Hyppää sisältöön

“Hoidan tämän henkilökohtaisesti”, Emmanuel Macron lupasi – tietovuoto paljastaa, kuinka Uber sai maailman johtajat puolelleen

Uber asensi niin kutsutun hätäkytkimen järjestelmiinsä estääkseen viranomaisia tutkimasta yhtiön toimistoja eri maissa. Tietovuoto paljastaa kyytivälitysyhtiön valtavan lobbauskoneiston.

Tietovuoto Uberin sisältä osoittaa kyytivälitysyhtiön luoneen tiiviit suhteet useisiin poliitikkoihin eri puolilla maailmaa. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Yhdysvaltalainen kyytivälitysyhtiö Uber rakensi tiiviit ja luottamukselliset välit useisiin maailmaan johtaviin poliitikkoihin. Uusi tietovuoto osoittaa Uberin tavanneen esimerkiksi Joe Bidenin tämän toimiessa Yhdysvaltain varapresidenttinä, olleen usein yhteydessä Ranskan nykyiseen presidenttiin Emmanuel Macroniin ja useaan muuhun valtionpäämieheen.

Tapaamisissa johtavat poliitikot kertoivat tukevansa Uberin tavoitteita. Esimerkiksi Emmanuel Macron lupasi toimiessaan Ranskan valtiovarainministerinä “hoitaa henkilökohtaisesti” Uberille akuutin kriisitilanteen.

Uber ja sen käyttämä konsulttiyhtiö keräsi 1850 “yhteistyökumppanin” listan, jossa oli esimerkiksi nykyisiä ja entisiä poliitikkoja, virkamiehiä sekä muita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Yhtiö myös palkkasi useita entisiä poliitikkoja tai virkamiehiä, kuten Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman entisiä avustajia.

Uber markkinoi itseään ennen kaikkea teknologiayhtiönä, jonka keskeinen tuote on sen kyytejä ja esimerkiksi ruokakuljetuksia välittävä sovellus. Tietovuodon perusteella yhtiö pyrki kuitenkin vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin perinteisellä lobbauksella, johon se käytti suuria summia rahaa.

Lobbausverkoston Uber rakensi samaan aikaan, kun yhtiö laajensi toimintaansa joka puolella maailmaa. Usein Uber aloitti toimintansa uusissa maissa piittaamatta paikallisesta lainsäädännöstä. Tämän vuoksi yhtiö tai sen kuljettajat joutuivat viranomaistutkinnan kohteeksi.

Uber tiesi käynnistävänsä “paskamyrskyn” uusilla markkinoilla, mutta sen sisäisen moton mukaan “on parempi pyytää anteeksi kuin hankkia lupa”.

Uber myöntää tehneensä lukuisia virheitä takavuosina, mutta sanoo olevansa nyt “toinen yhtiö”.

Vuodettu aineisto luovutettiin brittilehti The Guardianille (siirryt toiseen palveluun), joka antoi sen kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n kautta (siirryt toiseen palveluun) useiden medioiden tutkittavaksi. Ylen MOT-toimitus on ainoa suomalainen media, jolla on pääsy aineistoon.

Uberin viesti Macronille: “Kiitos tuestasi”

Lokakuussa 2015 taksikuskit aiheuttivat kaaoksen Ranskan toiseksi suurimmassa kaupungissa Marseillessa. Taksikuskit polttivat renkaita, estivät pääsyn kaupungin lentokentälle ja rautatieasemalle Uber-vastaisessa mielenosoituksessa.

Taksikuskien mielestä Uber rikkoi Ranskan lakia ja oli viemässä heiltä toimeentulon. Vastaavia mielenilmauksia ja juridisia ongelmia Uberilla on ollut useissa maissa, joissa yhtiö on toiminut.

Ranskalaislehti Le Monden (siirryt toiseen palveluun) ja kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n tutkimusten mukaan Uber otti yhteyttä mielenosoituksen aikana yhteyttä Ranskan politiikan nousevaan poliittiseen tähteen Emmanuel Macroniin.

