Suomen upseerikoulutuksen ensiaskeleet Vimpelissä 100 vuotta sitten – aseita saatiin salakuljettamalla ja lamppuöljyä varastamalla

Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta Vimpelin sotakoulun eli nykyisen Reserviupseerikoulun aloittamisesta. Sotakoulu oli Suomen ensimmäinen sotilasopetuslaitos.

Reserviupseerikoulu (Suomi)
Juhlavieraita Pokelankylässä
Vimpelin Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja Tuomo Vihriälä, Reserviupseerikoulun johtaja Jouko Rauhala ja Vimpelin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Tuomisalo laskivat seppeleen Pokelan vartiomuistomerkillä.Päivi Rautanen / Yle

Vimpelin sotakoulu oli Suomen ensimmäinen sotilasopetuslaitos. Koulu perustettiin paikkaamaan alun perin suojeluskuntien sotilaskouluttajien ja sotilasjohtajien puutetta. Vimpelissä koulutettiin parin viikon ajan sotilasjohtajia vuodenvaihteessa 1917.

– Täältä on suomalainen upseerikoulutus alkanut. Täällä johtajina ja kouluttajina olleet ovat sanoneet, että Suomen armeija syntyi Vimpelissä, kertoo Vimpelin sotakoulusta historiikin kirjoittanut opettaja Seppo Kataja.

Hankkeen alullepanijana oli Helsingissä toiminut Aktiivinen Komitea (A.K), minkä tehtäviin kuului mm. jääkäriliikkeen johtaminen ja maaperän muokkaaminen itsenäisyysajatukselle suotuisaksi. AK antoi marraskuussa ylistarolaisen lääketieteen kandidaatti Axel Bergmanin tehtäväksi hankkia kurssille sopiva paikka jostakin päin Pohjanmaata. Apuun hän sai rakennusmestari Ahto Sippolan.

Miksi sitten juuri Vimpeli?

– Alunperin koulutuksen piti olla Lapuan Karhumäen kansanopistolla. Sitä ei onnistuttu järjestämään, kun siellä oli niin paljon venäläisiä. Sitten pohdittiin Lappajärveä. Sinne ehti asettua punakaartin Porvoon lähistöltä hajottama Saksanniemen ratsupoliisikoulu. Vimpeli oli ollut jo kesällä 1917 esillä eräässä kokouksessa. Tämä oli suojaisa paikka, Kataja kertoo.

Lamppuöljy varastamalla, ruoka talosta taloon kiertäen

Alunperin kurssi oli tarkoitettu Helsingin yliopiston suojeluskunnan johtajakoulutukseksi, mutta koulutus laajeni huomattavasti. Kurssista päädyttiin ilmoittamaan myös muille suojeluskunnille.

– Tänne piti tulla alun perin 50-70 miestä, jotka piti sijoittaa tuonne Pokelankylään. Tänne tuli kuitenkin lopulta yli 200 miestä ja kaikkia halukkaita ei voitu edes ottaa. Kurssi jaettiin kahteen kompanjaan. Pokelaan suomenkielinen ja Kirkonkylään ruotsinkielinen, Kataja kertoo.

Kurssilaiset saapuivat joulunpyhinä Kauhavan kautta Vimpeliin joka puolelta Suomea. Eniten kurssilaisia saapui Helsingistä (27), mutta erityisesti miehiä tuli Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Kurssin johtajaksi lupautui Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien päälliköksi Vaasaan juuri valittu Venäjän armeijasta eronnut kenraalimajuri Paul von Gerich.

