Hyppää sisältöön

Löytyikö pitkittyneelle koronalle selitys? Tutkimus esittää, että stressihormoni kortisoli on keskeinen tekijä long covidissa

Kortisolin määrä elimistössä voi kertoa siitä, ketkä sairastuvat pitkittyneeseen koronatautiin eli niin sanottuun long covidiin, esittää tuore yhdysvaltalainen tutkimus.

Pitkittyneen koronataudin oireita ovat muun muassa väsymys ja ns. aivosumu. Kuvassa koronataudin hoitoa Lapin sairaanhoitopiirissä kesällä 2022. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan alentunut stressihormoni kortisolin taso on merkittävin osoittaja siitä, miksi jotkut sairastuvat pitkittyneeseen koronatautiin ja toiset eivät.

Tutkimuksessa verrattiin pitkittyneeseen koronatautiin sairastuneita verrokkiryhmiin, joista toisessa oli terveitä, koronavirukseen sairastumattomia ihmisiä ja toisessa koronaviruksen sairastaneita, jotka olivat kuitenkin täysin toipuneet taudistaan.

Tutkimuksessa paljastui, että pitkittyneeseen koronatautiin sairastuneilla veren kortisolitaso oli noin puolet matalampi kuin verrokkiryhmiin kuuluneilla.

Yalen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sekä yksityisen Icahnin lääketieteellisen koulun Mount Sinaissa yhteisestä tutkimuksesta kertoi viime viikolla muun muassa uutistoimisto Bloomberg (siirryt toiseen palveluun).

Pitkittyneelle koronataudille ei ole löytynyt syytä

Pitkittyneen koronataudin oireita ovat muun muassa väsymys, ns. aivosumu ja erilaiset hermosto-ongelmat, jotka vaivaavat vielä kuukausia tai jopa vuosia varsinaisesta virustaudista parantumisen jälkeen.

Tarkkaa syytä pitkittyneelle koronataudille ei ole vielä onnistuttu selvittämään, vaikka siitä on tehty tuhansia tutkimuksia ja uutta tietoa kertyy koko ajan. Yksin Yhdysvalloissa hallinto on myöntänyt yli miljardin dollarin määrärahan long covidin tutkimiseen ja hoitojen kehittämiseen.

Yalen yliopiston tutkimuksesta julkaistiin viime viikolla ennakkotietoja, jotka eivät ole vielä vertaisarvioituja. Mukana tutkimuksessa oli 215 ihmistä, joista 99 kärsi pitkittyneen koronataudin oireista. 40 oli terveitä ja koronatautiin sairastumattomia, kun taas 76 oli sairastanut koronataudin, mutta toipunut siitä täysin.

Tutkijat selvittivät muun muassa endokriinisen järjestelmän, eli elimistön hormonituotannon vaikutusta pitkittyneeseen koronatautiin tutkimalla fenotyyppejä, kyselytutkimuksilla sekä hyödyntämällä koneälyä tutkimuksessaan.

Vaikka tutkimus oli varsin pieni ja kokeellinen luonteeltaan, sen avulla on mahdollista kehittää keinoja pitkittyneen koronataudin diagnosoimiseen ja hoitamiseen, yksi tutkimuksen tekijöistä, arvostettu koronatutkija, immunologian ja biologian professori Akiko Iwasaki Yalen yliopistosta toteaa Twitterissä julkaisemassaan viestiketjussa.

Tutkijaryhmän mukaan kortisolihoitojen antaminen pitkittyneestä koronataudista kärsiville on jo antanut viitteitä oireiden helpottamisesta.

Juttua muokattu 22.8.2022 kello 9.55: Ensimmäisessä lauseessa muutettu sana ennustetekijä sanaksi osoittaja.