Terveisiä peräkontista! Tässä politiikan uussanastoa kuluvalta vuodelta

Politiikan kentillä ovat kaikuneet tänä vuonna monet epätavalliset ilmaukset ja sanat kuten vaikkapa alpakka, peräkontti ja u-käännös. Politiikan konttikielen oppitunti 2017, olkaapa hyvä!

kielitiede
Poliittista kielenkäyttöä tutkinut kielentutkija Vesa Heikkinen eduskuntatalon edessä.
Poliittista kielenkäyttöä tutkinut kielentutkija Vesa Heikkinen eduskuntatalon edessä.Jani Saikko / Yle

Suomalaiseen poliittiseen historiaan ovat piirtyneet tänä vuonna yllättävät sanat: peräkontti, takapaksi ja -hutlari.

"Peräkontti-gatesta" tuli maan ykköspuheenaihe, kun kävi ilmi, että ulkoministeri Timo Soinin (sin.) valtiosihteeri Samuli Virtanen oli sulloutunut hallitusneuvottelujen aikaan virka-auton takakonttiin. Omien sanojensa mukaan Virtanen teki näin piilotellakseen käyntiään pääministerin virka-asunnolla.

Peräkontti on mainittu uutisissa, siitä on tehty ns. meemejä sosiaaliseen mediaan ja auton takaluukusta on väännetty loppusyksystä vitsiä politiikan intohimoisten seuraajien keskuudessa.

Takapaksi-sanan lisäksi politiikan ja uutiskielen uusia ja outojakin ilmauksia ovat olleet mm. alpakoiden ja natsien kuljettaminen rinta rinnan itsenäisyyspäivän uutisoinnissa ja vaikkapa englanninkielisen #metoo-ilmauksen rantautuminen kielenkäyttöömme.

Se on faktio eikä mikään tosiasia!

Kielentutkija ja useita kirjoja politiikan ja vallan kielestä julkaissut Vesa Heikkinen liittää ns. konttikielen ilmaukset suureen kehykseen: totuuteen.

– Konttikielestä löytyy selkeitä, konkreettisia ilmauksia. Niitähän olemme odottaneet politiikan kieleltä vuosikausia, hymähtää Heikkinen.

– Peräkonttikin alkaa pikkuhiljaa naurattaa. Se liittyy vuoden isoon teemaan: totuuteen. Totuus on paljastunut ihan pieninä palasina. Eri ihmisten totuuksia hallitusneuvotteluista eri näkökulmista. Mutta luulen silti, että palapelistä puuttuu vielä osasia.

Vesa Heikkinen pohdiskelee, onko politiikan kielessä ihmisille nykyään selvää, mikä on faktaa ja mikä pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Toden ja tarun osuutta pohditaan myös esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) u-käännöksessä, kun Sipilä matkasi jättämään hallituksen eronpyyntöä presidentille.

– Kirjallisuuden tutkimuksessa on esimerkiksi leikitty ajatuksella, että sekoitetaan fakta ja fiktio. Lopputulos on faktio. On iso kysymys, pyritäänkö politiikassa totuuteen vai onko tarkoitus vain kertoa hyviä tarinoita. Kaikkihan tiedämme, että hyvän tarinan kertomiseksi on tingittävä hivenen totuudesta.

Tähän liittyvät ns. valeuutiset sekä politiikan ja journalismin suhde ylipäätään.

– Onko käynyt niin, että myös journalistit ovat innokkaita juoksemaan kohujen perässä? Tuottamaan itse kohuja asioista, jotka eivät välttämättä ansaitsisi niin suurta huomiota?

Alpakkakohussa oli unohtua kaduillamme marssivat natsit

Suomen satavuotisjuhlat toivat politiikan kentille, kaduille ja uutiskieleen alpakat ja natsit. Oudosta sanaparista puhuttiin rinta rinnan.

Taistelua sanoista ja kaduista kävivät avoimen kansallissosialistinen Pohjoismainen vastarintaliike, lasten itsenäisyyspäiväjuhlaksi markkinoitu alpakkatapahtuma sekä äärikansallismielisten 612-soihtumarssi.

Kielentutkija Vesa Heikkinen pohtii alpakka- ja natsisanojen outoa rynnistystä uutissanastoomme.

– Tänä vuonna yllättäviä ilmauksia nousee yhtäkkiä poliittiselle agendalle, vaikka toki natsit ovat vanha asia. Mutta nyt on käyty kiivaasti keskustelua siitä, voiko näistä ns. uusnatseista tai kansallissosialisteista puhua ihan suoraan natseina.

Kielentutkija Vesa Heikkinen on päätynyt pitkän harkinnan jälkeen tulokseen, että natsi on natsi.

– Tietystä ryhmästä puhuttaessa ihan sumeilematta käyttäisin natsi-sanaa. Uusnatsit ovat samoja natseja kuin aiemmat – natseja uudessa maailmassamme. Omien sanojensa ja ohjelmiensakin mukaan he ovat natseja.