Vimpelin Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja Tuomo Vihriälä, Reserviupseerikoulun johtaja Jouko Rauhala ja Vimpelin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Tuomisalo laskivat seppeleen Pokelan vartiomuistomerkillä.
Vimpelin Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja Tuomo Vihriälä, Reserviupseerikoulun johtaja Jouko Rauhala ja Vimpelin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Tuomisalo laskivat seppeleen Pokelan vartiomuistomerkillä.Päivi Rautanen / Yle

Kurssin aikana maassa oli kova elintarvikepula. Esimerkiksi lamppuöljyä saatiin varastamalla sitä Lapuan asemalla olleesta Venäjän armeijan säiliöstä. Tupakkaa miehille suoraan Pietarsaaren tupakkatehtaalta toi johtaja Schauman. Ruoka kurssilaisille hankittiin paikallisilta muun muassa Vimpelistä, Alajärveltä, Lappajärveltä, Vetelistä ja Perhosta talosta taloon hevosen kanssa kiertäen.

– Rahaa heillä oli kyllä käytössä. Eivät he kerjäämään joutuneet, vaan ruoka ostettiin ympäri maakuntaa, Kataja kertoo.

Myös aseista oli pulaa.

– Aseet tulivat tänne salaa syksyn 1917 aikana saksalaisella sotalaivalla, joka purettiin kahdessa paikassa Pohjanmaan rannikolla. Sieltä ne tuotiin sitten salaa Vimpeliin, Lappajärvelle ja muillekin Pohjanmaan suojeluskunnille. Täällä oli lopulta aseita aika mukavasti. Joka miehellä oli kivääri, oli muutamia konekivääreitä, käsikranaatteja ja niin edelleen, Kataja kertoo.

Harjoituksia hankaloitti lähes koko ajan ollut 30-35 asteen pakkanen. Kurssin harjoitukset pidettiin Lappajärven jäällä, pelloilla, pihamailla tai maantiellä, ammunnat suoritettiin muun muassa järven jäällä.

Aivan salassa kurssi ei kuitenkaan pysynyt. Kurssista kirjoitettiin jo sen alkamispäivänä 28.12.1917 ilmestyneessä vaasalaisessa Vapaa Sana -lehdessä.

– Lehdessä luki, että lahtarikaartit ovat marssilla, Kataja kertoo.

Arkkitehti Markku Stenmanin suunnittelema vartiomuistomerkki Vimpelissä
Arkkitehti Markku Stenmanin suunnittelema vartiomuistomerkki kunnioittaa Vimpelin sotakoulun muistoa Pokelan kylässä Lappajärven rannalla. Arkkitehti Kari Virran suunnittelema sotakoulun muistomerkki on puolestaan Vimpelin keskustassa Lukkarinpuistossa.Päivi Rautanen / Yle

Koulutus näkyy nykypäivän RUK:n koulutuksessa

Useat Vimpelin kurssilaiset siirtyivät kouluttajiksi 26.1.1918 aloittaneeseen Vöyrin sotakouluun, osa taas siirtyi kouluttajiksi omiin suojeluskuntiinsa. Kun venäläisiä ryhdyttiin riisumaan aseista Tammisunnuntain 1918 aikana, niin kaikki Pohjanmaan valtaukset suoritti Vimpelissä koulutuksessa olleet miehet. Monet kansalaissodassa palvelleet kurssilaiset saivat vaativia johtajantehtäviä aina pataljoonan komentajiin asti.

Nykypäivänä Vimpelin sotakoulussa alkanutta upseerikoulutusta jatkaa Reserviupseerikoulu Haminassa. Vimpelin sotakoulu näkyy RUK:n toiminnassa nykypäivänäkin: Haminassa on muun muassa Vimpelin sotakoulun Pro patria -taulu, luokka nimeltään Vimpeli. Myös RUK:n vuosipäivä on ollut Vimpelin sotakoulun alkamispäivä ja RUK:n lipun reunassa on merkintä VK 1917, mikä tarkoittaa Vimpelin koulua tai Vimpelin kurssia.

– Lippu otettiin käyttöön kymmenen vuotta vapaussodan päättymisen jälkeisessä tilaisuudessa. Siitä lähtien ja jo sitä ennenkin Vimpelin koulun ja kurssin perintöä on RUK:ssa vaalittu. Reserviupseerikoulun syvin olemus, mikä jo täällä Vimpelissä oli, niin täältä ne juontaa juurensa, kertoo Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Jouko Rauhala.