Pohjalainen uutisvuosi: pandojen odotusta, pakolaisia ja pappien rangaistuksia

Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla seurattiin maatilojen selviytymistä katovuodesta, maisteltiin sirkkagranolaa, laskettiin kuntavaalien ääniä ja uutisoitiin koulujen sisäilmaongelmista. Tässä poimintoja kuluneen vuoden uutisista.

Pohjanmaa
kuvakooste
Yle

Pohjalainen uutisvuosi sisälsi niin hyviä kun huonojakin uutisia. Yle Pohjanmaan toimitus on valinnut tähän artikkeliin niistä muutamia.

Maanviljelijöille raskas vuosi

Kulunut vuosi on ollut maanviljelijöille erityisen raskas. Aluksi routa ja märkyys viivästyttivät peltotöihin pääsyä ja estivät esimerkiksi lannanlevityksen. Pelloille päästiin keväällä harvinaisen myöhään.

Myös kesä ja syksy olivat märkiä ja kylmiä. Tämä myöhästytti viljojen kypsymistä ja puimaan pääsyä. Syyskuun alussa ennuste oli jo huono: mikäli sateet jatkuvat, ei kaikkia viljoja saada puitua.

– Jos vilja ei ole vielä kypsää, niin kyllä se hehtolitrapainoja tiputtaa, kertoi nurmolainen viljelijä Jouko Penttilä Yle Pohjanmaalle 5.9.2017 ja murehtii vehnänsä valmistumista.

– Vehnä on vaarassa, suuressa vaarassa.

Syyskuussa sateet jatkuivat ja viljankuivaajat olivat kovassa käytössä. Syyskuun lopulla Teuvan Norinkylässä kuivausmies Marko Kiviluoma saapui työmaalleen ennen kuutta ja lähti illalla kotiin 10-15 tunnin työpäivän jälkeen. Kovasta taisteluista huolimatta viljasato oli huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen.

Lokakuussa uutisoimme maatilojen määrän vähenevän. Viimeisen vertailuvuoden aikana kesästä 2016 kesään 2017 maakunnassa lopetettiin 186 tilaa. Tämä heijastui suoraan myös maatiloilla lomittaviin henkilöihin.

Maanviljelijät seisovat traktoreidensa edessä osoittamassa mieltään Vaasan satamassa.
Jarmo Panula/Yle

Marraskuun alussa täyttyi maanviljelijöiden mitta: kymmeniä maanviljelijöitä kokoontui Vaasan satamaan osoittamaan mieltään kotimaisen viljan puolesta. Lantmännen Agro eli entinen K-maatalous toi saman päivän aamuna Ruotsista Vaasaan kolme miljoonaa kiloa ruotsalaista rehuohraa.

Viljelijät kokivat tämän suomalaisen viljan hinnan polkemisena ja markkinoiden vääristämisenä, koska rehuohraa oli saatavilla myös Suomesta.

Lantmännen Agron viljakaupan myyntijohtaja Antti Korpisen mukaan tuotu lasti ei vääristänyt markkinoita tai viljan hintatasoa.

– Kyseinen erä vastaa noin promillea Suomen viljamarkkinasta. Lisäksi se on myyty jo aiemmin, joten se ei tullut tähän hetkeen kilpailemaan kotimaisen viljan kanssa, Korpinen totesi Yle Pohjanmaalle 9.11.2017.

Elokuussa myös Oikeutta eläimille toi julki videoita pohjalaisilta tuotantotiloilta. Yhdistyksen mukaan salavideot oli kuvattu Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla keväällä 2017. Tarhat sijaitsivat Lapualla, Kristiinankaupungissa, Vöyrillä, Kokkolassa ja Kruunupyyssä.

Agrologikoulutus vaihtaa sijaintia

30.5.2017 päätti Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus siirtää argologikoulutuksen Ilmajoelta Seinäjoelle 1.1.2019. Siirtoa perusteltiin taloudellisilla ja tuotannollisilla seikoilla. SeAMK:n mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimitilakustannukset tulevat laskemaan huomattavasti järjestelyn seurauksena.

– 75 prosenttia kampuksesta on vuokrattuna SeAMKille. Jos se vapautuu, on se jos ei kuolinisku, niin vakava isku [Sedulle], sanoi Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Yle Pohjanmaalle 30.5.2017.

Seinäjoella järjestettiin maanantaina 3.4. agrologiopiskelijoiden mielenosoitus Ilmajoen agrologikoulutuksen siirtämissuunnitelmia vastaan.
Seinäjoella järjestettiin maanantaina 3.4. agrologiopiskelijoiden mielenosoitus Ilmajoen agrologikoulutuksen siirtämissuunnitelmia vastaan.Olli Koski/Yle

Huolensa koulutuksen siirrosta esitti myös MTK:n Etelä-Pohjanmaa.

Myös opiskelijat toivoivat, että opinnot säilyisivät Ilmajoella. He osoittivat mieltään ammattikorkeakoulun agrologikoulutuksen siirtämissuunnitelmia vastaan jo huhtikuun alussa.

– IMO ei kuulu Seinäjoelle. Me ei olla mitään asfalttiagrologeja, totesi opiskelija Atte Sulkava Yle Pohjanmaan haastattelussa 3.4.2017.

