Näillä bisnesmaailman opeilla saat uudenvuodenlupauksesi pitämään – maratonia ei juosta sillä, että päättää juosta maratonin

Menestyvät yritykset eivät yleensä lupaa mitään ilman analysointia. Tavallisen kansalaisen onnistunut uudenvuodenlupaus vaatisi ihan samoja oppeja, mutta harva niitä käyttää.

perheet
Grafiikka
Johanna Aulén / Yle

Tupakoinnin lopettamisella, juomisen vähentämisellä tai painon pudottamisella on taipumus epäonnistua, jos asiat heittää uudenvuodenlupauksena. Ne, jotka onnistuvat lupauksensa pitämään, soveltavat joko tietoisesti tai tietämättään yrityselämän strategiatyökaluja. Kuulostaa vaikealta, mutta ei sitä ole.

Pyysimme konsulttiyhtiö Talent Vectian johtavan konsultin Tero Vuorisen miettimään, miten tavallinen kansalainen voisi asioita luvatessaan hyödyntää näitä yritysmaailman oppeja. Vuorinen opettaa yliopistoissa strategista johtamista ja on kirjoittanut strategiatyökaluista oppikirjan.

Vuorinen pilkkoi pyynnöstämme uudenvuodenlupauksen neljään osa-alueeseen. Näillä ohjeilla voisi onnistua.

Analysoi lähtötilanne eli osaanko ja pystynkö?

Ensimmäinen askel onnistuneeseen uudenvuodenlupaukseen alkaa lähtötilanteen tarkastelulla.

Vuorinen ehdottaa, että ainakin kaksi asiaa on hyvä käydä läpi jo ennen kuin lupailee mitään.

– Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja toisaalta omat resurssit eli osaaminen, kyvyt, tai vaikka usein uudenvuodenlupauksiin liittyvä ruumiinrakenne.

Jos siis haluaa juosta maratonin, pitää miettiä, pystyykö harjoittelemaan ja onko itsellä riittävästi kykyjä maratoonariksi. Oleellista on myös oma motivaatio tilanteessa, jossa painoa pitää mahdollisesti pudottaa, ruokavaliota muuttaa ja aikatauluja raivata harjoittelulle.

– Se uudenvuodenlupaus voi olla se maraton, mutta maraton ei voi olla ainoa tavoite. Se pitää sovittaa isompiin tavoitteisiin. Lupauksella pitää siis olla suurempi merkitys eli vaikka se, että pitää päästä hyvään kuntoon.

Ja tärkeää on myös pohtia, mitä sidosryhmät eli ainakin muut perheenjäsenet odottavat. Muidenkin pitää sitoutua tai hommasta ei tule mitään.

– Liikemaailman oppeja on, että koko tiimi osallistuu. Jos päättää juosta maratonin keskustelematta asiasta muiden perheenjäsenten kanssa, voi käydä niin, että kohta ei ole enää sitä perhettä.

Ja mikä onkaan se oma strateginen tahtotila?

Moni lupaus vaatii paljon enemmän kuin on luvatessaan tullut ajatelleeksi. Jos esimerkiksi lupaa, että seuraavana jouluna lomaillaan kaksi viikkoa Thaimaassa koko perheen voimin, pitää pohtia, mitä sen lupaaminen oikeasti vaatii.

– Pitää miettiä, mitkä asiat pitää onnistua, että pääsee lomalle. Onko rahaa, aikaa, saako vapaata töistä ja miten on lasten koulunkäynti. Ja pilkotaan se esimerkiksi osiin miettimällä, mistä voidaan säästää, jotta päästään lähtemään. Sitten saatetaan huomata, että ei ehkä oikeasti haluakaan, koska se vaatii niin paljon.

Tahtotila syntyy asiaa pohdittaessa. Jos lupausta ei voida toteuttaa ensi vuonna, voi samalla miettiä, voisiko se toteutua vaikka seuraavana vuonna.

Ja sitten on voitettava taistelut

Kolmantena Tero Vuorinen nimeää niin sanotut henkilökohtaiset ”must win battlet” eli taistelut, jotka pitää voittaa.

– Pitää miettiä, millaisella tekemisellä tavoitteisiin pääsee eli missä pitäisi parantaa. Tavoitteet pitää pilkkoa konkreettisiksi tekemiksi. Se tarkoittaa tehtävälistauksia tai projektointia ja usein myös tekemisten priorisointia ja aikatauluttamista, koska kaikkia asioita ei ole mahdollista tehdä ainakaan heti.

Jos siis esimerkiksi lupaa etsiä uuden työpaikan tai viettää enemmän aikaa perheen kanssa, ei kaikkea voi saada kerralla. Ja konkretiaa pitää olla.

– Ei siis niin, että muutun paremmaksi ihmiseksi vaan, että avaan naapurin rouvalle tästä lähtien oven.

Seuraa edistymistä, se motivoi

Neljäntenä ja viimeisenä kohtana Vuorisella on mittaaminen ja seuraaminen.

– Yleensä sitä saa mitä mittaa. Sitä mitä seuraa, siihen rupeaa keskittymään. Jos esimerkiksi tavoittelee sitä Thaimaan lomaa, niin pitää säästökassan näkyvissä. Silloin näkee koko ajan miten edetään. Kun sen pilkkoo vielä välitavoitteisiin, kaikki tietävät missä mennään.

Vuorinen tunnustaa, että mittareiden ja aikataulujen seuraaminen voi tuntua liian insinöörimäiseltä. Kaikkien motivaatiota ei ehkä lisää, jos ajattelee jatkuvasti euron tarkkuudella, kuinka paljon on vielä säästettävä, että pääsee matkalle.

– Kaikessa on huomioitava, että strategian tulisi olla sekä selkeä että konkreettinen, mutta myös innostava. Se auttaa, jos se on niin puhutteleva, että tuntuu sydämessä asti.

Tässä Vuorinen palaa taas siihen, että onnistunut uudenvuodenlupaus on harvoin jokin yksittäinen asia. Esimerkiksi maratonlupauksella voidaan parhaimmillaan saada aikaan onnellisuutta, kun koko perhe alkaa syödä terveellisemmin. Kun edistymistä seuraa, se motivoi.

– Strategiatyö on henkilökohtaisessa elämässä harvinaista. Silti jotkut osaavat sitä intuitiivisesti. Strategiatyöhön kuuluu niin yritysmaailmassa kuin henkilökohtaisestikin, että strategiaa pitää pystyä myös muuttamaan, jos suunnitelmiin tulee jokin muutos.

Uudenvuodenlupauksen pitäminen onnistuu siis parhaiten, jos luvattu asia on hyväksytty muidenkin kuin vain omassa päässä, se on motivoiva ja riittävän konkreettinen. Pelkkä päätös juosta maraton ei siis riitä.

Lue myös:

Arviolta puolet maapallon asukkaista siirtyy nyt vuoteen 2018 – Osa elää 5700-lukua, toiset 1400-lukua

2018 tulee, oletko valmis? Katso juhlintaa suorana maailmalta alkaen klo 12.55