Hyppää sisältöön

Pääsykoeuudistuksen seuraukset: paineet onnistua kasautuvat yhä nuoremmille ja osa venyttää lukiota saadakseen paremmat paperit

Noin puolet korkeakoulupaikoista jaetaan nyt yksin todistusmenestyksen perusteella. Hyötyjiä ovat ainakin ne, jotka ovat hyviä useissa oppiaineissa.

Artturi Aarni, 17, aikoo hakea lukion jälkeen oikeustieteelliseen. Hän pitää mahdollisuuksiaan todistusvalinnassa vähäisinä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

– Ensimmäisenä vuotena otin kursseja aika sattumanvaraisesti kunhan sain helposti suorituksia. Ennen toista vuotta en tiennyt, mitä tekisin lukion jälkeen. Monikaan ei vielä siinä vaiheessa tiedä.

Näin sanoo 17-vuotias Porkkalan lukion opiskelija Artturi Aarni. Myöhemmin jotkut ainevalinnat ovat häntä kaduttaneet.

Vuoden 2020 pääsykoeuudistuksen myötä aiempaa merkittävästi suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Todistusvalinta on jouduttanut hyvin tai erinomaisesti kirjoittavien lukiolaisten siirtymistä korkeakouluihin.

Pääsykoeuudistuksella on kuitenkin myös kääntöpuolensa, joka oli jo suunnitteluvaiheessa toteuttajien tiedossa. Nyt lukiolaisten pitäisi entistä varhaisemmassa vaiheessa päättää, mitä he haluavat valmistumisen jälkeen opiskella.

Artturi Aarnin mielestä se on kohtuutonta.

"Todistusvalinnalla on lähes mahdotonta päästä minnekään, koska kaikkialla painotetaan matemaattisia aineita", Artturi Aarni sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Opinto-ohjaaja: Lukioaika venyy, koska halutaan mahdollisimman hyvät paperit

Kun “Ronja”, 17, aloitti Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa reilu vuosi sitten, hän koki suuria paineita ainevalinnoista. Ronjan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.

– Ekan periodin aikana olisi pitänyt selvittää, mitkä aineet haluan kirjoittaa. Kirjoitetut aineet vaikuttavat siihen, mihin jatko-opintoihin voin päästä. Ykkösellä pitäisi käytännössä siis päättää, mitä haluan lopun elämäni tehdä.

Ronja ei tiennyt ykkösellä, eikä tiedä vielä kakkosellakaan, mitä lukion jälkeen aikoo.

– Tykkään piirtämisestä, suunnittelusta, liikkumisesta ja kirjoittamisesta. Arkkitehdin, toimittajan tai liikunnanopettajan työ voisi kiinnostaa.

Ronjan taidepainotteisessa lukiossa pääsykoeuudistus on näkynyt siten, että yhä useammalla lukio-opintojen tavoiteajat paukkuvat.

Monet valitsevat ilmaisutaidon ja kuvataiteen kursseja, mutta haluavat kuitenkin kirjoittaa matematiikan, fysiikan ja kielet pitkänä. Nämä aineet nimittäin avaavat ovia useisiin jatko-opiskelupaikkoihin.

Tätä kaikkea ei tahdo kuitenkaan kolmessa vuodessa ehtiä, vaan aikaa kuluu kolme ja puoli tai neljä vuotta.

– Lukiolaiset tekevät pitkiä päiviä ja saattavat pidentää opiskeluaikaa. Valintaperusteuudistus on yksi syy taustalla, Ronjan opinto-ohjaaja Mervi Kela sanoo.

Opinto-ohjaajan mukaan moni palaa vielä valmistuttuaankin korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja.

Pääsykoeuudistuksen seurauksena yhä useampi tuore ylioppilas pääsee opiskelemaan jo ensimmäisellä hakukerralla.