Ruokatrendit muuttuvat

Pohjalaiset omaksuivat kuluneena vuotena uusia viljely- ja kasvatus- sekä ruuan jalostusmenetelmiä. Kun ruokatrendit muuttuvat, on myös ruuan tuottajien muututtuva. Erään tutkimuksen mukaan joka viides on vähentänyt lihansyöntiään.

Pohjanmaalla innostuttiin viljelemään muun muassa härkäpapua ja kuminaa.

Härkäpapua ryhdyttiin viemään myös Ruotsiin. Verso Food Oy tiedotti toukokuussa perustavansa Domretorin kanssa Kauhavalle uuden tehtaan. Samalla perustetaan uusi yhteisyritys Härkis Oy. Investointi oli 10 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan on tarkoitus olla valmis tulevan vuoden lopulla.

Elintarvikeyritys Juustoportti valmistautui vuoden lopulla uuden elintarviketehtaan avaamiseen. Vientiin ja kotimaan markkinoille suunnattu vegetuotteisiin erikoistuva ja 10 miljoonaa euroa maksava tehdas rakentuu meijerin ja pääkonttorin yhteyteen Jalasjärvelle. Vegetehtaan ensimmäinen tuote on kaurajuoma, jonka tuotanto pyritään aloittamaan jo vuoden 2018 alussa.

Foodwest Sirkkamysli_5.jpg
Päivi Rautanen ja Kaisa PenttiläTarmo Niemi / Yle

Pohjalaiset innostuivat vuonna 2017 myös hyönteisruuasta. Seinäjoen Foodwestilla ryhdyttiin valmistamaan kotisirkoista tehty granolaa.

– Pitkän tähtäimen tavoite ja visio meillä on se, että hyönteisruoasta tulee arkipäiväisempää. Sillä päästään meidän alkuperäiseen ajatukseen hyönteisten ympäristövaikutuksesta – minkä takia me on lähdetty tätä alun perin tekemäänkin. Tämä on molempia: bisnestä ja ympäristöteko, EntoCube Oy:n operatiivinen johtaja Otto Palonen kertoi 23.11.2017 tehdyssä haastattelussa.

Hyönteisruokien kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, mikäli kärsii ruoka-allergioista. Hyönteisruoka saattaa aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita henkilöille, jotka ovat allergisia esimerkiksi äyriäisille ja nilviäisille.

Myös sirkkojen kotikasvatus yleistyi.

Turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijat olivat myös vuonna 2017 keskustelun kohteena. Ilmassa oli paljon epätietoisuutta ja huhuja. Eniten ongelmia tuli ilmi Kauhavalla. Elokuun lopulla turvanpaikanhakijoita ammuttiin muovikuula-aseella.

Syyskuun alussa poliisi joutui rauhoittamaan tilannetta Kauhavan Alahärmän yläkoulussa kahteen kertaan saman koulupäivän aikana. Tappelussa vammoja sai yksi koulun oppilas ja tappelun seurauksena koulun valmistavalta luokalta erotettiin oppilaita määräajaksi.

Julkinen tiedottaminen yksittäisten oppilaiden erottamisista ovat harvinaisia. Kauhavalla päädyttiin poikkeuksellisen tiedotuskäytäntöön turvapaikanhakijaoppilaan erottamisasiassa. Perusteluna oli kova ulkoa päin tuleva paine.

Tapaus kasvatti Kauhavalla epätietoisuutta vastaanottokeskuksen nykytilanteesta. Kauhavan kaupunginhallituksen keskustaryhmä vaati syyskuussa tilanteesta selvitystä ja totesi tiedotteessaan, että epäselvyyttä on mm. turvapaikanhakijoiden määrästä.

Syyskuun lopulla järjestettiin Kauhavalla mielenilmaus koulurauhan puolesta. Mielenilmaus keräsi toista sataa osallistujaa Alahärmän urheilukentälle. Tilaisuudessa esitettiin voimakkaita maahanmuuton vastaisia puheenvuoroja ja vaadittiin Kauhavan kaupungilta tekoja muun muassa oppilaiden turvallisuuden lisäämiseksi.

Rakentuvia ja romutettuja tuulivoimaloita

Tuulivoimaloita rakentui ja niitä romutettiin. Metsälän tuulivoimapuistossa Kristiinankaupungissa jatkettiin edellisenä vuonna aloitetettua, 34 tuulivoimalan puiston rakentamista. EPV Tuulivoiman voimaloiden perustat tehtiin jo edellisenä syksynä ja kesällä 2017 alkoivat voimaloiden asennukset. Metsälän tuulivoimapuiston rakennusprojekti on tarkoittanut yli 400 erikoiskuljetusta Vaasan satamasta alueelle.

Valmista Metsälässä pitäisi olla kevättalven 2018 aikana.

Tuulivoimaloiden purkaminen on aloitettu Korsnäsissä.
Tuulivoimaloiden purkaminen on aloitettu Korsnäsissä.Pasi Takkunen/Yle

Elokuun lopulla ryhdyttiin Korsnäsissä purkamaan Suomen vanhinta tuulivoimapuistoa. Vuonna 1991 rakennetut neljä tuulivoimalaa tulivat elinkaarensa päähän sekä teknisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Tuulivoimaloiden käyttöikä on yleensä 20-25 vuotta.

– Voi sanoa, että ne ovat kyllä täyttäneet tehtävänsä, totesi projektipäällikkö Jyrki Rajala Vaasan Sähköstä 30.8.2017. Korsnäsin tuulipuiston omisti Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö VS Tuulivoima Oy.