Marseillen viranomaiset olivat päättäneet kieltää Uberin toiminnan kaupungin keskeisissä kohteissa. Uber otti yhteyttä tuolloin Ranskan valtiovarainministerinä toimineeseen Macroniin.

“Hoidan asian henkilökohtaisesti. Pysytään rauhallisena”, Macron vastasi lokakuun 22. päivä tekstiviestillä Uberin päälobbarille Mark MacGannille.

Samana iltana Marseillen poliisi perui Uberia koskevan kiellon. Uber piti tätä voittona.

“Hyvä operaatio. Kiitos tuestasi”, Uberin päälobbari Mark MacGann kirjoitti viestissään Macronille.

Yhteydenpito Macroniin osoittaa, kuinka Uber hyödynsi poliitikkoihin luomiaan yhteyksiä. Macron oli tavannut pian valtiovarainministeriksi tultuaan Uberin yhden perustajan Travis Kalanickin.

Uberin sisäisissä asiakirjoissa tapaamista kuvailtiin “loistavaksi”. Tapaamisesta tehdyn yhteenvedon mukaan Macron kuvaili Ranskan viranomaisia “liian konservatiivisiksi” ja hän lupautui edistämään Uberin kannalta mieluisampaa lainsäädäntöä.

“Tapaaminen [Macronin kanssa] oli uskomattoman lämmin, ystävällinen ja rakentava. Hänellä on selvästi halukkuutta löytää ratkaisuja lainsäädäntöön”, Uberin sisäisissä asiakirjoissa kuvataan tapaamista.

Le Monden ja ICIJ:n mukaan Uber oli yhteydessä Macroniin toistakymmentä kertaa. Kasvokkain tapaamisia järjestettiin ainakin neljä kertaa.

Vuonna 2017 Macron valittiin Ranskan presidentiksi. Ranskan presidentin kanslia ei vastannut ICIJ:n esittämiin kysymyksiin Macronin ja Uberin välisestä suhteesta. Uberin mukaan yhtiö ei ole saanut mitään erityiskohtelua Macronilta.

Biden muutti puhettaan tavattuaan Uberin perustajan

Peräti kymmenen Uberin johtajaa osallistui tammikuussa 2016 Sveitsin Davosissa järjestettyyn maailman talousfoorumiin. Tilaisuuteen kokoontuu vuosittain merkittäviä politiikan ja talouselämän päättäjiä.

Davosissa Uberin edustajat kuten yhtiön perustaja Travis Kalanick tapasivat esimerkiksi silloisen Yhdysvaltain varapresidentin Joe Bidenin, neljä pääministeriä ja kaksi Euroopan komission jäsentä. Heistä toinen oli komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.).

– Joka kerta Davosissa ollessani pyrin tapaamaan lukuisia yrityksiä painottaen kuitenkin amerikkalaisiin yrityksiin, joita ei ollut samalla tavalla mahdollista tavata, kuin eurooppalaisia yrityksiä. Minulle ei ole jäänyt minkäänlaisia muistikuvia Uberin edustajien tapaamisesta. En siis muista, mistä keskustelimme tai mitä kerroin omasta ajattelustani, Jyrki Katainen kirjoitti MOT-toimitukselle lähettämässään sähköpostissa.

Vuotoaineistosta ei löydy tarkempaa kuvausta Uberin ja Kataisen välisestä tapaamisesta.

Uberin perustajan Travis Kalanickin ja varapresidentti Joe Bidenin välinen tapaaminen pidettiin luottamuksellisena myös yhtiön sisällä. Uberin muistion mukaan tapaamisessa keskusteltiin Uberin väitteestä, että yhtiö luo paljon työpaikkoja.

Tapaaminen sai Uberin mukaan Joe Bidenin muuttamaan talousfoorumissa pitämäänsä puhetta ja lisäämään siihen viittauksen Uberiin.

“Tapasin yhden yrityksen toimitusjohtajan. Hän sanoi luovansa tänä vuonna kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, antaen vapauden työskennellä niin monta tuntia kuin haluaa ja järjestää elämänsä haluamallaan tavalla”, Biden sanoi tilaisuudessa pitämässään puheessaan.

Travis Kalanick toimi Uberin toimitusjohtajana vuosina 2009–2017. Yhtiön laajentumispyrkimyksiä tukeakseen Kalanick tapasi esimerkiksi Davosin talousfoorumissa useiden eri valtioiden vaikutusvaltaisia päättäjiä. Kuva: EPA/WILL OLIVER

Useissa maissa Uber-kuskit ansaitsevat vähemmän kuin paikallinen minimipalkka on. Kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n selvityksen mukaan Uber-kuskit ovat joutuneet matkustajien, varkaiden tai perinteisten taksikuskien hyökkäysten kohteeksi.

Vuodettujen asiakirjojen mukaan Uberin perustaja Kalanick ja osa muista yhtiön johtajista pitivät kuljettajia kohtaan tehtyjä hyökkäyksiä mahdollisuutena hankkia tukea Uberille. Kaltoin kohdeltujen Uber-kuskien näkymisen mediassa uskottiin kääntyvän yhtiön eduksi, vuodetuista asiakirjoista käy ilmi.

ICIJ:n saamaan Valkoisen talon kommentin mukaan nykyinen presidentti Joe Biden on sitoutunut puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Uber sanoi ICIJ:lle, että “kukaan Uberissa ei ole ikinä iloinnut kuskeihin kohdistuneesta väkivallasta.”

Uberin tulo markkinoille aloittaa “paskamyrskyn”

Vuonna 2009 Yhdysvalloissa perustettu Uber laajentui nopeasti eri puolille maailmaa. Pelkästään vuonna 2014 yhtiö aloitti toimintansa 31 maassa, mukaan lukien Suomessa.

Uberin strategia oli aggressiivinen, eikä se usein välittänyt paikallisesta lainsäädännöstä. Sen sijaan, että yhtiö olisi käynyt läpi perinteisen lupamenettelyn tai pyrkinyt saamaan muutoksia paikallisiin lakeihin, se vain aloitti toimintansa.

Useissa maissa Uberin toiminta oli kiellettyä tai sen kuskeilla olisi pitänyt olla taksilupa. Tämä oli ristiriidassa Uberin liikeidean kanssa, jossa tavalliset ihmiset voivat ryhtyä kuskeiksi matalalla kynnyksellä.

Uberin päälobbarina vuoteen 2016 saakka toiminut Mark MacGann kuvaili Uberin tuloa uusille markkoille “paskamyrskyksi”. Uberin johtajien laatimassa sisäisessä esityksessä ilmiötä kuvaillaan taas “paskapyramidiksi”. Se koostuu koostuu “kuljettajien syytteistä”, “viranomaisten tutkimuksista”, “hallinnollisista toimista” ja “lopulta oikeudenkäynneistä”.

Esimerkiksi kuljettajien syytteitä oli nostettu seitsemässä eri Euroopan maassa kaikkiaan 209 joulukuuhun 2014 mennessä.

Uber-johtajien sisäisessä tapaamisessa kuvailtiin yhtiön toiminnan muodostavan "paskapyramidin". Se koostui esimerkiksi viranomaisten tutkinnoista ja oikeudenkäynneistä. Taululle on listattu myös Uber-kuskien eri maissa saamia syytteitä, joita oli tuossa vaiheessa eli vuonna 2014 yli kaksi sataa. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Uberin sisällä omaksuttiin motto, jonka mukaan on “parempi pyytää anteeksiantoa kuin lupaa.” Uberin toimintamalli mullisti taksi- ja kuljetuspalveluita, eikä yhtiö jäänyt odottamaan lainsäädännön muutoksia.

– Aikaisempi tapamme toimia oli liian röyhkeä, sanoi Uberin markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteista vastaava varatoimitusjohtaja Jill Hazelbaker ICIJ:lle.

Uber varautui viranomaistutkintoihin “hätäkytkimellä”

Tietovuoto paljastaa, että Uber oli asentanut tietojärjestelmiinsä eräänlaisen hätäkytkimen. Sen avulla Uber pystyi katkaisemaan pääsyn yhtiön servereille halutessaan.

Hätäkytkin luotiin, jotta viranomaiset eri maissa eivät saisi tietoja Uberin toiminnasta. Uber käytti hätäkytkintä ainakin Alankomaissa, Ranskassa, Kanadassa, Belgiassa, Intiassa, Unkarissa ja Hongkongissa.

Uberin toiminnan laillisuus oli kyseenalaista monessa maassa ja yhtiön toiminnasta on käynnistetty useita rikostutkintoja. Uberin perustaja Travis Kalanick päätti ainakin yhdessä tapauksessa hätäkytkimen käytöstä henkilökohtaisesti.

Tämä tapahtui, kun Alankomaiden poliisi oli tekemässä Uberin pääkonttoriin kotietsintää.

“Olkaa ystävällisiä ja käyttäkää hätäkytkintä [Kill Switch] välittömästi. Pääsy [servereille] on suljettava AMS:ssä [Amsterdam], Kalanick kirjoitti.

Toisessa tapauksessa Pariisissa maaliskuussa 2015 Ranskan poliisi teki kotietsinnän Uberin-toimistoon.

“Poliisi on yhä täällä. Isolla joukolla (noin 25). Poliisi yrittää päästää kannettaville tietokoneille”, Uberin päälobbari Mark MacGann kirjoitti sähköpostissaan.

MacGann sai Uberin johtoon kuuluvalta henkilöltä käskyn kertoa tilanteen kehittymisestä.

“Pääsy IT-työkaluihin suljettiin heti, joten poliisilla ei ole mahdollisuutta saada juuri mitään”, MacGann vastasi. ICIJ:lle lähettämässään kommentissa MacGann kertoi toimineensa suoraan Uberin ylimmän johdon ohjeistuksen mukaan tilanteissa.

Kalanickin asianajajien mukaan Uberin perustaja ei ole määrännyt tai tehnyt mitään toimenpiteitä, joilla olisi estetty poliisia tai muita viranomaisia suorittamasta tutkimuksiaan.

Asianajajien ICIJ:lle lähettämän lausunnon mukaan Uber käytti teknologiaa suojellakseen immateriaalioikeuksiaan sekä kuskien ja asiakkaiden yksityisyydensuojaa.

Uber kertoi kansainväliselle toimittajajärjestölle ICIJ:lle, että hätäkytkintä ei ole enää käytössä ja yhtiö tekee viranomaisten kanssa yhteistyötä tutkintojen yhteydessä.

Uber: Emme ole enää sama yhtiö

Uber myöntää kansainväliselle toimittajajärjestö ICIJ:lle lähettämissään vastauksissa tehneensä useita virheitä takavuosina. Uberin mielestä tietovuoto, joka koskee yhtiön asiakirjoja vuosilta 2013–2017, ei anna oikeaa kuvaa sen nykyisestä toiminnasta.

– Kun sanomme, että Uber on nykyisin eri yhtiö, tarkoitan sinä sananmukaisesti: 90 prosenttia työntekijöistämme on tullut taloon vuoden 2017 jälkeen. En anna mitään tekosyitä aiemmalle käytöksellemme, joka ei selvästikään ole nykyisten arvojemme mukaista, Uberin yhteiskuntasuhteista vastaava varatoimitusjohtaja Jill Hazelbaker sanoi ICIJ:lle.

Uberin perustaja Travis Kalanick jätti yhtiön toimitusjohtajan tehtävät vuonna 2017 sen jälkeen, kun yhtiötä vastaan oli nostettu oikeusjuttuja ja käynnistetty viranomaistutkintoja.