Moni päätyy kuitenkin saaman paikan kakkos- tai kolmosvaihtoehdostaan, ja aiempaa useampi hakee uutta opiskelupaikkaa heti seuraavana vuonna.

Ei siis epäselvää, onko uudistus tehostanut korkeakoulujen aloitusta toivotusti.

Opinto-ohjaaja Mervi Kelan mukaan koulu-uupumistapaukset ja opintojen pidentäminen ovat yleistyneet pääsykoeuudistuksen jälkeen.

Uudistuksen jälkeen valtaosa kokee lukion raskaana

Elokuun lopussa julkaistun lukiolaisbarometrin mukaan jopa 62 prosenttia lukiolaisista kokee, että opiskelu on raskasta. Muutos huonompaan on ollut nopea, sillä vuoden 2019 barometrissa näin ajatteli 40 prosenttia vastaajista.

Lukiolaisten kuormituksen kasvu oli odotettavissa, sanoo opiskelijavalintoja uudistavan työryhmän puheenjohtajana toiminut Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.

– Jo alusta alkaen oli selvää, että uudistus siirtää painetta valintakokeisiin valmistautumisesta lukiovaiheeseen, ja näin on käynyt.

Todistusvalinta oli opetus- ja kulttuuriministeriön aloite, jonka yliopistot toteuttivat.

– Todistusvalintahan sopii niille, jotka ovat monessa lukioaineessa hyviä ja pystyvät saamaan kirjoituksissa hyvät arvosanat monesta kokeesta. Valintakoe puolestaan sopii sellaisille hakijoille, jotka ovat hyviä juuri sillä alalla, jota hakevat yliopistoon opiskelemaan, Sari Lindblom sanoo.

Opinto-ohjaaja Mervi Kela pitää niin ikään pääsykoeuudistusta yhtenä syynä lukiolaisten kuormituksen kasvuun.

– Nykyään on aiempaa enemmän tapauksia, että uupumuksen tai mielenterveyden ongelmien takia lukiosta jäädään sairaslomalle. Ei olla koulukuntoisia, Mervi Kela sanoo.

Ronjallakin oli uupumusoireita jo lukion ykkösellä.

– Varsinkin koeviikoilla oli todella vaikeaa ahdistusta. Minulla on ollut fyysisiäkin oireita. Saatan alkaa yhtäkkiä tärisemään ja saada hengitysvaikeuksia.

Paineet helpottivat yhdellä opon vastaanotolla, kun Ronja avautui epäselvistä tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– Opo neuvoi, että selvitä pääalueet ja kirjoitat sellaiset aineet, mistä pidät ja mistä uskot saavasi hyvät tulokset. Tulevaisuutta ja tarkempaa ammattia voi miettiä myöhemmin.

Toinen vuosi lukiossa on käynnistynyt toiveikkaana.

"En pidä lukiota erityisen rankkana. Ja yliopistossa se ei ainakaan helpommaksi muutu. Pitää tottua tekemään töitä." Kuva: Antti Haanpää / Yle

Pääsykoe on edelleen vaihtoehto

Artturi Aarni kirjoitti viime keskiviikkona yhteiskuntaopin ja perjantaina vuorossa oli englanti.

Hän sanoo, että molemmista olisi hyvä saada laudatur, mutta E:hen tai M:ään voi olla tyytyminen.

Vaikka ne ovat vähintäänkin hyviä arvosanoja, niistä ei välttämättä ole Aarnille paljoa iloa korkeakouluhaun kannalta.

Aarni aikoo nimittäin hakea lukemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon. Viime keväänä opiskelupaikan sai todistusvalinnassa vain, jos papereissa komeili laudatureja.

Aarni ei uskokaan omiin mahdollisuuksiinsa todistusvalinnassa, ja siksi hän ei revi kirjoituksista paljoa stressiä.

– Mitä sitä turhia koulun takia. Kirjoituksia voi aina uusia ja pääsykokeella hakea.

Voit keskustella aiheesta 22.9. klo 23 asti.