Koriksen pääsarjaan noussut naisjoukkue teki kaikkensa haaliakseen lisää katsojia peleihin – edes ilmaiset liput eivät auttaneet

Naisten koripallon katsojaluvut ovat pohjamudissa miehiin verrattuna.

Naisten koripallo
Kaisa Lind.
Tampereen Pyrinnöstä Kouvottariin siirtynyt Kaisa Lind uskoo joukkueen hyökkäyskuvioiden purevan vastustajiin.Minna Heikura / Yle

– Ajatellaan, että naisten pelaaminen on hitaampaa. Sitä ei pidetä niin näyttävänä kuin miesten pelejä, eikä naisten uskota osaavan yhtä paljon kuin miesten. Ylipäätään on jännä, miten kynnys lähteä naisten peliin on hirveän suuri. Lähes kaikki, jotka tulevat katsomaan naisten peliä ensimmäistä kertaa, ovat vähän yllättyneen näköisiä. Että ai hitsi, tämä olikin näin jännää ja mukaansatempaavaa.

Näin koripalloseura Kouvojen toiminnanjohtaja Eero Lehtinen tiivistää naisten joukkueurheiluun liittyvät ennakkoluulot. Kouvojen naisjoukkue Kouvottaret nousi Korisliigaan viime kaudella. Sarjanousulla oli hetkellisesti positiivinen vaikutus yleisömääriin, jotka lähes tuplaantuivat. Ensihuuman laannuttua luvut laskivat takaisin noin 250 katsojan keskiarvoon. Kouvojen miesten joukkueen peleissä katsojia käy neljä kertaa enemmän.

Kouvottarien pelaajat ovat yrittäneet levittää tietoa lajista olemalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Heillä on oma blogi ja Facebook-ryhmä.

– Koko joukkueemme on valmis tekemään töitä näkyvyyden lisäämiseksi, mutta ei muutos tapahdu yhdessä yössä, Kouvottarien kapteeni Kaisa Lind sanoo.

Lisäksi seura on yrittänyt houkutella lisää katsojia naisten peleihin jakamalla ilmaislippuja. Viimeisimpään peliin eläkeläiset pääsivät ilmaiseksi, muut kaksi yhden hinnalla.

– Edes näillä hinnoilla emme saa miesten ja naisten katsojalukuja lähellekään tasoihin. Jos jaamme 200 lippua, hallille ilmestyy niistä alle 50. Se vain on niin, että kiinnostus naisten pelejä kohtaan ei ole lähellekään samalla tasolla kuin miesten pelejä kohtaan. Sitä kautta se näkyy hinnassakin. Sellaista hintaa ei ole olemassakaan, että katsojia olisi yhtä paljon. Vaikka avaisimme ovet ilmaiseksi, yhdessäkään naisten pelissä ei varmasti olisi tuhatta katsojaa, sanoo Kouvojen toiminnanjohtaja Eero Lehtinen.

Lehtinen pitää vain ajan kysymyksenä, että internetin palvelut kehittyvät entisestään ja saavat yhä useammat ihmiset punnitsemaan hallille lähtöä.

– Nämä ovat muutoksia, joiden jalkoihin varsinkin pikkupaikkakunnat väistämättä jäävät. Hartwall-areenalle meno on juhlava juttu, jota pienillä paikkakunnilla ei ole. Alueelliset erot korostuvat näissä asioissa. Ei tässä puhuta pelkästään miesten ja naisten välisistä eroista vaan myös lajien ja paikkakuntien välisistä huimista eroista.

Ruotsissa naiset ovat miehiä suositumpia

Naisten koripallon yleisöluvut laahaavat pahasti miesten lukujen perässä. Naisten Korisliigan runkosarjapeleissä on tällä kaudella käynyt keskimäärin 230 katsojaa, kun miesten peleissä katsojia on ollut keskimäärin 850. Ero on suuri myös finaaleissa, joissa naisten pelejä seurasi viimeksi noin tuhat katsojaa ja miesten pelejä lähes 3 000.

Suomen naisten maajoukkueen päävalmentaja Pekka Salmisen mukaan suureen eroon ei ole olemassa yksittäistä syytä. Hänen mielestään muutoksen pitäisi lähteä joukkueista ja seuroista itsestään.

– Seurat pystyisivät olemaan paljon aktiivisempia ja aggressiivisempia markkinoinnissa ja olla osana omaa yhteisöään ja tehdä hommaansa tunnetuksi. Se on iso kakku.

Salminen kehuu Ruotsin Luulajassa pelaavan Luleå Basketin toimintaa. Naisjoukkue on kiertänyt aktiivisesti kertomassa toiminnastaan eri ikäisille esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten hoitopaikoissa. Sinnikkyys on tuottanut tulosta. Viime vuonna joukkueen peleissä kävi keskimäärin 1 600 katsojaa.

