Vaalitilaisuudet pois ullakoilta ja kellareista – ”Esteellisiä paikkoja ei enää kerta kaikkiaan voi käyttää näihin tarkoituksiin”

Yleisiä vaalitilaisuuksia ei saa yhdenvertaisuuslain mukaan järjestää paikoissa, joihin liikuntarajoitteisilla ei ole pääsyä. Käytännössä sääntöä ei noudateta.

Vammaisten oikeudet
mies pyörätuolissa
AOP

Osallistuminen julkisiin poliittisiin tilaisuuksiin on oikeus, joka kuuluu myös vammaisille ihmisille. Siksi tilaisuudet tulee järjestää paikoissa, joihin myös liikuntarajoitteisilla on pääsy. Tulkinta kumpuaa kaksi vuotta voimassa olleesta yhdenvertaisuuslaista.

Lakia valvova yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on saanut käsiteltäväkseen useita tapauksia, joissa poliittiset järjestöt ovat pitäneet esimerkiksi eri vaaleihin liittyviä yleisötilaisuuksia esteellisissä paikoissa. Lautakunnan päätöksissä on todettu, että tällaiset tapahtumat rikkovat yhdenvertaisuuslain pykälää välillisestä syrjinnästä.

Käytännössä poliittiset puolueet eivät ainakaan vielä kiinnitä linjaukseen erityistä huomiota.

Yle selvitti asiaa presidentinvaalien ehdokkaiden kampanjapäälliköiltä joulukuussa. Moni heistä totesi, että kampanjat ovat sisältäneet tilaisuuksia, joissa vaatimus yhdenvertaisesta osallistumismahdollisuudesta ei ole toteutunut.

Uusi yhdenvertaisuuslaki alkaa näkyä käytännössä

Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan tammikuussa 2015. Sen vaikutukset alkavat näkyä vasta viiveellä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antoi kesäkuussa 2017 lainvoimaisen päätöksen (siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin, että kokoomuksen paikallisjärjestö Turussa oli toiminut syrjivästi järjestäessään vaalitilaisuuden esteellisessä paikassa. Koska toiminta oli toistunut, asetti lautakunta järjestölle myös 2 000 euron uhkasakon.

Marraskuussa 2017 lautakunta taas antoi kolme päätöstä, joista yksi liittyi vihreiden ja kaksi SDP:n turkulaisten paikallisjärjestöjen toimintaan samankaltaisissa tilanteissa. Lautakunta katsoi myös niiden toiminnan olleen syrjivää. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.

Lause "pyritään huomioimaan" on yhtä tyhjän kanssa. Ainahan on pyritty kaikkeen hyvään, mutta mitään ei tapahdu.

Kalle Könkkölä, Kynnys ry:n toiminnanjohtaja

Kaikissa neljässä tapauksessa asianosaisena on vammaisten oikeuksiin erikoistunut lakimies Jukka Kumpuvuori. Hän on kannellut tilanteista, joissa ei ole voinut osallistua poliittisiin tilaisuuksiin.

Kumpuvuori antoi tuoreimmat päätökset Ylen luettavaksi (siirryt toiseen palveluun). Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei ole vielä ehtinyt julkaista niitä sivuillaan.

Jukka Kumpuvuori.
Lakimies Jukka Kumpuvuori on erikoistunut vammaisten oikeuksiin.Yle

– Jo ihan maalaisjärki näissä asioissa sanoo sen, että jos pidän yleisötilaisuuden hissittömän ravintolan toisessa kerroksessa, niin on täysin selvää, että sinne eivät voi osallistua ihmiset, jotka käyttävät esimerkiksi pyörätuolia, Kumpuvuori toteaa.

Hänen mielestään lautakunnan linja on selvä.

– Esteellisiä paikkoja ei enää kerta kaikkiaan voi käyttää näihin tarkoituksiin.

Puolueet vakuuttavat huomioivansa esteettömyyden

Yle kysyi joulun alla sähköpostitse kaikilta presidentinvaaliehdokkaiden kampanjapäälliköiltä, miten esteettömyys huomioidaan kampanjoissa. Joulun takia kaikki eivät ehtineet vastata, mutta tiedot saatiin Sauli Niinistön, Pekka Haaviston, Matti Vanhasen ja Laura Huhtasaaren kampanjoilta.

Jokainen vastannut korosti, että yhdenvertaisuutta pidetään tärkeänä, ja että esteettömyys pyritään huomioimaan.

Käytetään argumenttia, että kiinnitämme asiaan jatkossa huomiota. Tätä on kuunneltu nyt kymmeniä vuosia.

Jukka Kumpuvuori

Vammaisten ihmisten oikeuksia ajavan Kynnys ry:n toiminnanjohtajaa Kalle Könkkölää vastaukset eivät yllätä.

– Lause ”pyritään huomioimaan” on yhtä tyhjän kanssa. Ainahan on pyritty kaikkeen hyvään, mutta mitään ei tapahdu, Könkkölä tuhahtaa.

Kalle Könkkölä.
Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä.Markku Ojala / AOP

Könkkölä ja Kumpuvuori toteavat, että kun poliittisille toimijoille huomautetaan esteellisistä tilanteista, he yleensä lupaavat parantaa tapansa. Könkkölän mukaan on juuri tämän takia tärkeää, että asiasta saadaan selkeitä päätöksiä.

