4-vuotias Eemil Pernaa sai uuden kummitädin – Uusien kummien lisääminen harvinaista

Yleensä kummit nimetään jo ristiäisissä kasteen yhteydessä. On kuitenkin tapauksia, jossa lapsen elämään tulee varhaisessa vaiheessa niin tärkeä ihminen, että hänet haluaa merkitä myös kirkonkirjoihin. Näin tapahtui esimerkiksi 4-vuotiaalle Eemil Pernaalle.

kummit
Piia-Marika Jokela ja Eemil Pernaa
Eemil Pernaa sai ennen joulua uuden kummitädin. Piia-Marika Jokela otti tehtävän innolla vastaanMerja Siirilä / Yle

Mistä on hyvät kummit tehty?

Jos pian viisi vuotta täyttävältä Eemil Pernaalta kysyttäisiin, niin varmaankin hyvistä jalkalihaksista, joiden avulla jaksaa kivuta pulkkamäkeen, huimapäisyydestä hyppyrimäessä sekä myös rattikelkan korjaustaidoista. Joulun välipäivinä nämä taidot laitettiin testaukseen, kun Eemil vei tuoreen kumminsa Piia-Marika Jokelan Ilmajoen Ahonkylän koulun pulkkamäkeen.

Jouluna kaksikon välit saivat ainakin kirkonkirjoihin ikuisen merkinnän, kun Eemilin vanhemmat, Sanna ja Jussi Pernaa, ilmoittivat Jokelan kirkkoherranvirastoon Eemilin uudeksi kummiksi.

– Eemilin alkuperäinen kummi, Markus, meni naimisiin Eemilin syntymän jälkeen ja meille selvisi tässä hiljattain, että kummeja voi lisätä. Halusimme virallistaa tämän asian, kun Piia on ollut mukana Eemilin elämässä samalla lailla kuin Markuskin, Sanna Pernaa kertoo.

Kirkkoherranvirastoon soitettaessa oli virkailijan äänensävy Pernaan mukaan positiivisesti yllättynyt ja ilahtunut. Hirveän yleistä tämä ei siis ole.

Asian virallistaminen vaati perusteluilla täytetyn lomakeen. Nyt Eemilillä on kolme kummia. Uusi kummi ilahtui silminnähden pyynnöstä.

– Kyllä se oli koskettavaa ja todella tärkeä juttu. Koen tämän kunniaksi, kertoo Piia-Marika Jokela liikuttuneena.

Kummitäti ja kummipoika tarkastelevat, että rattikelkka on kunnossa
Kummitäti ja kummipoika tarkastelevat, että rattikelkka on kunnossaMerja Siirilä / Yle

Kummien lisääminen jälkikäteen hyvin harvinaista

Uusien kummien lisääminen on ollut mahdollista poikkeustapauksissa vuodesta 2006 lähtien alle 18-vuotiaille. Kirkon viestinnän mukaan tämä on kuitenkin harvinaista. Uutta kummia voi anoa perusteluiden saattelemana kirkkoherranvirastosta. Kummeja ei voi kuitenkaan vaihtaa tai poistaa rekisteristä.

Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Jukka Salon mukaan Seinäjoella uusia kummeja anotaan vuodessa noin 15. Suurimmassa osassa perusteluina on, että edellisten kummien kanssa kummisuhde on katkennut.

Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Kristen Koskelan mukaan anomuksia tulee noin kymmenen vuodessa.

– Useimmiten perusteena on, että lapsen vanhemmat pitävät tärkeänä, että kummit pitävät yhteyttä kummilapseensa, Koskela kertoo.

Yhteydenpito ei katkea aikuisuuteen

Tuore kummi pyrkiii viettämään kummilapsensa kanssa mahdollisimman paljon aikaa.

– Aion olla mukana vanhempien ja muiden kummien kanssa sitä lapsen identiteettiä, että hänelle kasvaa terve minä-kuva ja kokee olevansa rakastettu, Piia-Marika Jokela sanoo.

Myös kristillistä kasvatusta on luvassa esimerkin kautta.

– Rakastavan läsnäolon kautta se parhaiten välittyy kummilapsellekin, Jokela kertoo.

Sanna Pernaa ei odota kummeilta mitään erityistä. Tärkeimpänä on identiteetin tukeminen ja läsnäolo lapsen elämässä.

– He ovat olleet meidän elämässä niin paljon läsnä, niin he ovat sitten Eemilinkin elämässä. Nyt Eemililläkin on aikuisia ystäviä, Pernaa kertoo.

Mäenlaskua Ilmajoella
Kummin hurjapäisyys laitettiin koetukselle joulun välipäivinä.Merja Siirilä / Yle

Tärkeä rooli myös aikuisiällä

Sekä Jokela että Pernaa ovat olleet aikuisiällä tekemisissä omien kummiensa kanssa. Kiireiset aikatalut ja välimatkat kuitenkin haittaavat yhteydenpitoa.

– Vaikka asutaan aika kaukana toisistamme, niin aina se, kun ollaan yhdessä on tosi tärkeää aikaa. Koen, että vaikka välimatkaa on, niin side kuitenkin säilyy. Olen kokenut olevani rakastettu heidän toimestaan, Jokela kertoo.

Sanna Pernaan kummit ovat opettaneet tanssimaan kansantansseja sekä muistaneet persoonallisilla ja henkilölle sopivilla lahjoilla. Omat lapset ovat tuoneet kummeja lähemmäksi.

– Liian harvoin nähdään, että istuttaisiin saman pöydän ääressä. Nyt kun oma perhekin on kasvanut, niin on ehkä löytynyt uusia yhteisiä aiheita, mistä puhua. Perheen kuulumiset ovat tuoneet vähän lähemmäksi, Pernaa kertoo.