– Heidän peleissään käy enemmän katsojia kuin yhdessäkään miesten koripallotapahtumassa Ruotsissa. Jos se naapurimaassa toimii, niin kyllä se toimii täälläkin.

Kouvottaret treenaavat hallissa.
Kouvottaret harjoittelevat Mansikka-ahon urheiluhallissa.Minna Heikura / Yle

Salmisen mielestä suomalaisseurojen kukkaronnyörit ovat naisten suhteen liian tiukalla.

– Koko ajan vain säästetään siellä ja säästetään täällä pikkuasioista merkityksettömiä muutaman tuhannen euron summia. Kokonaisuus kärsii siitä.

Miesten Korisliigassa on kolme tuomaria. Tällä hetkellä naisten liigassa kokeillaan kolmea tuomaria, mutta pääsääntöisesti heitä on kaksi.

– Se on seurojen oma päätös. Kolme tuomaria olisi maksanut vähän enemmän. Peli muuttuisi sitä kautta rehellisemmäksi, nopeammaksi ja viihdyttävämmäksi, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan Koripalloliiton tulisi tiukentaa pelipaikkavaatimuksia. Hän pitää ongelmallisena sitä, että miesten seurat pelaavat pääsääntöisesti paremmissa halleissa.

– Naisten peleissä käy yllättäen enemmän ihmisiä niillä paikkakunnilla, joissa on sekä miesten että naisten koripalloa. Ottelujärjestelyissä pitäisi kunnioittaa hyviä pelaajia niin, että salit ja tuomarit olisivat kunnollisia samalla tavalla kuin miehillä. Kun tapahtuma on paremmassa paikassa, sinne tulee väistämättä enemmän ihmisiä.

Muu tarjonta syö

Kouvojen toiminnanjohtaja Eero Lehtinen kokee muun tarjonnan syövän katsojia naisten koripallolta. Hänen mukaansa Kouvolassa naisten koripallo jää miesten jääkiekon varjoon, sillä KooKoo:n ja Kouvottarien pelit ovat usein samaan aikaan.

– Peleissä käyvien ihmisten aika ei kerta kaikkiaan riitä. Kouvot kilpailevat myös itsensä kanssa. Meillä on kolme ylempien sarjatasojen joukkuetta, joille järjestämme maksullisia yleisötapahtumia. Miesten Korisliiga, miesten divari ja naisten Korisliiga. Välillä on viikonloppuja, jolloin myymme kolmena peräkkäisenä päivänä lippuja saman lajin peleihin samaan halliin. Kyllä se väistämättä tarkoittaa sitä, että jostain aletaan karsimaan.

Vaikka avaisimme ovet ilmaiseksi, yhdessäkään naisten pelissä ei varmasti olisi tuhatta katsojaa.

Eero Lehtinen

Myös nykytekniikka syö yleisöä pelikatsomoista.

– Aika ja helppous ovat varmasti suurimpia tekijöitä peliin lähtemisessä. Helppoudessa häviämme ihan 6-0 kotiteattereille ja palveluille, joista pelejä voi katsoa milloin haluaa. Ajat ovat muuttuneet ja penkkiurheilua harrastetaan eri tavalla. Se ei enää edellytä halliin menoa. Se on varmasti asia, johon meidän on hankalinta vaikuttaa.

Rahat kiven alla

Seurojen peliolosuhteet ovat Lehtisen mielestä hyvin erilaisia keskenään.

– Jos vertaa Hartwall-areenaa ja Jatke-areenaa, niin puhutaan aika eri maailmoista. Eihän Jatke-areena ole paikkana niin vetovoimainen. Saatikka sitten jumppasalit, joissa Korisliigaa pelataan.

Lehtisen mukaan maajoukkue ja kotimaiset sarjat elävät pitkälti omaa elämäänsä Suomessa.

– Siihen ei ainakaan toistaiseksi ole saatu rakennettua kovin luontevaa yhteyttä. Susijengin menestys ei ole kovin helposti tuotavissa pikkupaikkakunnan korisliigajoukkueen arkeen.

Koripallo lattialla.
Yle

Seurojen varat tulevat pääasiassa niiden omilta yhteistyökumppaneilta. Lehtisen mukaan esimerkiksi Veikkauksen rahat eivät juurikaan valu Kouvojen kirstuun saakka.

Lehtinen on törmännyt puheisiin, joiden mukaan Korisliigaan pitäisi saada lisää joukkueita. Hän pidä sitä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisena.

– Moni seura kokee, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta ottaa toimintaansa naisten pääsarjatasoa. Siinä tapahtuu näitä eriytymisiä, että yksi seura hoitaa miehet ja toinen naiset. En tiedä onko sekään mikään ratkaisu. Kehitys tuntuu hyvin epäterveeltä siinä mielessä, että syntyy entistä pienempiä ja amatöörimaisempia organisaatioita, jotka pyörivät enemmän intohimon kuin realismin pohjalta.