– On hyvä, että kannanotoilla todetaan, mikä on syrjivää ja mikä ei. Eihän mikään puolue Suomessa tunnusta, että he olisivat syrjiviä tai tekisivät syrjivää politiikkaa.

Könkkölä itse on toiminut aiemmin politiikassa ja oli esimerkiksi vihreiden ensimmäisiä kansanedustajia. Hänelle on tätäkin kautta tuttua, kuinka hitaasti toimintatavat muuttuvat.

– Aikanaan, kun vihreät vietti kymmenvuotisjuhlaansa Kuopiossa, minua pyydettiin sinne puhumaan. Tilaisuus oli Kuopion kaupungintalolla. Sinne ei päässyt pyörätuolilla, joten käännyin ovelta takaisin. Nykyisin talossa on hissi.

Vain pieni osa tapauksista päätyy lautakunnan eteen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on lähinnä jälkikäteisen oikeusturvan takaaja, johon voi tehdä kanteluita syrjivästä toiminnasta. Prosessi vaatii kuitenkin paljon vaivannäköä.

– Itse olen ollut esimerkiksi järjestäjiin etukäteen yhteydessä. Muut ihmiset eivät sitä aina tee, jos ovat menossa yleisötilaisuuksiin, Kumpuvuori valaisee päätösten taustoja.

Kumpuvuori toivoo kuitenkin, että kun päätöksiä alkaa tulla, ne vaikuttaisivat laajemmin poliittisten toimijoiden käytäntöihin tilaisuuksien järjestämisessä.

En sano ikävä kyllä, mutta jotkut joutuvat ensimmäisiksi silmätikuiksi.

Kalle Könkkölä

– Surullista tässä on se, että kun vammaiset henkilöt näitä asioita ajavat, niin asetelma kääntyy äkkiä meitä. Me ollaan ikään kuin tekemässä jotain pahaa, kun me ollaan vaan pyytämässä, että ihmiset ja yhdistykset noudattaisivat voimassa olevaa lakia, Kumpuvuori sanoo.

Samoilla linjoilla on Kalle Könkkölä. Hän muistuttaa, ettei mikään puolue ole asiassa synnitön.

– En sano ikävä kyllä, mutta jotkut joutuvat ensimmäisiksi silmätikuiksi, Könkkölä toteaa.

– On kyse vain siitä, että käytetään niitä työkaluja, jotka meillä on olemassa, koska vapaaehtoisuus ja hyväntahtoisuus eivät ole riittäneet juuri mihinkään.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: ”Asia pitää ottaa vakavasti. Ei pidä vain todeta, että pääseehän sitä johonkin toiseen tilaisuuteen”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä näkee, että poliittisia järjestöjä tulee opastaa esteettömyysasioissa.

– Poliittisten toimijoiden pitäisi olla näistä asioista tietoisia, kun siellä eduskunnassahan nämä sopimukset on hyväksytty. Siellä kaikkien puolueiden johdot istuvat. On ymmärrettävää, että tilaisuuksia järjestetään paikallistasolla ja siellä sitä ymmärrystä ei ehkä ole.

Kirsi Pimiä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.Yle

Pimiä toteaa, että lautakunnan linjaukset kumpuavat YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksesta, jonka Suomi on ratifioinut. Hän ei kommentoi päätöksiä, joita lautakunta ei ole vielä julkaissut sivuillaan.

– Korostaisin sitä, että osallisuus taataan kaikille ihmisille kaikin puolin. Tämä on iso asia, joka pitää ottaa vakavasti. Ei pidä vain todeta, että pääseehän sitä johonkin toiseen tilaisuuteen. Kyse on kuitenkin aina ihmisen mahdollisuudesta osallistua tiettyyn tilaisuuteen lähellä kotia.

Vaatimukset esteettömälle tilalle ovat aika vaatimattomia. Pitää olla portaaton sisäänkäynti ja invavessa.

Kalle Könkkölä

Kalle Könkkölä toteaa ymmärtävänsä, ettei poliittinen toimija aina tule ajatelleeksi esimerkiksi liikuntarajoitteisia, kun järjestää tapahtumaa. Tiedon puute ei kuitenkaan enää hänen mukaansa kelpaa tekosyyksi.

– Vaatimukset esteettömälle tilalle ovat aika vaatimattomia. Pitää olla portaaton sisäänkäynti ja invavessa. Ne ovat lähtökohtaiset edellytykset. Ja onhan erilaisia ohjeita maailma pullollaan.

Jukka Kumpuvuori toteaa, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan asennemuutosta. Hän harmittelee, että vammaisten oikeudet parantuvat Suomessa hitaasti.

– Käytetään argumenttia, että kiinnitämme asiaan jatkossa huomiota. Tätä on kuunneltu nyt kymmeniä vuosia.

Kumpuvuoren mielestä asia pitäisi kääntää positiiviseksi, sillä jos tahtoa löytyisi, Suomella olisi edellytykset olla vammaisten oikeuksien edistämisessä maailman huippua.

– Suomen hallituksen ja muiden toimijoiden kannattaisi alkaa ajamaan näitä asioita eteenpäin. Keskustelu ei saisi olla vain tätä, että vammaiset ovat vaatimassa kaikkea mahdotonta, mikä maksaa ihan hirveästi.