Eläinlääkäri: Uudenvuodenyö voi olla lemmikille kuin sotatila – ilotulitteista kärsivät muutkin kuin koirat

Nurkassa kyyhöttävä kissa, pakokauhuinen hevonen ja säntäilevä kani. Eläinlääkärin mielestä olisi aika keskustella laajemmin kaikkien lemmikkien pelosta ilotulitteiden keskellä.

lemmikkieläimet
Kuvakollaasi, jossa lähikuvassa hevosen silmä, kissanpentu ja kani.
Nic Bothma / EPA, Anna Ronkainen / Yle ja Ismo Pekkarinen / AOP

Uusivuosi ja ilotulitteet ovat nyt monilla mielissä, mutta niin pitäisi olla myös lemmikit. Usein puhutaan siitä, kuinka ilotulitteet voivat pelottaa koiria. Maassamme on kuitenkin satoja tuhansia muitakin lemmikkejä, jotka voivat kärsiä ilotulitteista.

Jutun lopussa on vinkkilista lemmikkien rauhallisempaan uuteenvuoteen.

– Osaamme lukea aika hyvin koiraa, joka usein hakee peloissaan turvaa ihmisestä. Mutta kaikki muut eläinlajit, jotka kätkevät pelkonsa sillä, että menevät esimerkiksi piiloon, on ihmisen helppo ohittaa. Vaikka ei se pelko ole niillä tietenkään vähäpätöisempää kuin koirankaan, sanoo eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen.

– Tämä olisi ihan oikeasti hyvä ottaa puheeksi, Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Hänninen lisää.

Tällaiset sotatilat, kuten nämä ympärillä olevat ilotulitteet, ovat asioita, joihin eläimet eivät mitenkään pääse tottumaan tai siedättymään.

Eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen

Koiran rinnalla yleisimpiä lemmikkieläimiä ovat SEY:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) kissa, kani ja erilaiset jyrsijät aina gerbiilistä kesyrottaan.

– Kissat yleensä menevät piiloon, eikä omistaja havainnoi sitä. Jos puhutaan häkissä elävistä lemmikeistä, niin niiden pelko ja tuntemukset jäävät helposti huomaamatta ja ihminen vain ohittaa ne. Oletetaan, että kun ne ovat pieniä eläimiä, niin niiden tuntemukset olisivat jotenkin vähäpätöisempiä.

Kyse ei ole vain kovista äänistä.

– Kaiken kaikkiaan uudessavuodessa pelottavia asioita eläimille voivat olla kovat äänet, valot ja hajut. Ne ovat uusia, arvaamattomia ja pelottavia asioita eläimelle.

Hänninen haluaa myös tuoda esiin, kuinka ihminen ei välttämättä ymmärrä, kuinka erilainen kokemus ilotulitteet ovat lemmikkieläimelle niiden herkempien aistien vuoksi.

– Kaikilla meidän hallussa olevilla nisäkkäillä on esimerkiksi paljon herkempi kuulokynnys. Kissat ja koirat kuulevat pari oktaavia korkeampia ääniä kuin ihmiset. Jyrsijöillä kuuloalue on jo aivan toista. Äänisaastetta on taajuuksilla, joita emme tajuakaan.

Vaikka lemmikeiksi ovat ajan myötä päätyneet ihmisten menoa kestävät kovahermoiset yksilöt, ovat ne silti ihmisiä herkempiä.

– Tällaiset sotatilat, kuten nämä ympärillä olevat ilotulitteet, ovat asioita, joihin eläimet eivät mitenkään pääse tottumaan tai siedättymään. Parasta siis estää eläinten altistuminen mahdollisimman hyvin.

”Kissa voi kyyhöttää nurkassa ja toivoa, että kamala menee ohitse”

Hännisen mukaan koiria lukuun ottamatta lemmikkieläinten ääniarkuudesta ilotulitteisiin liittyen ei löydy paljoa tieteellistä tutkimustietoa. Ilmiötä ei kuitenkaan pidä tämän vuoksi jättää huomiotta – arkikokemusta löytyy senkin edestä.

Hänninen kertoo esimerkiksi noin tuhannen kissanomistajan kattavasta kyselytutkimuksesta Uudessa-Seelannissa. Yli puolet vastanneista kertoi, että heidän kissansa pelkäävät ilotulitteita.

– Varmasti iso osa kissoista ihan oikeasti pelkää ilotulitusta ja siihen liittyviä ärsykkeitä. Tämä on varmasti ongelma, jota emme ole huomioineet riittävän hyvin.

Kissan pelko voi ilmetä esimerkiksi siten, että se piiloutuu.

– Se hakeutuu jonkin alle, päälle tai taakse. Tämä siksi, että se saa suojaa ja esteen itsensä sekä sen pelottavan asian väliin. Kissa voi myös kyyhöttää nurkassa ja toivoa, että kamala menee ohitse.