Vähemmän kangasta, enemmän yleisöä

Ulkomailla kiinnostusta naisten peleihin on yritetty lisätä pukemalla naiskoripalloilijat tiukkoihin trikooasuihin (siirryt toiseen palveluun). Valko-Venäjä on kokeillut pelaamista perinteistä peliasua tiukemmassa, mekkoa muistuttavassa asussa. Myös australialaispelaajat ovat sonnustautuneet tiukkaan trikooseen.

Koripallon MM-kisojen yhteydessä pidettiin vuonna 2010 konferenssi, jossa käsiteltiin peliasujen muuttamista. Useimmat eivät ehdotusta sulattaneet.

Kansainvälisen koripalloliiton pääsihteeri Patrick Baumann on ollut naisellisten peliasujen kannalla. Hän ei sanojensa mukaan näe syytä peittää naispelaajien kauneutta.

Kouvottarien kapteeni Kaisa Lind ei kannata ehdotusta.

– Kyllä me olemme urheilijoita emmekä poseeraamassa tai myymässä lajia vähäpukeisuudella. Toivomme, että ihmiset tulevat katsomaan urheilua, eivätkä sitä, miltä näytämme.

Myöskään Eero Lehtinen ei muuttaisi koripallon peliasuja.

– Jos se näkyvyys sillä pitää hankkia, ollaan varmaan aika ristiriitaisessa asetelmassa suhteessa käynnissä olevaan keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä. Silloin ollaan yhtäältä viisaita mutta toisaalta aika raadollisten asioiden vietävissä.

Kotkan Peli-Karhujen junioreissa pelaava Awak Kuier.
194 senttiä pitkä Awak Kuier on ainoa suomalainen naiskoripalloilija, jolta donkkaus onnistuu.Antti Ojala / Yle

Sääntömuutokset voisivat lisätä tasa-arvoa

Vuoden 2010 konferenssissa ehdotettiin myös korin laskemista naisten peleissä, jotta donkkaamisesta eli pallon lyömisestä koriin yläkautta tulisi helpompaa. Nykyisin kori on 3,05 metrin korkeudessa sekä miesten että naisten peleissä.

– Se, miten se pallo sinne koriin tungetaan, on miehille helpompaa kuin naisille. Se näkyy usein ihan korilukemissakin. Yleisön silmissä se vaikuttaa pelin vauhdikkuuteen. Yksi tekijä on myös yksilösuoritusten näyttävyys, kuten kuinka kaukaa korin tekee tai tekeekö donkkauksia. Siinä on fysiikka mukana. Moni meistä ei jaksa edes heittää kolmen pisteen heittoa korin renkaalle asti, saatikka sitten että se osuu kohdalle. Tottakai siinä on miesten fysiikka ylilyöntiasemassa. He heittävät korkeammalta ja heillä on enemmän voimaa kropassa, Lehtinen toteaa.

Lehtisen mielestä koripallosta voisi tulla tasa-arvoisempaa, jos naisten fysiikka otettaisiin paremmin huomioon.

– Maallikon mielipide on, että koria voisi ilman muuta laskea. Toisaalta samaan hengenvetoon toiminnanjohtajana sanon, että ei missään tapauksessa. Meillä olisi yksi tekninen ongelma lisää hallissa. Jos se olisi helposti toteutettavissa, totta kai peli muuttuisi jännittävämmäksi. Samalla voisi miettiä, pitäisikö kolmen pisteen viivaa tuoda naisilla lähemmäksi. Sitä kautta saataisiin pisteitä ja tapahtumia enemmän ja näyttävämpiä suorituksia. Ilman muuta se olisi tasa-arvoisempi lähtökohta.

Kaisa Lind ei kannata korin laskemista. Hänen mielestään donkkaaminen ei ole oleellista pelin kannalta. Lind ajattelee, ettei miesten ja naisten koripalloa pitäisi verrata keskenään.

– Me naiset pelaamme niillä fyysisillä ominaisuuksilla joita meillä on. Miehillä on parempi fysiikka. He pystyvät donkkaamaan ja heidän pelinsä on fyysisempää ja nopeampaa. Se on luonnonlaki.

Lue myös:

Olympiakomitean toimitusjohtaja haluaa parantaa naisten asemaa urheilujohtamisessa: "Arvostuksen eteen pitää tehdä työtä ja voidaan kysyä, olemmeko me miehet tehneet sitä riittävästi"

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

Norjalainen hiihtotähti naisten ja miesten palkkaeroista: “Tuo summa on pähkähullu”

Mies elättää Suomen kovimman jääkiekkoperheen, vaikka vaimo on se, joka voittaa arvokisamitalit – "Onhan tämä toisaalta ihan pöljää"