Kaikki talviolympialaisista!

Tulevaisuudentutkija: "Biotalous toimii jo hyvin paikallisella tasolla, Helsinki kivihiilikasoineen hiihtää perässä"

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja biotalouden kehittäminen on yksi tulevaisuuden isoja haasteita. Suuryhtiöiden rinnalle tarvitaan pienempiä toimijoita.

kestävä kehitys
Tuomas Kuhmonen
Krista Karppinen / Yle

Vesantolaisessa metsässä on lunta miestä vyötäisille saakka. Puunkorjuu onnistuu hyvin kaivinkoneeseen kiinnitetyllä harvesterilla. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen on hakkuutöissä kotimetsässä.

– Tämä on huippuesimerkki kestävän kehityksen periaatteista. Täältä harvennushakkuilta menee latvatähteitä ja paksuja oksia paikalliselle yrittäjävetoiselle lämpölaitokselle, joka lämmittää kirkonkylää. Tämä on täysin paikallista, omavaraista ja kestävää. Vesanto on tässä ihan edelläkävijä, Helsinki hiihtää perässä, Kuhmonen veistelee.

Yksi suuri tulevaisuuden kysymys on, miten metsiä hyödynnetään energian tuotannossa. Kuhmosen näkemyksen mukaan olemme siirtymässä ajanjaksoon, jossa korostuu entistä voimakkaammin moniulotteinen kestävä kehitys.

Aineeton hyvinvointi on kasvava osa taloudesta

Tulevaisuudessa korostuu se, että kaikki mitä tuotetaan, on taloudellisesti kannattavaa ja sillä on sen ansiosta jatkuvuutta.

– Kolikon toinen puoli on, että tuotanto samanaikaisesti kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja se on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, hyväksyttävää ja oikeudenmukaista, Kuhmonen hahmottaa kestävän kehityksen periaatetta.

Yhä suurempi osa talouden kasvusta perustuu tulevaisuudessa aineettomaan hyvinvointiin ja palveluihin. Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys, kuten metsien sertifiointi tai ruuan alkuperä ovat tärkeitä. Myös esimerkiksi digitaaliset palvelut ovat tulevaisuudessa aivan eri mittaluokkaa kuin nykyisin, Kuhmonen ennakoi.

Tuomas Kuhmonen, kaivinkone, tulevaisuus
Krista Karppinen / Yle

Ilmassa on paljon epävarmuutta ja ristiriitaisia väitteitä siitä, mitä tulevaisuus on tai mitä sen pitäisi olla. Metsä on hyvä esimerkki murrosvaiheen ajattelussa.

– Ajatellaanko metsää päästölähteenä vai hiilinieluna, riippuu siitä, miten lasketaan. Onko lehmä tuotantoväline vai päästölähde, biojalostamo, huoltovarmuuskeskus, maisemanhoitaja, lauman jäsen, lemmikki vai riiston kohde? Tällaisia tuttuja asioita voidaan panna ristiriitaisiin kehyksiin. Se on suuren murroskauden merkki.

Ajatellaanko metsää päästölähteenä vai hiilinieluna, riippuu siitä, miten lasketaan.

Tuomas Kuhmonen

Luonnonvarat Suomen vahvuus

Suomessa osataan käyttää luonnonvaroja kestävästi jo kohtuullisen hyvin. Luonnonvarat ovat Kuhmosen mukaan yksi suurista vahvuuksista myös tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman tavoitetta siitä, että Suomi olisi bio- ja kiertotalouden edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä, Kuhmonen ei varsinaisesti lähde arvioimaan. Tehtävää, mutta myös mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseksi Suomella kuitenkin hänen mukaansa riittää.

– Monet sanovat, että biotalous on vain vanha asia uusissa kuorissa. Se on kuitenkin paljon enemmän, Kuhmonen pohtii.