Tapahtumarikas kesä

Pohjanmaan tapahtumakesä oli erityisen vilkas ja monipuolinen: Provinssirockissa juhli 65 000 vierasta, myös Tangomarkkinat saavutti kävijätavoitteeseensa eli noin 100 000 vierailjaa.

Myös Farmarinäyttelyissä Seinäjoella vieraili kesäkuussa 94 000 vierailijaa. Farmari-näyttely levittäytyi Seinäjoella peräti 17 hehtaarin alueelle. Yksi suosituimmista osastoista oli heti avajaispäivänä kotieläinosasto, jossa oli noin 300 eläintä.

Mannerheim (Waltteri Torikka) ja Pu Yi (Saara Mikkonen) Ilmajoen musiikkijuhlien Mannerheim-oopperassa.
Mannerheim (Waltteri Torikka) ja Pu Yi (Saara Mikkonen) Ilmajoen musiikkijuhlien Mannerheim-oopperassa.Ilmajoen musiikkijuhlat/Jussi Niukkala

llmajoen Musiikkijuhlat tuotti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden kotimaisen oopperan Carl Gustav Mannerheimista. Teos kantaesitettiin kesäkuussa 2017.

Ilmajoella järjestettiin useita viikkoja kestäneet talkoot, välillä töitä paiskittiin kahdessa vuorossakin – Mannerheim-oopperan lavasteilla on pituutta 60 ja korkeutta 10,5 metriä. Mannerheim-ooppera keräsi yleisöön arvovaltaisia vieraita, sillä oopperaa vieraili katsomassa myös presidenttipari. Oopperan nimiroolissa lauloi baritoni Waltteri Torikka.

Kuluneen kesän Mannerheim-oopperaan myytiin loppuun jo hyvissä ajoin toiminnanjohtaja joutui jo huhtikuussa myymään melkein ei-oota jo seuraavankin kesän näytöksiinkin.

– 60 prosenttia kesän 2018 lipuista on jo varattu, Ilmajoen musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka kertoi 19.4.2017.

Kouluissa sisäilmaongelmia

Monissa pohjalaiskouluissa taisteltiin sisäilmaongelmien kanssa. Mustasaaren keskuskoulun sisäilmaongelmat hiipivät perheiden arkeen. Syksyllä oireet olivat monilla jo erittäin pahoja: päänsärkyä, väsymystä, tukkoisuutta, äänenmenetystä, silmien kirvelyä ja punoitusta sekä pahimmillaan hengitysvaikeuksia ja iho-oireita.

Mustasaaren keskuskoulun päärakennus on rakennettu vuonna 1968. Vuosien varrella rakennuksessa on tehty useita remontteja ja laajennuksia. Marraskuussa kunnanvaltuusto lupasi oppilaiden evakointiin rahaa, mutta asiat tuntuivat tapahtuvan vanhempien mukaan liian hitaasti. Parakkeja varattiin aluksi vain neljälle luokalle, mutta vanhempien tavoitteena oli saada kaikki oppilaat väistötiloihin.

– Me ollaan tätä 2,5 kuukautta vatvottu ja pyöritelty. Lähdimme siitä pisteestä, että väistötiloja ei ole, mutta niitähän on, kunhan vain rahaa laitetaan tiskiin, koulun lasten ja vanhempien terveystyöryhmän jäsen Marjukka Hirvelä kertoi 17.11.2017 haastattelussa.

Välitunnilla pelataan jalkapalloa koulun pihalla
Mustasaaren keskuskoulussa eri-ikäiset oppilaat jakavat yhteisen pihan.Elina Kaakinen / Yle

4. päivä joulukuuta vanhemmat järjestivät koululakon, jolloin lähes kaikki keskuskoulun noin 300 oppilasta jäi kotiin. Tukilakkoon liittyivät myös Pilotti-rakennuksessa olevat yläkoululaiset. Koululaisten vanhemmat päätyivät lakkoon, sillä heidän mielestään kunta on toiminut sisäilmaongelmista kärsivän koulun tilanteessa liian hitaasti.

Yhteisymmärrykseen tilanteen vakavuudesta päästiin loppuvuodesta ja keskuskoulussa koulutyö hoidetaan ensi helmikuusta lähtien vuorolukuna uusissa parakeissa. Koulu saa lisätilaa ensi syksynä, kun kaksikerroksinen uusi lisärakennus valmistuu. Tilaa tulee 1300 neliömetriä ja se otetaan käyttöön elokuussa 2018.

Myös Laihian keskuskoulun oppilaat joutuivat väistötiloihin sisäilmaongelmien takia. Laihialaisvanhemmat olivat huolissaan keskuskoulussa opiskelevien lasten ja henkilökunnan terveydestä. Kuten Mustasaaressakin, halusivat vanhemmat, että kaikki oireilua aiheuttavat tilat suljettaisiin. Huolta aiheutti myös se, ettei syksyksi hankitut parakit riitä kaikille oppilaille. Taistelu huipentui toukokuun lopulla järjestettyyn koululakkoon, johon osallistui kolmena päivänä 560 oppilasta.

Sisäilmaongelmia jo pitkään kärsineen Vanhan Vaasan koulun vanhempainyhdistyksen järjestämä koululakko peruuntui toukokuussa. Koulun vanhempainyhdistys ja Vaasan kaupungin edustajat pääsivät sopimukseen siitä, miten koulun sisäilmaongelmiin reagoidaan.