– Se voi myös yrittää paeta silmittömästi tilanteesta. Pahimmillaan ne voivat loukata itsensä tai päästä karkuun.

Pelokas kissanpentu.
Anna Ronkainen / Yle

Suomen yleisimpiin lemmikkieläimiin kuuluvat siis SEY:n mukaan kissan ja koiran lisäksi tarkemmin kani, marsu, kesyrotta, hiiri, hamsteri ja gerbiili.

– Joko ne säntäilevät, koska yrittävät päästä pakoon, piiloutuvat tai jähmettyvät kauhusta. Kyyhöttäminen paikoillaan on sellainen piirre, minkä omistajan pitäisi osata tulkita kauhuksi, Hänninen kertoo jyrsijöistä.

Lemmikkieläiminä olevat jyrsijät ovat saaliseläimiä, joten niille on evoluutionkin kannalta ollut järkevää reagoida pelkoon lähtemällä pakoon ja piiloutumalla pesäkolonsa suojaan.

– Lisäksi nämä pienet jyrsijät ovat aika stressiherkkiä muutoksille.

Oma asiansa ovat eksoottiset lemmikit.

– Terraarioissa olevat matelijat ja akvaarioissa olevat kalat. Kyllä kannattaisi miettiä, että mikä näille on järkevin paikka uutenavuotena. Jos terraario tai akvaario on aivan ikkunan äärellä, niin ne eläimet voivat siinä olla sotatantereen keskellä.

Gerbiili kuvattuna häkkinsä suulla.
Jyrsivät ovat stressiherkkiä muutoksille. Suomen yleisimpiin lemmikkieläimiin kuuluvat SEY:n mukaan kissan ja koiran lisäksi kani, marsu, kesyrotta, hiiri, hamsteri ja gerbiili.Per Lindgren / AOP

Hevonen on pakoeläin – pahimmillaan pelko voi aiheuttaa keskenmenon

Hevosella on herkät aistit, ja se on saaliseläin sekä pakoeläin.

– Se tarkoittaa sitä, että kun hevosta pelottaa, niin se pyrkii pakoon. Siinä on satoja kiloja säikähtänyttä ja silmittömästi sinkoilevaa lihaa. Hevonen on silloin vaaraksi itselleen ja toisilleen.

Hevosia löytyy hyvinkin läheltä kaupunkialueita ratsastustiloilta.

– Lähestyvä uusivuosi voi olla aika painajaista hevostalleilla lähellä taajamia, kun uusivuosi lähestyy.

Suomen Hevostietokeskus kertoo YouTube-videollaan (siirryt toiseen palveluun), kuinka rakettien ujellus ja valonvälähdykset ovat eläimelle luonnottomia ja uhkaavia ilmiöitä, jotka aiheuttavat todellista pelkoa.

– Pelko saattaa olla niin voimakasta, että se aiheuttaa siitostammoille jopa tiineyden keskeytymisen, videolla kerrotaan.

Hevonen voi kuulla ilotulitteet useiden kilometrien päästä. Laumaeläimillä pelko voi myös levitä helposti. Video havainnollistaa, kuinka hevoset voivat reagoida säikähtäessään ilotulitteita.

Hevonen nousee pystyyn ratsastaja selässään.
Hevonen on pakoeläin, ja sen aistit ovat herkät. Uudenvuoden ilotulitteista lähtevä pauke ja välähdykset voivat pelottaa. Suomen Hevostietokeskuksen mukaan uusivuosi voi olla hevostalleilla pahimmillaan painajaismainen.Alaa Badarneh / EPA

Suomen vanhimmaksi ratsastuskouluksi itseään kutsuva Keskustalli Helsingin Ruskeasuolta varautuu uuteenvuoteen tarkasti. Hevoset viedään hyvissä ajoin sisätiloihin, valot jätetään päälle, ovet suljetaan ja radio laitetaan soimaan hiljaisella äänellä.

– Hevonen on kuitenkin rutiinieläin, joten mitään erikoista ei kannata tehdä. Usein karsinat ovat olleet vähän siivottomampia uudenvuoden jälkeen, kertoo ratsastuksen opettaja Laura Mikkola Keskustallilta.

Mikkolan mukaan Keskustallilla on noin 30 hevosta, eikä heille ole ikinä aiheutunut suurempia ongelmia ilotulitteista. Sotkua on tullut siitä, kun hevoset ovat liikehtineet karsinoissaan.

– Hermostuessaan hevoselle voi tulla sijaistoimintoja. Se voi alkaa kaivaa, pyöriä, säpsähdellä tai kutoa. Kutominen on sitä, kun hevonen huojuu, Mikkola kuvailee.