Biotaloudessa on lukuisia mahdollisuuksia: öljypohjaista tuotantoa voidaan korvata biokaasulla, bioetanolilla tai hakkeella, muovia biokomposiiteilla, puuvillaa puukuidulla, kivihiiltä biohiilellä ja keinovärejä luonnonväreillä, Kuhmonen luettelee.

Lisäksi biomassasta saadaan irti ravinteita, energiaa ja erilaisia materiaalijakeita, jotka perustuvat luonnon jatkuvaan tuotantokykyyn. Biotuotantoon voidaan myös liittää monenlaista aineetonta hyvinvointia kuten alkuperätietoa, tuoteturvallisuutta, hoivaa ja virkistystä.

Suuryritykset hallitsevat vielä biotaloutta

Kuhmosen näkemys on, että tulevaisuudessa erilaisia biotehtaita voisi olla hyvin eri mittakaavoissa ja paikoissa.

– Tarvitaan teknistä tietämystä, luovuutta ja markkinointitaitoa, jotta tämä raollaan oleva portti avautuu, Kuhmonen kannustaa.

Suuryritykset hallitsevat vielä markkinoita, mikä on Kuhmosen mukaan kaksiteräinen miekka. Toisaalta se mahdollistaa isojen biotuotetehtaiden ja jakeluverkkojen rakentamisen, toisaalta se sulkee paljon ovia uusilta ratkaisuilta ja toimijoilta.

Kuhmonen näkee, että biokaasulaitoksia ja -jakeluasemia voisivat rakentaa pienemmätkin toimijat. Hyötyjä, haittoja ja riskejä ei ole vielä hänen mukaansa punnittu kaikista näkökulmista.

Metsäenergia on Kuhmosen mukaan toinen samantapainen esimerkki kehityksen estymisestä.

– Metsäenergiamarkkinoita hyydytetään, ja tässä kuviossa on suurilla metsä- ja energiayhtiöillä näppinsä pelissä. Puun kasvava kysyntä uusiin käyttöihin on myrkkyä sen perinteisille ostajille.

Suuryhtiöt käyttävät hankkimaansa valta-asemaa omaksi eduksi hallitessaan markkinoita.

Tuomas Kuhmonen

Monet biotalouden kehityksen esteet ovat institutionaalisia. Kuhmonen pohtii, että suuryhtiöt käyttävät hankkimaansa valta-asemaa omaksi eduksi hallitessaan markkinoita. Niillä on määrittelyvalta, joka estää toimintatapojen muuttamisen ja ne ovat myös perinteisten toimintatapojen sokeuttamia.

Kuhmonen viittaa tällä näkemykseen siitä, miksi alueellisesti biotalous on eri puolilla Suomea vielä eri kantimissa.

– Tästä syystä ei ole sattumaa, että suuri Helsinki kivihiilikasoineen on biotalouden perässähiihtäjä, ja pieni Vesanto kestävän, paikallisen, perheyritysvetoisen ja omavaraisen metsäenergiansa kanssa on biotalouden edelläkävijä. Tarvitaan paljon tulevaisuustyötä, ennen kuin näin suuri muutos on hanskassa, painottaa tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.

Tuomas Kuhmonen ja uuni tulilla, katse tulevaisuuteen
Krista Karppinen / Yle

Osa Kuhmosen kotimetsän puista menee suoraan omaan käyttöön. Koivuhalot palavat iloisesti leivinuunissa.

Tutkimusjohtaja uskoo, että esteistä huolimatta Suomella on bioenergiassa eri muodoissaan fossiilisen energian korvaajana lähitulevaisuudessa taloudellisesti mielenkiintoisimmat kasvumahdollisuudet. Sellulla ja puukuidulla voidaan korvata muovia ja puurakentaminen lisääntyy.

– Kaikilla näillä kolmella saralla Suomella on erinomaiset mahdollisuudet etenemiseen, vaikka maailman kärkimaaksi, Kuhmonen myhäilee ja lisää puita uuniin.

Artikkeli päivitetty 3.1.2018 klo 8.43: Lisätty Tuomas Kuhmosen työpaikka.