Vaasatalon romahdusvaara

Seinäjoen keskustan suuri rakennustyömaa vaurioitti vuonna 1935 rakennettua ja suojeltua Vaasantaloa. Ensimmäisen kerran Yle Pohjanmaa uutisoi vajoamisesta 4.5.2017. Vajoamisen takia talon A-rappu asetettiin käyttökieltoon.

Tilanne paheti kuitenkin nopeasti. Toukokuussa yhteensä viisi yritystä ja yhden huoneiston asukkaat jouduttiin evakoimaan romahdusvaaran vuoksi.

Hotelliin puolisonsa kanssa evakoitu Pekka Varamäki ehti pakata mukaan vaatetta ja tietokoneet pariin matkalaukkuun.

- Lähdimme vähän niin kuin viikon reissua varten, Varamäki kertoi haastattelussa 10.5.2017.

Seinäjoen Vaasantalon vauriot ovat osittain silmin nähtävissä.
Seinäjoen Vaasantalon vauriot ovat osittain silmin nähtävissä. Mirva Hakala / Yle

Tilanne saatiin vakautettua muutamassa päivässä ja asukkaat pääsivät palaamaan taloon. Vaasantalon korjaustyöt alkavat tammikuun alussa. Runkovaihe on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja kokonaan valmista on tavoiteaikataulun mukaan syyskuussa 2018.

Vaasantalon viereen rakentuu yhdeksänkerroksinen pankkitalo, jonka alle tulee myös kaksikerroksinen parkkihalli. Suurempi Seiparkin rakennuttama pysäköintilaitos rakentuu niin ikään maan alle pankkityömaan viereen.

Onnettomuus jäähallissa

Uhkaava tilanne koettiin Vaasassa Vaasa Areenalla 17. joulukuuta, kun 150 kiloa painava ilmastointiputki tuli alas jäähallin katosta kesken konsertin ja toi mukanaan myös valaisinkiskon. Kymmenkunta henkilöä loukkaantui.

Loppuunmyyty halli oli täynnä yleisöä, joka oli ennättänyt kuunnella musiikkia puolisen tuntia ennen romahdusta. Jäähallissa oli meneillään Raskasta Joulua -konsertti. Poliisitutkinta paikan päällä alkoi heti seuraavana aamuna. Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Mikael Appelin mukaan onnettomuuden syiden selvittäminen vie aikaa. Hän arvioi, että poliisitutkimukset jatkuvat viikkoja, ehkä jopa kuukausia.

Vaasan jäähallin onnettomuustutkinta alkaa tänään maanantaina.
Vaasan jäähallin onnettomuustutkinta alkaa tänään maanantaina.Terhi Varjonen/Yle

Itse halli nopeasti kuntoon, sillä ensimmäinen Vaasan Sportin liigaottelu hallissa pelattiin jo 28. joulukuuta.

Romahdus laittoi ehkä päättäjiin hieman vauhtia, sillä Vaasan kaupunginvaltuusto päätti 18.12.2017 pidetyssä kokouksessaan näyttää vihreää valoa jäähallin remontille ja laajennukselle. Valtuutetut keskustelivat jäähallista pitkään ja hartaasti - päätökset saatiin tehtyä puoli kahdeltatoista yöllä.

Valtuusto päätti myöntää jäähalliprojektille ensi vuonna 2 miljoonaa euroa, vuodelle 2019 kuusi miljoonaa euroa sekä 2 miljoonaa euroa sitä seuraavalle vuodelle (2+6+2). Kuntayhtymä Vaasanseudun urheiluhallien rahoitus jäähallihankkeelle on 4 miljoonaa ja Mustasaaren 1,9 miljoonaa. Valtiolta heltiää uudistuksille 750 000 euroa.

Puukotuksia ja tuhopolttoja

Nuori nainen joutui lokakuussa puukotuksen uhriksi kävelytiellä Vaasan Onkilahdella. Poliisin mukaan isku tapahtui surmaamistarkoituksessa eikä tekijä ei tuntenut uhria. 15-vuotias puukottaja lähti seuraamaan nuorta naista Onkilahden puistotiellä Vaasassa ja iski häntä kaulan alueelle. Aseena oli mukana ollut perhosveitsi. Poliisin mukaan tapaus oli erittäin poikkeuksellinen ja huolestuttava.

– Nuoren ikä, uhrin satunnainen valinta, motiivin puuttuminen... Tässä on monta kysymystä, että miksi, rikoskomisario Eero Välimäki Pohjanmaan poliisista totesi Yle Pohjanmaalle 23.10.2017.

Pohjanmaan käräjäoikeus määräsi vaasalaispojan ennen joulua mielentilatutkimukseen. Syyttäjä vaatii pojalle 3 vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistusta tapon yrityksestä. Syytetty myöntää tapahtuneen, mutta hänen mukaansa kyseessä on törkeä pahoinpitely. Käräjäoikeus ei vielä ottanut kantaa syytteisiin, vaan määrää asian jatkokäsittelystä sitten, kun mielentilatutkimus on valmistunut.

