Koko Suomi piti evakuoida Alaskaan – mutta mitä sitten tapahtui?

Ajatusleikki suomalaisten evakuoinnista Alaskaan on osa suosittua genreä, jossa rakennetaan vaihtoehtoinen historia toisen maailmansodan tapahtumille.

historia
Ron Laiti
Antti Tuunanen / Yle

Maaliskuussa 1940 Suomen armeija kävi viimeisillä höyryillä. Ammukset alkoivat olla lopussa ja vitsit vähissä. Oli mahdollista, jopa todennäköistä, että Stalinin Neuvostoliitto miehittäisi maan.

Suomen urheaa, mutta epätoivoiseksi käyvää talvisotaa seurattiin maailman lehdistössä herkeämättä. Suomelle virtasi myötätuntoa ja Neuvostoliiton hyökkäyssota tuomittiin. Tämä kaikki tiedetään.

Mutta se, että Yhdysvalloissa hahmoteltiin näinä ratkaisun hetkinä suunnitelmaa koko Suomen evakuoimiseksi, se on uutinen.

Historioitsija Henry Oinas-Kukkonen löysi sattumalta suunnitelman selaillessaan Yhdysvalloissa suomalaisten auttamiseksi perustetun Finnish Relief Fundin papereita. Ajatuksena oli siirtää suomalaiset Alaskaan. Oinas-Kukkonen kertoo uskomattomalta kuulostavasta suunnitelmasta kirjassaan Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta.

Mitkä taulut matkaisivat Alaskaan?

Talvisota päättyi, eikä Suomea miehitetty. Alaska-suunnitelma hautautui arkistojen kätköihin. Tarina alkoi kuitenkin vaivata ohjaaja-käsikirjoittaja Tommi Hakon mieltä. Mitä jos suunnitelma olisikin toteutunut?

– Tarina kuulosti niin uskomattomalta, että se oli melkein pakko katsoa loppuun asti, Hakko kertoo.

Syntyi Operaatio Alaska - kuvitteellinen dokumentti, joka esitetään tänään TV1:ssä.

Kuvitteellinen dokumentti -sanapari kuulostaa paradoksilta. Perinteisesti dokumentin ajatellaan kuvaavan tapahtumia, jotka ovat todellisia. Kuvitelmat taas kuuluvat fiktion piiriin.

Operaatio Alaskassa kuvitellaan, mutta parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

– Kulttuuriantropologi pohtii, miten muutto vaikuttaa suomalaiseen identiteettiin. Luonnontieteilijän tehtävä on kertoa, kuinka reilun kolmen miljoonan ihmisen saapuminen muuttaa Alaskan luontoa, Hakko selittää.

– Entä mitkä taulut lähtisivät mukaan Ateneumista? Tai miten Sibeliukseen suhtauduttaisiin uudessa kotimaassa? Kysymyksiin vastaavat kuvataiteen ja musiikin tuntijat.

Miehiä pöydän ääressä.
Operaatio Alaskan fiktiivinen komentokeskus.Maija Tammi / Yle Kuvapalvelu

Jossittelu on historioitsijan työkalu

Historiantutkijoiden piirissä jossittelu jakaa mielipiteitä. Puritaanit katsovat, että kaiken pitää pohjata faktoihin ja jokainen väite on perusteltava lähteellä.

Historioitsija Markku Jokisipilä edustaa toisenlaista koulukuntaa.

– Vaihtoehtoisen tulevaisuuden pohdinta on aivan keskeistä historioitsijalle. Vain siten voidaan päästä ihmisen pään sisälle.

Jokisipilän mukaan historioitsijan on eläydyttävä tutkimuskohteensa asemaan, ymmärrettävä se, että historia on täynnä valintatilanteita ja myös toteutumattomat vaihtoehdot on huomioitava.

Operaatio Alaskan kaltaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan todellisuudessa ollut, uskoo Jokisipilä, joka oli mukana ohjelman asiantuntijaryhmässä.

