Koe uusi yle.fi

Jäämeren radan reittivaihtoehdot jakavat mielipiteitä Lapissa – selvitystä odotetaan alkuvuodesta

Vahvinta kannatusta saavat Tromssan ja Kirkkoniemen reitit. Ministeriön tilaama selvitys viidestä eri vaihtoehdosta ja radan kannattavuudesta valmistuu helmikuun loppuun mennessä.

raideliikenne
Karttapohja.
Yle Grafiikka

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime kesänä Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Työlle annettiin aikaa vain reilut puoli vuotta.

Lapissa selvitystä odotetaan mielenkiinnolla. Tarkasteltavana on viisi linjausvaihtoehtoa. Niistä voimakkaimmin on ollut esillä ratayhteys Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Muut vaihtoehdot ovat Kemijärveltä Alakurtin kautta Murmanskiin, Torniosta Narvikiin, Kolarista Narvikiin sekä Kolarista Kilpisjärven kautta Skibotteniin ja Tromssaan.

Lapin liitto ajaa voimakkaimmin Kirkkoniemi-yhteyttä. Itä-Lapin kuntayhtymä on kertonut kannattavansa Alakurtin reittiä ja läntisessä Lapissa on haluttu tuoda esiin erityisesti Tromssan reitin vahvuuksia. Narvikin suunta on ollut keskustelussa, mutta sen ylikuormitus ruotsalaisten rautamalmilla on myös tiedostettu.

Rovaniemeltä Kirkkoniemeen kulkevaa reittiä on ehtinyt liputtaa muun muassa Lapin liitto ja tiettävästi maakuntajohtaja Mika Riipi on kantansa linjauksen puolesta ilmoittanut.

Tavaravirrat ja huoltovarmuus lännen valtti

Läntisessä Lapissa Tromssaan johtavan radan puolesta tekee edunvalvontaa näkyvimmin Tornionlaakson Neuvosto. Sen yhdessätoista jäsenkunnassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ollaan vakuuttuneita reitin vahvuuksista.

– Jo pelkästään tavaraliikennevirrat ovat painava peruste. Tullin tilastojen mukaan länsirajalla kulkee noin neljä kertaa enemmän rekkoja kuin itärajalla, sanoo Neuvoston toiminnanjohtaja Marko Varajärvi.

Läntisen rautatien linjauksen eduksi sen puoilustajat lukevat myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden. Rata noudattelisi valmiin E8-tien linjausta ja siinä puolestaan nähdään selkeä ympäristöetu luonnon ja esimerkiksi porotalouden kannalta. Lisäksi vaihtoehtoisista päätepysäkeistä Tromssan todetaan olevan jo nyt kaikin puolin Kirkkoniemeä vetovoimaisempi.

– Tromssa on ylivoimainen muun muassa osaamisympäristöltään, sieltä löytyy maailman pohjoisin yliopisto. Satamaan on ihan viime aikoina investoitu kovasti ja väestömäärältään Tromssa päihittää Kirkkoniemen seitsenkertaisesti. Kirkkoniemessä asukkaita on noin 10 000, Tromssassa noin 70 000, Marko Varajärvi luettelee.

Selvityksestä halutaan tasapuolinen

Helmikuun lopussa valmistuvan selvityksen jälkeen ministeriön odotetaan ratkaisevan lähdetäänkö joitakin esillä olleista vaihtoehdoista viemään eteenpäin.

Vaikka tässäkin asiassa lappilaiset ovat keskenään montaa mieltä, selvityksestä halutaan tasapuolinen ja kaikki reittivaihtoehdot puolueettomasti huomioiva. Kunnissa on toivottu, ettei selvitys rajoittuisi vain teknisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, vaan tarkasteltavana olisivat myös turvallisuus- ja elinkeinopoliittiset sekä aluekehitykseen, poronhoitoon sekä saamelaiskulttuuriin liittyvät vaikutukset.

Liikenneministeriön asettamassa ohjausryhmässä Tornionlaakson seutukuntaa edustava Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluoto pitää selvitystä erittäin tarpeellisena ja toivoo sen kertovan puhdasta faktaa.

– Muun muassa Lapin liiton eri foorumeilla, kuten maakuntaohjelman tekemisen yhteydessä on Jäämeren radasta jonkin verran tingattu. Joten toivottavasti nyt tulee tasapuolista faktaa siitä, minkälaisia tekijöitä kuhunkin vaihtoehtoon sisältyy. Siltä pohjalta voidaan sitten arvioida, mikä olisi se vaihtoehto, jota Suomen valtion kannattaisi lähteä perustellusti ajamaan eteenpäin, Melaluoto sanoo.

Melaluoto tähdentää, että oli vaihtoehto lopulta mikä tahansa, sen takana on kaikkien lappilaisten oltava.

– Kun selvitys on tehty, voidaan todeta, että pulinat pois ja lähdetään liputtamaan sen vaihtoehdon puolesta, mikä osoittautuu selvästi järkevimmäksi ja kannattavimmaksi.