Tulipalo Seinäjoella
Palomiehet sammuttavat tulipaloa Seinäjoella. Tarmo Niemi / Yle

Seinäjoen Pohjan kaupungiosassa puolestaan tapahtui 21. syyskuuta perhetragedia, kun perheenisä poltti tahallaan omakotitalon. Tulipalossa menehtyi noin 40-vuotias perheen äiti ja perheen 6-vuotias tyttö loukkaantui erittäin vakavasti. Perheen 3-vuotias poika selvisi palosta vahingoittumattomana.

Palon sytyttäjäksi epäilty perheenisä loukkaantui myös itse palossa vakavasti. Käräjäoikeus vangitsi miehen todennäköisin syin epäiltynä murhasta, kahdesta murhan yrityksestä sekä törkeästä tuhotyöstä. Syytteen nostamisen takarajaksi määrättiin 28. helmikuuta 2018.

Kerrostalon tulipalosta tuli ilmoitus hätäkeskukseen hieman kello kolmen jälkeen aamuyöllä.
Kerrostalon tulipalosta tuli ilmoitus hätäkeskukseen hieman kello kolmen jälkeen aamuyöllä.Fredrik Hällund

Myös Vaasan Suvilahdessa syttyi syyskuun lopulla uhkaava tulipalo, kun kerrostalon katolla syttyi tulipalo. Talosta evakoitiin koko talo eli 51 asuntoa ja noin 80 asukasta. Tulipalo, savu ja sammutusvesi vahingoittivat pahiten talon ylimmän kerroksen neljää huoneistoa. Asukkaat eivät olleet vielä vuoden loppuun mennessäkään päässeet palaamaan koteihinsa.

Kauhajoella ihmeteltiin elokuussa mystisiä tulipaloja. Pohjanmaan poliisi otti kiinni keski-ikäisen Kauhajoella asuvan mieshenkilön epäiltynä Kauhajoella. Kaikenkaikkiaan tulipaloja syttyi seitsemän. Poliisin mukaan kyseisellä henkilöllä on taustallaan vastaavanlaisia tekoja.

Tulipalojen sarjaa puidaan ensi vuonna vielä hovioikeudessa. Kauhajokelaista keski-ikäistä miestä syytettiin marraskuisilla käräjillä kahdesta tuhotyöstä, kahdesta törkeästä vahingonteosta ja kolmesta vahingonteosta. Syyttäjä vaati hänelle yli kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.

Käräjäoikeus kuitenkin vapautti miehen kaikista syytteistä, koska katsoi että syyllisyydestä ei ollut näyttöä. Käräjäoikeuden mukaan oikeudessa ei onnistuttu esittämään näyttöä siitä, että syytetty olisi sytyttänyt palot, tai edes ollut palopaikkojen läheisyydessä. Myöskään teknistä näyttöä ei ollut. Asia etenee hovioikeuteen, sillä syyttäjä ja kaikkiaan kahdeksan asianomistajaa ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta.

Taistelu laajasta päivystyksestä jatkuu

Keskustelu laajan päivystyksen säilymisestä jatkui kiivaana Vaasassa. Vaasan keskussairaalan päivystyksen puolustaminen synnytti 12+1 -kansanliikkeen ja päivystämisen puolustamiseksi julkaistiin kansalaisaloite 24. tammikuuta. Allekirjoituksia kerättiin verkossa olleen sähköisen lomakkeen lisäksi aktiivisesti kaupoissa. Myös vapaaehtoiset kiersivät ovelta ovelle keräämässä allekirjoituksia. Kansalaisaloitteen vireillepanija, Vaasan keskussairaalan tehyläinen pääluottamusmies Kim Berg uskoi 9.2.2017 tehdyssä haastattelussa, että allekirjoitukset ovat nopeasti kasassa.

– Yhteydenottoja on tullut vapaaehtoisiksi haluavilta sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla ja puhelin on soinut jatkuvasti. Keräyslaatikoita on parisen sataa ympäri Pohjanmaata. Kaikki on lähtenyt ihmisten omasta halusta ottaa osaa keräystalkoisiin, Berg kertoo.

Aktiivisuus kannatti, sillä kansalaisaloitteeseen vaadittavat allekirjoitukset saatiin kasaan kolmessa viikossa.

Vaasan keskussairaalan rakennuksia.
Vaasan keskussairaalan rakennuksia.Tuomo Rintamaa / Yle

Laajan päivystyksen adressi luovutettiin eduskunnan puhemies Maria Lohelalle 10.5.2017. Kansalaisaloite sai 67 422 allekirjoitusta.

Papit saivat varoituksia

Sukupuolineutraali avioliittolaki tuli voimaan Suomessa 1.3.2017. Laki on aiheuttanut ristiriitaa kirkon oppien kanssa, sillä Kirkon avioliitto-opetuksen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Lisäksi Piispainkokous linjasi viime vuonna, että kirkollinen vihkiminen ei ulotu samaa sukupuolta oleviin pareihin.

Seinäjoen seurakunnan seurakuntapastori Henna Salo kuitenkin vihki homoparin kesäkuussa. Salo koki, ettei tehnyt mitään väärin vihkiessään sateenkaariparin.

– En koe itse toimineeni vastoin pappislupausta tai pappisviran velvollisuuksia tai edes kirkon kantaa. Olen toiminut ainoastaan vastoin piispan ohjeistusta, Salo totesi Yle Pohjanmaalle 16.8.2017.

jalkapuukulkue
Hiljainen kulkue kulki Lakeuden ristiltä Tuomiokapitulin edustalle keskelle Seinäjoen kaupunkia.Jarkko Heikkinen / Yle

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli kokoontui 18.10.2017 pohtimaan, rangaistaanko Saloa ja Jyväskylän seurakunnan seurakuntapastori Eeva-Kaisa Rossia homoparien vihkimisestä. Tuomiokapituli päätti antaa kummallekin kirjallisen varoituksen.

Samaan aikaan tuomiokapitulin kokouksen kanssa järjestettiin Seinäjoella jalkapuumielenosoitus. Yksi paikalla olleista, Lapualta maailmalle lähtenyt helsinkiläinen pappi Ilkka Sariola tuntee kotiseutunsa ajattelutavan. Hänen mukaansa Pohjanmaa on edelleen konservatiivista aluetta verrattuna esimerkiksi Helsingin Kallioon.

– Olen kuullut, että meidän tulemisemme tänne on herättänyt aggressiota ja toisaalta ymmärränkin sen, mutta olen täältä kotoisin ja ajattelen, että sillä valtuutuksella tulin tänne tukemaan niitä, jotka joutuvat edelleenkin pelkäämään, kertoi Sariola osallistuessaan mielenosoitukseen.

Salo teki saamastaan kirjallisesta varoituksesta oikaisupyynnön Lapuan hiippakunnan tuomiokapituliin. Tuomiokapituli päätti kuitenkin pitää voimassa sekä Salon että Rossin saamat varoitukset.

Henna Salo aikoo viedä asian kirkollisvalituksena hallinto-oikeuteen.

Finn-Power Kauhavalta Seinäjoelle

Finn-Power Oy ilmoitti helmikuussa siirtävänsä toimintansa kokonaan Kauhavalta Seinäjoelle Roveksen teollisuusalueelle. Aikomuksena on rakennuttaa noin 20 000 neliömetrin suuruiset tehdas- ja toimistotilat.

Finn-Power käynnisti selvitystyön tulevaisuuden kiinteistöratkaisusta jo vuoden 2016 keväällä. Vaihtoehtoina oli joko nykyisen Kauhavalla sijaitsevan kiinteistön modernisointi ja laajennus tai kokonaan uuden kiinteistön rakentaminen Kauhavalle, Lapualle tai Seinäjoelle. Lopulta Seinäjoki voitti.

Parikymmentätuhatta neliötä lämmintä tuotanto- ja toimistotilaa vapautuu Kauhavalla runsaan vuoden kuluttua.
Parikymmentätuhatta neliötä lämmintä tuotanto- ja toimistotilaa vapautuu Kauhavalla.Anne Elhaimer / Yle

Kauhavan kaupunki on nyt toiveikas, että kun tilat alkavat tyhjentyä ensi kesänä, on uusi vuokralainen jo tiedossa. Vuokralainen ei isoihin tiloihin helpolla löydy, sen tietää kuitenkin myös kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala.

– Paniikkinappulaa ei paineta vielä tämän vuoden aikana eikä kyllä ensi keväänäkään, mutta ensi syksynä ruvetaan jo tosi tarkkaan mietimään, mitä tälle tilalle tulee tehdä, Kuoppala totesi haastattelussa 30.10.2017.

Uuden Ruokaviraston päätoimipaikaksi Seinäjoki

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi elokuussa esittävänsä uuden ruokaviraston päätoimipaikaksi Seinäjokea. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, Maaseutuvirastosta ja osasta Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta syntyvän uuden viraston toimipaikkaa Leppä perustelee Seinäjoen ja koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikeosaamisella.

– Kyseessä on vahva maatalouden ja elintarviketalouden alue. On luontevaa, että uuden viraston pääpaikka on Seinäjoella. Aikanaan tehtiin alueellistamispäätös Mavin osalta, eli tämä oli pohjalla, ja päätös on jatkumoa sille, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi 24.8.2017.

Maaseutuviraston toimipiste Seinäjoen keskustassa.
Mirva Ekman / Yle

Myös alueellistamisen koordinaatioryhmä ilmoitti puoltavansa Seinäjokea tulevan Ruokaviraston päätoimipaikaksi. Yhdistettävissä virastoissa työskentelee noin 1 000 henkeä 20 paikkakunnalla. Suurimmat toimipaikat ovat Helsinki, Kuopio, Lapinjärvi, Loimaa, Oulu ja Seinäjoki. Lisäksi teurastamopaikkakunnilla eri puolilla Suomea toimii noin 100 työntekijää lihantarkastustehtävissä.

Uuden ruokaviraston tulevan pääjohtajan työhuone tulee olemaan Seinäjoella. Uuden viraston nimeksi esitetään Ruokavirastoa. Lopullisesti nimen vahvistaa eduskunta hyväksyessään lain. Hallituksen esitys laiksi uudesta virastosta on tarkoitus antaa viimeistään helmikuussa 2018.

Viraston toiminta käynnistyy vuoden 2019 alussa.

Poikkeuksellinen vaaratiedote

15.11.2017 annettiin pohjalaiskuntiin valtakunnallinen vaaratiedote, kun Pohjanmaan hätäkeskuksen puhelinkeskuksen puhelimet lakkasivat toimimasta. Puheluihin siirryttiin hetkellisesti vastaamaan Porista, jonne siirtyi hätäkeskuspäivystäjiä myös Vaasasta. Häiriö aiheutti kuitenkin enimmillään noin tunnin katkoksen puheluissa ennen kuin kaikki puhelut saatiin ohjattua Poriin.