– Suomen sodanjohdolla ei ollut B-suunnitelmaa. Kyllä talvisodan ratkaisuvaihe oli eksistentiaalinen hetki, jolloin kaikki oli pelissä.

Periaatteessa yli kolmen miljoonan ihmisen evakuointi olisi voinut olla mahdollisuuksien rajoissa.

– Jos joku siihen olisi kyennyt, niin juuri Yhdysvallat. Kallista ja aikaa viepää se tosin olisi ollut, Jokisipilä sanoo.

Kokemusta vastaavan kokoisista väestönsiirroista ei taida olla kuin ehkä Stalinin Neuvostoliitosta.

– Myös etelävietnamilaisten siirto maan pohjoisosiin Vietnamin sodan seurauksena oli suuri operaatio. Tosin siinäkään ei ylitetty valtamerta, Jokisipilä pohdiskelee._

Evakkoja hevosen vetämässä reessä talvisodan akaessa
Muun muassa Karjalan evakoille hahmoteltiin tulevaisuutta Alaskassa.SA-kuva

Entä jos Hitler olisi voittanut?

Toinen maailmansota on jossittelijoille aarrearkku. Kaunokirjallisuuden puolelle on syntynyt kokonainen alalajinsa teoksista, joissa Hitlerin Saksa on voittanut sodan. Robert Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuus on miljoonia myynyt lajin klassikko. Meillä muun muassa Ilkka Remes on hyödyntänyt vaihtoehtoista historiaa.

– Toinen maailmansota muutti maailmanjärjestystä niin perusteellisesti, että sen vaikutus tuntuu yhä. Ehkä sen vuoksi ajanjakso kiihottaa myös mielikuvitusta, Markku Jokisipilä pohtii aikakauden suosiota.

Tieteellisen historiankirjoituksen puolella jossittelu on harvinaisempaa, mutta ei mahdotonta. Markku Jokisipilä jossitteli jo jatkosodan ratkaisuvaiheita käsitelleessä väitöskirjassaan.

– Pohdin sitä, mitä olisi tapahtunut, jos presidentti Ryti olisi vastustanut Hitlerin vaatimusta jatkaa taistelua.

Jossittelu oli perusteltua sen jälkeen, kun Jokisipilä oli osoittanut, ettei Saksan aseapu ehtinyt Kannaksen ratkaisutaisteluihin. Vastaväittäjäkin oli tyytyväinen ja Jokisipilä sai väitöksestään korkeimman arvosanan. Suuri yleisö sen sijaan riemastui.

– Osa piti epäisänmaallisena, jopa törkeänä, että kyseenalaistin pyhän tulkinnan presidentti Rytin toiminnasta. Koetin muistuttaa, ettei historioitsijan tehtävä ole pönkittää kansallisia myyttejä, vaan esittää tapahtumat mahdollisimman todenmukaisesti.

Jo pitkään Jokisipilän päässä on muhinut romaani, jonka lähtökohtana on toisen maailmansodan vaihtoehtoinen historiankulku.

– Entä jos Suomi olisikin onnistunut pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen kesällä 1944? Periaatteessa se olisi ollut mahdollista, jos tarjolla ollutta tiedustelutietoa olisi hyödynnetty tehokkaammin.

Yhden historiakohdan muuttaminen johtaisi Jokisipilän aivoituksissa tapahtumaketjuun, jossa Suomesta tulisi lopulta Naton perustajajäsen ja lännen linnoitus kommunistista maailmaa vastaan.

– Jossitteluahan tuo on, mutta siinä mielessä uskottavaa, että niin olisi voinut käydä, jos tietyt asiat olisivat menneet toisin.

Lue myös:

Kaikki Operaatio Alaskasta täältä.

Mikä on Operaatio Alaska?

Operaatio Alaska kertoo uskomattoman tarinan suomalaisten evakuoinnista Yhdysvaltoihin

Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta