Kaunis katsoa, vaarallista hengittää – Millaisia ilotulitteita kannattaa ostaa, jos haluaa saastuttaa ilmaa mahdollisimman vähän?

Rakettimyyjät eivät tiedä, mitkä ilotulitteet päästävät hengitysilmaan vähiten pienhiukkasia. Paukkuostoksilla paremman vastauksen antaakin taskulaskin.

ilotulitukset
Ilotulitemyyntiä.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Ilotulitteiden savu on täynnä alle mikrometrin kokoisia hiukkasia. Tuo hiukkaskoko on vaarallinen, koska se päätyy suoraan keuhkoihin.

Savua tulee paljon, sillä ilotulitteet ovat teknisesti huonon palamisen tuotteita. Uudenvuodenaattona hengitysilma muuttuu monin paikoin jopa erittäin huonoksi.

Rakettien ja patojen toimintaperiaatteessa on eroa, jonka vuoksi myös savunmuodostuksessa on selkeä ero. Mitä enemmän ilotulitteessa on palavia aineita, sitä enemmän se muodostaa savua.

– Kannattaa ostaa mahdollisimman pieni tuote, sillä siinä on mahdollisimman vähän pyromassaa, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Mikko Ojala.

Raketeissa tätä pyromassaa eli ajomoottorin, avauspanoksen ja efektien kokonaismäärä saa olla enintään 75 grammaa.

Padoissa taas on heittopanos, putki ja efekti. Padan alla tarvitaan sopiva määrä heittomassaa.

– Padoissa pyromassaa on usein 300, 500 tai 700 grammaa. Isoimmissa padoissa on 900 grammaa. Ja yhdistelmäpadoissa voi olla kaksikin kiloa, Tukesin Ojala sanoo.

Katso lappua tuotteen kyljestä ja laske yhteen

Tuotteen koko ei kerro suoraan ilotulitteen ilmanlaatuvaikutuksista. Koska suuri on kaunista ja mielikuvat myyvät, on monissa ilotulitteissa enemmän pahvia ympärillä kuin mitä tuotteen pyromassa edes vaatisi.

Vaikka hinta antaa tuntumaa tuotteen laadusta, ei hintakaan kerro tuotteen vaikutuksesta ilmanlaatuun. Mutta jokaisessa ilotulitteessa on oltava tuoteselostus, josta selviää pyromassan määrä. Tukesin Ojala vinkkaa katsomaan sitä.

– Tuotteita valitessa kannattaa laskea yhteen kokonaispyromassan määrä eli paljonko koko illan aikana ampuu.

Pata käy nenään

Pata ampuu matalalle. Padan savut leijailevat lähellä käyttöpaikkaa, jolloin lähellä seuraavat saavat suuren annoksen pienhiukkasia ja hengitystä ärsyttäviä kaasuja. Tyynen sään sattuessa savu on sankinta.

Raketin savu taas leviää pidemmälle alueelle. Paikallisesti raketti päästää vähemmän savua hengitysilmaan. Raketin voima ei kuitenkaan synny tyhjästä. Mitä korkeammalle raketti nousee, sitä enemmän ruutia se vaatii.

Eri ilotulitteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun ei ole saatavissa vertailukelpoista tietoa. Edes kuluttajailotulitteiden tukkumyyntiä Suomessa harjoittava Suomen Ilotulitus ei pystynyt nimeämään tuotteita, jotka heikentäisivät ilmanlaatua vähiten.

Lue myös:

Pitäisikö ilotulittaminen lopettaa ympäristösyistä? – Yhdessä yössä jopa yhtä paljon hiukkaspäästöjä kuin liikenteestä 55 päivässä