Hätäkeskuspäivystäjä Marjatta Tuori.
Hätäkeskuspäivystäjä Marjatta Tuori.Jarkko Heikkinen / Yle

Häiriö Vaasan hätäkeskuksessa johtui varmennetun sähkönsyöttöjärjestelmän pettämisestä. Järjestelmän sulakkeet paloivat täysin. Vika saatiin korjattua jo seuraavana päivänä ja puhelut käännettiin takaisin Vaasaan 17.11.2017

Vaasan hätäkeskukselta meni ohi satoja puheluita häiriötilanteen aikana.

Liikenne sujuu paremmin

Seinäjoki–Oulu-radan perusparannus- ja kehittämistyö saatiin päätökseen. 11 vuotta kestäneen hankkeen aikana perusparannettiin 335 kilometriä raidetta, rakennettiin 105 kilometriä uutta kaksoisraideosuutta ja poistettiin 105 tasoristeystä. Rataurakan päättymistä juhlistettiin juhlajunalla Seinäjoelta Ouluun.

Tältä näytti lakeus Seinäjoki-Oulu-radalta juhlajunan veturista 30.11.2017
Tältä näytti lakeus Seinäjoki-Oulu-radalta juhlajunan veturista 30.11.2017Pasi Takkunen/Yle

Valtatie 3:n kunnostus Laihian kohdalla pääsi vauhtiin. Liikenne siirtyi lokakuun lopulla Laihian pohjoispuolella valtatie 3:lla uudelle väylälle. Koko hankkeen on määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä.

Syksyllä 2016 juhlavasti avattu Kangas-Annalan tie joutui kuluneena vuotena uutisoinnin kohteeksi, kun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kehoitti Kauhavan kaupunkia sulkemaan puomeilla Kankaan ja Annalan kylien välisen uuden tien. Kyse on siitä, että tielle myönnettiin vuonna 2014 luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa kiellosta häiritä lintuja niiden pesimäaikana. Kauhavan luontoyhdistys Valokin mukaan Annalan peltoalueella pesii tai levähtää 18 direktiivin suojelemaa lintulajia. Niiden lisäksi alueella on muun muassa viitasammakoita ja liito-oravia.

Korkein hallinto-oikeus ilmoitti hylänneensä asiasta tehdyt valitukset 5.4.2017. KHO:n päätös sinetöi samalla vuosikausia kestäneen kiistan tien rakentamisesta ja käytöstä luonnonsuojeluyhdistysten ja Kauhavan kaupungin välillä.

Viitasammakot saavat jatkaa rauhaisaa eloaan kuitenkin Kuortaneella. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuosien kiistan toteamalla viitasammakon lisääntymispaikan olevan tärkeämpi kuin kunnan suunnitelmat vapaa-ajan asuntoalueesta, puutarhakylästä. Päätös poikkesi Ely-keskuksen arviosta ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä.

Seksuaalista häirintää vaasalaiskouluissa

Vasa övningsskolanin 224 nykyistä ja entistä oppilasta laativat marraskuun lopulla julkisessa vetoomuksessa seksuaalisen häirinnän loppumista koulussa. Vetoomukseen oli liitetty yli 30 tyttöoppilaan kertomukset tapauksista, joissa he kokevat tulleensa sopimattomasti kohdelluiksi.

Vasa övningsskola
Vasa övningsskolaAntti Haavisto / Yle

Tapausten selvittely koulussa alkoi välittömästi. Rehtori sai oppilailta tietoonsa myös niiden opettajien nimiä, jotka oppilaiden mielestä ovat syyllistyneet seksuaaliseen häirintään.

Selvittelyn yhteydessä kuultiin kahta opettajaa. Toinen opettaja hyllytettiin häirintäsyytösten seurauksena ja hän on irtisanoutunut itse tehtävästään. Toiselle opettajalle on annettu kirjallinen huomautus.

Kuntavaalivuosi

Useampi kuin kuusi kymmenestä kuntavaalien äänioikeutetusta käytti Vaasan vaalipiirissä ääntään. Kuntavaalien 2017 äänestysprosentti nousi vaalipiirissä 63,7 prosenttiin. Valtakunnallisesti kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,8.

Vuosi 2017 nosti Vihreiden valtakunnallista kannatusta useita prosenttiyksikköjä verrattuna vuoden 2012 kuntavaaleihin. Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Vihreät kasvatti sekä kannatustaan että valtuutettujen määrää.

Etelä-Pohjanmaan vihreiden vaalivalvojaisissa iloittiin uusista valtuutetuista.

– Aivan käsittämätöntä: Seinäjoki 3, Kurikka 2, Alavus 1, Kauhajoki 1 ja vielä Alajärvelläkin varavaltuutetun paikka. Me tultiin ja näytettiin, että nyt me ollaan täällä, totesi Etelä-Pohjanmaan vihreiden puheenjohtaja Tuomas Ojajärvi 10.4.2017.

Yle Pohjanmaan, Ilkan ja Pohjalaisen kuntavaalikeskustelu-kiertue järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla. Kaikkien tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa Yle Areenassa.

