Siivittikö mediajulkisuus aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen suosiota? Katso kuva!

Aktiivimallin kumoamiseksi perustetulle lakialoitteelle alkoi suorastaan tulvia allekirjoituksia heti kun valtamedia alkoi raportoida aloitteen suosiosta.

Työllisyys ja työttömyys
Grafiikka aktiivimallin vastaisen kansalaisaloitteen allekirjoituksien ja aiheesta kertovien lehtijuttujen suhteesta.
Aktiivimallin kumoamista tavoittelevan kansalaisaloitteen keräämät allekirjoitukset aikavälillä 27. - 28.12.2017. Kulmakerroin jyrkkeni samanaikaisesti uutisotsikoiden myötä. Graafia tutkiessa kannattaa huomioida, että rakettimasta nousua edelsi yö. Lähde: dataa kansalaisaloitteista keräävä kannatusilmoitukset.fi -sivusto.Ilkka Kemppinen / Yle

Hallituksen työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli hyväksyttiin eduskunnassa 19. joulukuuta. Heti seuraavana päivänä perustettiin kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi.

Aloite alkoi herätä allekirjoituksia tasaisen varmasti, yli tuhannen allekirjoituksen päivävauhdilla. Kuluvan viikon keskiviikkona, eli viikko aloitteen alulle panon jälkeen, meni rikki 10 000 äänen rajapyykki. "Jo 11 000 allekirjoittajaa" uutisoivat Taloussanomat ja Ilta-Sanomat.

Sitten alkoi tapahtua kummia: Lakialoite sai kuluvan vuorokauden aikana 10 000 allekirjoitusta lisää.

Torstaina muutkin valtamediat intoutuivat uutisoimaan. Aamulla ja aamupäivällä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun), Yle, Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun) (Taloussanomat) ja Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) uutisoivat kaikki kansalaisaloitteen myötätuulesta. Sattumaa tai ei, julkaisujen myötä lakialoitteen suosio ampaisi entistä jyrkempään nousuun. Iltapäivällä uusia allekirjoituksia tuli tunnissa jo tuhansia. Tarvittavat 50 000 ääntä olivat kasassa ennen torstai-iltaa.

Median vetoapu voi ratkaista aloitteen kohtalon

Siivittikö mediajulkisuus aloitteen suosiota? Kyllä, sanoo kansalaisaloitepalvelua pyörittävän Avoin ministeriö -järjestön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen.

– Kaikki mediahuomio on oleellista. Joidenkin kansalaisaloitteiden kohdalla se onnistuu sosiaalisen median kautta, joskus se tarvitsee perinteisen median näkyvyyttä vetoavuksi. Oleellista on, saadaanko aloite ihmisten tietoisuuteen.

Uutisotsikot ja somepöhinä ruokkivat toisiaan. Aloitteen myötätuulesta kertovat otsikot leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa, mikä lisää taas uusien ihmisten halua antaa oma allekirjoituksensa.

– Jos ihmiset lukevat ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän uutisen ja huomaavat että sitä koskevalla aloitteella on mahdollisuus mennä läpi, se innostaa osallistumaan. Itsekin kävin allekirjoittamassa aktiivimallia koskevan aloitteen kun kuulin, että äänimäärä on jossain 14 tonnissa, Pekkanen sanoo.

Joskus median vetoapu on ratkaisevaa. Hyvä esimerkki tästä oli tekijänoikeuslakia koskeva kansalaisaloite, jonka allekirjoitussaalis makasi kuukausia 30 000 tienoilla, kunnes viime hetkillä saatu mediajulkisuus siivitti sen vaadittavan 50 000 rajapyykin yli. Ensin kulttuuriväki alkoi kampanjoida (siirryt toiseen palveluun) aloitteen puolesta somessa, sitten media alkoi raportoida (siirryt toiseen palveluun) kampanjasta.

"Ei ole huonoa julkisuutta"

Entä jos media ennakoi aloitteen jäävän tavoitteestaan? Voiko negatiivinen julkisuus vähentää allekirjoittajien innokkuutta?

– En usko, että sillä on vahvaa vaikutusta. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, Pekkanen arvelee.

Uutisotsikoilla on siis merkitystä kansalaisaloitteisiin. Kansalaisaloitteet ovat kuitenkin politiikkaa, ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mielestä jopa propagandaa (siirryt toiseen palveluun).

Pekkasen mielestä allekirjoitusmääristä raportoiminen ei kuitenkaan ole tiedotusvälineiden puolueettomuuden kannalta ongelma, kunhan uutisointi tehdään tasapuolisesti.

– Mielestäni se ei ole puolueellista niin kauan kuin uutisarvo koskee aloitteen suosion nopeaa kasvua, ja kun ei lähdetä valikoimaan mistä kerrotaan ja mistä ei.

Raivoisaa vastustusta herättänyt työttömien aktiivimalli astuu pian voimaan – 6 kysymystä ja vastausta