehditään asuntokaduille, kaupungin kunnossapitopäällikkö Juho Pelkonen sanoo.

Helsingin kaupungin nettisivuilla on havainnollistettu hyvin (siirryt toiseen palveluun), kuinka kauan auraus kestää minkäkin hoitoluokituksen piirissä olevalla kadulla.

2. Miksi katu jää talvella aurauksen jälkeenkin epätasaiseksi?

"Nimismiehen kiharoilla" tarkoitetaan yleensä sorateille syntyvää epätasaisuutta (siirryt toiseen palveluun), mutta samankaltainen ilmiö tunnetaan myös talvisilta kaduilta. Talvella ilmiö syntyy varsinkin risteysalueille, kun tielle putoaa esimerkiksi liikennevaloissa seisovien autojen pohjista lunta. Kovettunut lumi on nykyaikaiselle aurauskalustollekin yllättävän vaikea vastustaja.

– Pahin keli on, kun moottoritietä sulatetaan suolalla ja autot tuovat sieltä lunta mukanaan. Siitä tulee hyvin äkkiä patteja ja niitä joutuu höyläämään monta kertaa päivässä – ja silti katu on pahannäköinen, sanoo Juho Pelkonen.

Toinen selitys "nimismiehen kiharoille" on se, että aura-auton terä tökkää johonkin ja alkaa hyppiä auratessa. Seuraavan kerran aurattaessa kiharaa tulee lisää.

3. Miksi tiekarhuja ei enää käytetä?

Tiekarhu höylää katua talvella.
Vammas-merkkinen tiekarhu höyläsi katua keskiviikkona Kuopion Niiralassa.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Polanteiden, nimismiehen kiharoiden ja muiden epätasaisuuksien korjaaminen onnistuu parhaiten järeällä tiehöylällä eli tiekarhulla tai kuorma-auton alusterällä. Tiekarhu on kuitenkin harvinaistunut, mikä on saanut ihmiset kyselemään tutun työkoneen perään (siirryt toiseen palveluun).

Tiekarhujen käytöstä käytiin kitkerää keskustelua pari vuotta sitten. Destia perusteli tuolloin luopuneensa tiekarhuista kustannussyistä. Valtion teillä kevyt kuorma-auto nähtiin tiekarhua monikäyttöisempänä. Kotimainen tiehöylien valmistaja Veekmas ei luonnollisesti ilahtunut ratkaisusta.

– Pientä heräämistä on sen jälkeen ollut, mutta tiehöyliä ei nytkään käytetä tarpeeksi. Eilen viimeksi ajoin omalla autolla johonkin katkoon niin että auton keskuslukot räpsähti kiinni. On se nyt kumma kun ei tarvitse kuin kerran vetäistä tiehöylällä niin [tie olisi kunnossa], Veekmas Oy:n toimitusjohtaja Esa Halttunen manaa.

4. Miksi aura-auto jättää niin usein lumipenkan pihatien päähän?

Jokainen omakotiasuja taitaa tietää, miltä tuntuu töistä palattuaan raivata tonttiliittymän päästä aura-auton siihen jättämä kivikova lumivalli. Sosiaalisessa mediassa ihmetellään, onko aurojen todella pakko jättää raskas lumikuorma pihatien päähän. Valitettavasti usein näin on, sanoo Kuopion kunnossapitopäällikkö Juho Pelkonen.

– Auran läpän saa nostettua, mutta jos niin tekee jokaisen liittymän kohdalla, se hidastaisi ajoa niin paljon, että katualueella tulisi vaikeuksia.

Esimerkiksi tiehöylässä on pienempi aura, jonka tarkoitus on ohjata lumet niin, että ne eivät kasaannu liittymiin. Joskus lunta on kuitenkin niin paljon, että suurin osa lumesta menee yli.

5. Kenen vastuulla on lapioida aura-auton jättämä penkka tontilta?

Monen mielestä helpointa olisi, jos lumet voisi vain työntää takaisin ajoväylälle tai sen yli kaupungin maalle. Näin ei kuitenkaan saa tehdä – lumi on tontinomistajan vastuulla, vaikka aura-auto olisi lumen sinne siirtänyt.

– Jos lumet työntää katualueelle, se lisää lumipenkkoja tien varressa, Pelkonen tiivistää.

Lumitöiden juridiikkaa on selvitetty perusteellisemmin tässä MTV:n jutussa (siirryt toiseen palveluun). Siinä haastatellun lakiasiantuntijan mukaan lain näkökulmasta kuvio on selvä: lumet pitää pystyä pitämään omalla pihalla.

28.12. 9.18: Artikkelia täydennetty vaihtoehtoisella selityksellä "nimismiehen kiharoiden" synnystä.