Pandoja Ähtäriin

Ähtärin eläinpuistossa odotettiin innokkaasti vahvistusta jättipandojen tulosta. Maa- ja metsätalousministerin kanssa jo vuonna 2014 aloitettu hanke sai sinetin 5.4.2017, kun Suomen ja Kiinan presidentit sopivat pandojen suojeluyhteistyöstä valtiovierailun yhteydessä.

Panda.
China-Wild Panda Rescue

Pandojen tuloon oli jo ryhdytty valmistautumaan ennen viimeistä sinettiä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Ähtärin eläinpuisto olivat jo aiemmin käynnistäneet hankkeen, jonka aikana pyritään kasvattamaan bambua. Pandatalon ensimmäiset betonivalut toteutettiin samalla viikolla kuin allekirjoitukset tehtiin.

Aivan kaikki eivät kuitenkaan pandoista riemuinneet, sillä Vaasan hallinto-oikeus vastaanotti valituksen ähtäriläiseltä yksityishenkilöltä. Valittaja kritisoi sitä, että talousvaikeuksissa oleva kaupunki oli myöntänyt pandatalolle 8,2 miljoonan omavelkaisen takauksen. Hallinto-oikeus kumosi kesäkuussa pandatalon rahoituksen. Se ei kuitenkaan hidastanut rakennusprojektia vaan harjakaisia vietettin juhlavasti 13.10.2017. Seremoniaan osallistui muun muassa Kiinan suurlähettiläs Chen Li, Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Kesk.) sekä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Pandatalon harjaiset, yleisöä juhlistamassa taloa
Pandatalon harjakaiset kiinnostivat yleisöäAnne Elhaimer / Yle

Uutisointi pandoista on ollut tulopäätöksen jälkeen aktiivista: uutisissa on etsitty pandoille hoitajia ja pohdittu pandapariskunnan romanttisia suhteita. Aihe on jopa niin kiinnostava, että MTV teki Ähtäri Zoo:n kanssa kaksivuotisen sopimuksen mediayhteistyöstä. Tämä takaa MTV:lle ensioikeuden tiettyjen tapahtumien ja uutisten uutisointiin.

Pandapariskunta saapuu Helsinki-Vantaan lentokentälle tammikuun 18. päivä.

Ähtärin eläinpuisto oli helmikuussa julkisuudessa susiaitauksella sattuneen onnettomuuden vuoksi. 7-vuotias poika loukkaantui suden tarttuessa hänen käteensä aitauksen läpi.

Mustasaaressa sijaitsevan Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolan sai Aluehallintovirastolta eläintarhaluvan ja eläintenpitoluvat. Villieläinhoitolan toiminta jatkuu ennallaan, mutta nyt yritykseen voidaan ottaa vastaan ryhmiä tutustumaan sen toimintaan ja eläinten hoitamiseen.

– Periaate on, että vaikka eläintarhalupa on virallisesti saatu, toiminta jatkuu normaalisti. Eläimiä otetaan vastaan ja hoidetaan, ja sitä mukaa, kun ne kuntoutuvat, ne päästetään takaisin luontoon, yrittäjä Markku Harju kertoi heinäkuussa.

Yksilöiden ja yhteisöiden urotekoja

Verkossa uutisoimme myös monista muista mielenkiintoisista aiheista, hankkeista ja henkilöistä. Erityisesti nuorten aktiivisuus ja innostus yrittäjyyteen hurmasivat lukijat. Muistatteko vielä juttuja 13-vuotiaista Mööpelipojista, 12-vuotiaista tonttuilijoista ja 17-vuotiaasta Elisa Kristolasta, joka tekee tilauksesta yksilöllisiä pehmoleluja.

Eläkeläiset olivat myös aktiivisia. Kerroimme 3500 linnunpönttöä vuodessa tehtailevasta Seppo Liikalasta, 82-vuotiaasta Juhani Metsärannasta, joka pilkkoo yhä puuklapit myyntiin kauppaketjunsa marketteihin sekä Mäki-Mantilan pariskunnasta, joka pyöräilee joka päivä ja siivoaa tienvarsia.

Kauppias Juhani Metsäranta pilkkoo edelleen puuklapeja myyntiin Minimani-ketjun marketteihin.
Kauppias Juhani Metsäranta pilkkoo edelleen puuklapeja myyntiin Minimani-ketjun marketteihin.Päivi Rautanen/Yle

Pohjalaiset tunnetaan aktiivisuudestaan. Yksityistienkin päällystäminen onnistui Evijärvellä, jos tienvarren asukkailla on riittävästi sinnikkyyttä ja yksituumaisuutta. Seinäjokelainen kyläseura palkkasi jo toistamiseen oman kylätalkkarin.

Kerroimme radiossa, televisiossa ja nettisivuillamme myös monista selviytymistarinoista: muun muassa kuortanelainen perheenisä Marko Viinikainen ei luovuttanut kuullessaan sairastuneensa syöpään, vaan ryhtyi taisteluun ja alkoi harjoitella ironman-kilpailua varten.

Liikuntaharrastuksina hurmasivat porrastreeni, suojuoksu ja merenneitoilu. Vöyrillä sekä Jalasjärvellä puolestaan ihasteltiin uutta rullasuksirataa.

Kekseliäisyydestäkään ei voi pohjalaisia moittia. Teuvan Norinkylässä pullotetaan aerosolipulloon puhdasta eteläpohjalaista ilmaa noin puoleksitoista minuutiksi. Hintaa ilmapullolla on vajaat 17 euroa.