Hänninen toivoo, ettei kukaan ampuisi raketteja hevostallien lähellä.

– Vaikka eläintilan lähellä olisi kuinka hyvä peltoaukea, älä ammu sieltä raketteja. Voi tulla muuten todella pahaa jälkeä. Raketteja ampuvien pitäisi tätä miettiä.

Ruotsissa ilotulitteiden tilalle lasershow – HESY: Ilotulitteiden myynti yksityisihmisille tulisi kieltää

Ruotsissa suojellaan lemmikkieläimiä rakettimelulta siten, että ilotulitusten tilalle järjestetään tänä vuonna lasershow muutamassa kunnassa.

– Kyllä tästäkin vaihtoehdosta voisi keskustella, mutta en usko, että Suomessa tullaan tähän ihan pian menemään. Nyt tilanne on se, että eläintenomistajat itsekseen miettivät, että miten se ympärillä oleva kauhistus ei pääse sisälle eläimen kotiin, Hännisen sanoo.

Hänninen toivoo keskustelua tarkemmista rajoitteista. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry puolestaan toivoo (siirryt toiseen palveluun), että ilotulitteiden myynti yksityisihmisille kiellettäisiin – tai edes noudatettaisiin kunnolla lakisääteisiä ilotulitteiden käyttöä klo 18–02 uudenvuodenyönä.

Lasershow'ta ei näillä näkymin Suomessa ole, mutta jotkut ovat päätyneet kuitenkin hieman toisenlaiseen ratkaisuun saadakseen lemmikilleen hyvät oltavat. Helsingissä nimittäin 280 koiraa juhlii uuttavuotta Clarionin lentokenttähotellissa kaukana ilotulitteiden räiskeestä. Pauketta pelkäävät koirat saavat hotellin mukaan rauhan lisäksi esimerkiksi illallisbuffetin ja virikkeitä. Koirien uudenvuodenjuhla on myyty loppuun.

Miten auttaa lemmikkiä?

– Samat säännöt pätevät, on sitten kyse gerbiilistä, kissasta tai koirasta: yritetään vähentää sitä, ettei eläin altistu pelottaville äänille, hajuille ja valoille. Kaikista parasta olisi pakata ääniarka eläin mukaan ja lähteä evakkoon, kiteyttää Hänninen.

Jos kuitenkaan tämä ei onnistu, kotona voi tehdä muutaman kikan:

  • Verhot ikkunoiden eteen, valot päälle ja vaikkapa televisio tai radio päälle. Näin eläin ei niin näe ulkoa tulevaa välkettä. Televisio, radio tai jokin muu tuttu ja rauhallinen taustamelu vaimentaa ja peittää ulkoa tulevan paukkeen.
  • Ovet ja ikkunat kiinni. Näin pakenevat eläimet eivät karkaa.
  • Vilkkaimman tulituksen ajaksi häkkieläin tulisi siirtää asunnon äänieristetyimpään huoneeseen, kuten saunaan, kylpyhuoneeseen tai vaatehuoneeseen.
  • Viriketoiminta, kuten virikeruuat tai leikki, voi kiinnittää eläimen huomion pois ilotulitteista.
  • Eläimellä pitää olla vapaus vetäytyä piiloon esimerkiksi sängyn alle tai häkkinsä pesäkoloon.
  • Jos eläin hakee turvaa, rapsuta ja rauhoittele sitä. Pysy itse rauhallisena.
  • Eläinlääketieteen tohtori Laura Hännisen mukaan pelkäävälle koiralle voi pyytää eläinlääkäriltä lääkityksen.
  • Lisää vinkkejä raketteja pelkäävän koiran olon helpottamiseen löytää tästä jutusta.
  • Uusivuosi on lemmikkien karkaamiseen ruuhka-aika. Myös tänä vuonna eläinetsijäkoirat ovat valmiina etsimään karanneita. Tästä (siirryt toiseen palveluun) voi katsoa lisää Etsijäkoiraliiton vinkkejä uudenvuoden viettoon lemmikin kanssa.
  • Helsingin poliisi myös muistuttaa twiitissään (siirryt toiseen palveluun), kuinka pelkäävää koiraa ei saisi missään nimessä jättää yksin kotiin. Hesy muistuttaa, ettei lemmikkiä pidä ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista suihkeista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen tiedotteessa.

Lue myös:

Moni koira pelkää pauketta ja räiskettä – Eläinlääkärin 5 + 2 vinkkiä uudenvuoden juhlintaan

Laiskiainen ottaa lungisti, papukaija pölläyttää sulat pystyyn – näin eläimet reagoivat ilotulitteisiin

Ruotsissa suojellaan lemmikkieläimiä rakettimelulta: Ilotulitusten tilalle lasershow