Natsien ja äärikansallismielisten vastapooliksi satavuotiaassa Suomessa asettuivat itsenäisyyspäivänä – jopa koomisesti – alpakat eli lastentapahtuma, jonka motiiveja kyseenalaistettiin. Varsinkin sosiaalisessa mediassa pohdittiin sitä, oliko alpakkatapahtuman alkuperäinen tarkoitus estää ns. 612-marssi.

– Tässä jylläävät salaliittoteoriat. Pohdittiin, kuka alpakkatapahtuman kehitti ja mitkä olivat motiivit jne. Minusta siinä keskustelussa sumeni se olennainen asia: Meidän pääkaupunkimme kadulla marssivat natsit!

Kenen sana on "suvakki" tai "isänmaa"?

Kielentutkija Vesa Heikkinen on aiempina vuosina varoittanut rasistisen, törkyisen ja pelottelevan kielenkäytön lisääntymisestä. Tänä vuonna miestä pohdituttaa myös taistelu termeistä.

Politiikan kentillä ja kasarmeilla käydään jatkuvaa sotaa ilmauksista. Vaikkapa siitä, onko sanoilla "suvakki" ja "kupla" arvoväritys vai ovatko ne uutiskielen normaaleja, neutraaleja sanoja?

– Arkipuheeseen ja uutisiin soluttautuu herkästi joidenkin ryhmien lanseeraamia tai ajamia ilmauksia. "Suvakki" on tyypillisesti alun perin maahanmuuttovastaisilla sivustoilla tuotettu haukkumasana. Se on alkanut yhtäkkiä normaalistua ja yleistyä. Mutta tästä huolimatta sana kantaa alkuperäistä merkitystä mukanaan. Kehottaisin kriittisyyteen. Tai tuomaan esiin, mistä kumpuavat "suvakki"-sanan alkujuuret.

Kamppailu sanoista on kamppailua vallasta.

– Keskustelua on käyty mm. siitä, kuka omistaa "isänmaan" näin juhlavuonna. Ja mitä on isänmaallisuus ja mitä kansallismielisyys? Eri poliittiset ryhmät käyvät kamppailua siitä, kenen merkitykset tulevat vallitseviksi.

Aktivointi- ja passivointimalli

Taistelu sanoista jyllää poliittisten termien nimeämisessä. Isoja ja vaikeita päätöksiä koetetaan kutsua mahdollisimman myönteisin sanoin. Vaikkapa sote-termi valinnanvapaus sisältää osia, jotka puhkuvat kaunista ja hyvää: valinta ja vapaus.

Kansalaisaloitteeksikin yltänyt, työttömien perusturvaa pahimmassa tapauksessa leikkaava hallituksen aktivointimalli (siirryt toiseen palveluun) on kiertoilmaus leikkauksille. Huolimatta siitä, että aktivointi-sana on myönteisistä myönteisin.

– Jos budjettinäkökulmasta tarkastellaan, kyse on määrärahojen leikkauksista. Myös työttömän kannalta katsottaessa kyse on työttömän tulojen kaventamisesta. Jos ajatellaan itse aktivointi-sanaa, suuri ongelma on se, että vaikka työtön olisi miten aktiivinen tahansa ja hakisi töitä uupumatta, epäonnistuessaan hänen päivärahansa leikataan. Itse aktiivisuudesta ei aktiivimallissa palkita. Palkkion saa vain, mikäli työtön pääsee työn syrjään kiinni. Sana on siis harhaanjohtava.

Tutkija Vesa Heikkinen sanookin, että oppositio on jo tarttunut sanaan ja kutsuu lakia passiivimalliksi.

– Oppositio käyttää päinvastaista sanaa passiivimalli, koska katsoo, että kyse on kuritustoimenpiteestä. Se voi itsessään passivoida joitakuita ihmisiä. Ei kannata etsiäkään töitä, kun joka tapauksessa leikataan ansioita.

#Metoo - etoo

Tämän vuoden sanoihin kuuluu myös englannin kielestä nimensä saava #metoo-kampanja. Häirintää vastaan taisteleva #metoo murtaa vaikenemisen muuria.

Seksuaalista häirintää selvitettiin Ylen kyselyssä myös eduskunnassa.

– Meillä on tietynlaista salailukulttuuria monissa asioissa. Monilla työpaikoilla on tuttua, että on seksuaalista häirintää tai alkoholiongelmia vaietaan hiljaiseksi. Nyt kansainvälisen kampanjan kautta monilla työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa ahdistelu on nostettu kissana pöydälle. #Metoo poikinee myös hyvää, kun vaikenemisen muuri murtuu.

Uudenvuoden kynnyksellä Vesa Heikkinen palaa vielä ns. konttikieleen katsauksessaan valheeseen ja totuuteen.

– Tänä vuonna on puhuttu paljon totuuden jälkeisestä ajasta. Mutta olisiko meille tuloillaan totuutta edeltävä aika? Josko pystyisimme paremmin viestimään toisillemme? Ettemme sanoillamme kiertelisi emmekä pimittäisi totuutta.

Lisää politiikan kielestä Puheet päreiksi -lähetyksestä (siirryt toiseen palveluun)Politiikkaradiosta Yle Areenalta.