yle.fi-etusivu

Katso erot: Suuri osa Suomea tekee lumitöitä, mutta etelässä vielä vihertää

Suomi on valtaosaltaan valkoisena. Lumettomana on vain etelä- ja lounaisrannikko. Monin paikoin lunta on loppuvuodesta harvinaisen paljon.

Talvisää
Kuvakombo jossa lumikinoksia Kokkolassa ja vihertävä nurmikko Esplanadilla Helsingissä.
Yle

Helsinki 0, Puolanka 75. Siinä ovat ääripäät Suomen tämänhetkisessä lumitilanteessa senteissä mitattuna.

Mustana maa on nyt joulukuun lopussa vain etelä- ja lounaisrannikolla. Sielläkin lunta on ehtinyt alkaneena talvena olla, mutta se on sulanut. Alueella terminen talvi ei ole vielä alkanut. Terminen talvi tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan alapuolella.

Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä vihertää vielä.
Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä vihertää vielä.Retu Liikanen / Yle
Pispalasta Pyhäjärvelle
Näkymä Tampereen Pispalanharjulta Pyykkipuistosta Pyhäjärvelle päin.Marko Melto / Yle

Monin paikoin lunta on kuitenkin enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Pohjois-Karjalassa tilanne on poikkeuksellisin. Juuassa joulukuun lopussa on yleensä lunta 30 senttiä, nyt 52. Lieksassa 30:n sentin sijasta lunta on 40 senttiä.

Lunta on tulossa lisää vuodenvaihteessa.

Lumisuus voi korostua senkin takia, että viime talvi oli vähäluminen. Esimerkiksi viime uudenvuodenpäivänä maa oli paljaana Vaasa–Lappeenranta-linjan eteläpuolella. (siirryt toiseen palveluun)

Paljon lunta Kokkolan torilla.
Kokkolan tori 29.12. 2017.Kalle Niskala / Yle
Tauno Palon puisto 29. 12. 2017.
Tauno Palon puisto Helsingissä 29.12. 2017.Retu Liikanen / Yle

Ilmatieteen laitoksen lumiseuranta kertoo, että monella paikkakunnalla lumen syvyys on nyt suurempi kuin kertaakaan viime talvena. Näin on esimerkiksi Jyväskylässä, Seinäjoella ja Lahdessa. Lukemat ylittävät myös tämän ajankohdan pitkän ajan keskiarvon. Keskiarvo on laskettu vuosilta 1981–2010.

Uudellamaalla on maan vaihtelevimmat lumiolot. Syitä siihen, että lumi ei jää siellä maahan kovin herkästi, on monia meren lauhduttavasta vaikutuksesta maan mataluuteen. Toisaalta tiuhaan asutussa kaupungissa lumesta hankkiudutaan nopeasti eroon, joten lumisuus ei näyttäydy samalla tavoin kuin harvempaan asutuilla seuduilla, missä se jää useammin näkyviin.

Töölönlahti 29. 12. 2017
Töölönlahti 29. 12. 2017Retu Liikanen / Yle
Luminen Suntin ranta Kokkolan keskustassa.
Luminen Suntin ranta Kokkolan keskustassa.Kalle Niskala / Yle

Lumikausi alkaa Suomen eri osissa hyvin eri aikaan. Ilmatieteen laitoksen tilastojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan lumikauden alku Helsingin Kaisaniemessä on viime vuosikymmeninä ajoittunut keskimäärin uudenvuodenaatolle. Jyväskylässä lumikausi on alkanut marraskuun lopulla ja Sodankylässä lokakuun lopulla.

Lumeton Esplanadi 29.12. 2017.
Espalla Helsingissä vihertää.Retu Liikanen / Yle
Pyhäjärvi Nokialla
Pyhäjärven ranta Nokialla joulupäivänä.Heli Mansikka / Yle

Lumipeite on Suomessa yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä, Lapissa vasta huhtikuun alkupuolella.

Vastaavasti pysyvä lumipeite on kadonnut ensimmäisenä näistä Helsingistä: keskimäärin 6.4.

Jyväskylässä lumipeite häipyy keskimäärin 22.4. ja Sodankylässä 14.5.

Käpylän liikuntapuistossa vihreä ja valkoinen ovat lähellä toisiaan.
Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä valkoinen ja vihreä ovat lähellä toisiaan.Retu Liikanen / Yle