Hyppää sisältöön

Eikö kukaan muu ole huolissaan?

Kun koronarajoitukset poistuivat kesäkuussa, monen elämä palasi nopeasti samaan kuin aiemmin: on juhlia, matkoja ja tapaamisia ihmisten kanssa. Kaikilla näin ei ole, vaan eristäytyminen on voinut jatkua nyt yli kaksi vuotta.

Nummelassa asuva Väisälän perhe on kuin mikä tahansa suomalainen lapsiperhe.

Ainoan poikkeuksen heidän arkeensa tekee se, että lapset eivät käy enää päiväkodissa. Perhe ei käy sen kummemmin missään muuallakaan, joissa on paljon ihmisiä. Sellaisia paikkoja ovat vaikka lasten sisäleikkipuisto Hoplop tai joukkoliikenne.

Perhe tapaa lähinnä isovanhempia ja muutamia, yksittäisiä tuttavia ulkona leikkipuistossa. Perheen äiti Anna Väisälä, 38, on lykännyt suunnitelmat valmistumisesta ja työllistymisestä hamaan tulevaisuuteen. Puolison palkka riittää elättämään koko perhettä. Korona huolettaa, ja sen takia muut pidemmän tähtäimen suunnitelmat on laitettu nyt jäihin.

Väisälän tavoin korona pelottaa yhä monia suomalaisia. Yle keräsi yleisöltä ajatuksia, mikä koronassa oikein huolettaa, ja vastauksia tuli satoja. Korona rajoittaa elämää rajustikin, ja moni on tehnyt radikaaleja ratkaisuja viruksen pelossa: eristänyt itseään muista ihmisistä, lopettanut harrastukset ja ihmisjoukoissa turhan olemisen.

Moni Ylelle vastanneista kertoi murehtivansa sitä, kuinka kukaan ei tunnu enää välittävän koronasta lainkaan. Sen vuoksi työpaikoilla maskia käyttäviä on vastaajien mielestä hiljaa kummeksuttu, ja koronasta edelleen huolehtiville on saatettu naureskella.

Koronaa pelkäävien huoli koskettaa usein muitakin kuin vain pelkääjää itseään ja perheenjäsentekin saattavat elää hyvin rajoitettua elämää.

Vastauksissa paheksuttiin myös sitä enemmistöä ihmisistä, jotka elävät elämäänsä normaalisti ilman rajoituksia: käyvät ravintoloissa, käyttävät joukkoliikennettä ja juhlivat festareilla ja baareissa.

Väisälän perheen kolmas lapsi syntyy lokakuussa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Lasten koulunalku huolettaa jo nyt

Väisälät olivat olleet varovaisia koronan suhteen koko pandemian ajan, eikä kukaan perheestä ole tiettävästi sairastanut koronaa. Koko perhe on ottanut kaikki mahdolliset koronarokotteet. Kun alkukesästä valtaosa rajoituksista poistui, ihmisten huoleton käytös sai Anna Väisälän huolestumaan.

Silloin hän otti lapset pois päiväkodista, eikä hän tiedä milloin aikoo lapset laittaa sinne takaisin, jos ollenkaan.

Väisälän mukaan hänen puolisonsa on yksimielinen perheen varotoimista ja jakaa koronahuolen vaimonsa kanssa.

Nyt viimeisillään raskaana oleva Väisälä on vakavan koronavirustaudin riskiryhmää. Hän alkoi lukea itsenäisesti tutkimuksia ja raportteja koronasta kevään mittaan. Esimerkiksi pienten lasten koronatartuntaa tunnutaan vähättelevän julkisuudessa, hän sanoo.

Otin lapset pois päiväkodista, koska arvioin tautiriskin olevan liian suuri. Olin ajatellut, että julkinen varhaiskasvatus on hyväksi lapsille, mutta enää en näe asiaa niin.

Anna Väisälä

Väisälän lapset tapaavat muita lapsia leikkipuistoissa, missä perhe käy edelleen. Lisäksi hän on miettinyt, että kutsuisi muita koronaan varovaisesti suhtautuvia vanhempia ja heidän lapsiaan perheen luo kyläilemään. Talon pihalla on hiekkalaatikko, jossa lapset voisivat leikkiä keskenään.

Väisälä on tutustunut muihin samalla tavalla ajatteleviin vanhempiin Facebookin suljetuissa keskusteluryhmissä ja Twitterissä.

Olisi hienoa saada koronaturvallisia kavereita, Väisälä sanoo.

– Jos lapset suostuisivat käyttämään hengityssuojaimia. Kyllä ne varmasti oppisivat, kun muidenkin lapset ovat oppineet.

Perheen esikoinen aloittaa koulun muutaman vuoden kuluttua, mutta koulutien alku on vielä hämärän peitossa. Jos tautitilanne on silloin sama kuin nyt, tai jos tilanteeseen suhtaudutaan edelleen yhtä huolettomasti, koulun aloittamista mietitään uudelleen, Väisälä sanoo.

Moni tuttu on jäänyt Väisälälle etäiseksi koronaan suhtautumisen takia, mutta uusia on tullut sosiaalisen median kautta. Somessa on puhuttu paljon myös lasten koulunkäynnistä.

Olemme puhuneet siitä, pitäisikö järjestää yksityinen koulu, tai löytyisikö jostain rehtoria, joka on hankkinut kouluunsa ilmanpuhdistimia ja suositellut lapsia käyttämään hengityssuojaimia.

Anna Väisälä

Toinen vaihtoehto turvalliselle koulutielle olisi Väisälän mukaan rokote, joka estäisi tartunnat. Kaikki tämänhetkiset koronarokotteet ehkäisevät vakavaa tautimuotoa, mutta yksikään niistä ei estä lievää tartuntaa. Ennen tehokkaampaa rokotetta perhe aikoo jatkaa elämäänsä kuten nyt.

Tällä hetkellä isovanhemmat ovat milteinpä ainoat perheen ulkopuoliset ihmiset, joita he tapaavat.

– En halua viedä isovanhempia pois lasten elämästä, vaikka he toisaalta vievät lapsia paikkoihin, jonne en itse lapsia veisi, kuten esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, Väisälä sanoo.

Eristäytymällä ihmiset rakentavat itselleen uudestaan turvaa

Korona on voinut saada ihmiset pelkäämään tavallisiakin asioita, kuten kaupassa tai apteekissa käymistä. Perussairauksien takia riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat tehneet rajujakin ratkaisuja, kuten eräs Ylelle vastannut keravalainen isoäiti kuvaili.

Hän oli paljon tekemisissä lastenlastensa kanssa ennen koronaa, mutta nyt ei ole nähnyt heitä yli kahteen vuoteen. Kahta uusinta lastenlastaan hän ei ole nähnyt lainkaan.

Isoäidin kanssa samassa taloudessa asuva ihminen työskentelee lähitöissä, minkä takia he ovat jakaneet asuintilat kahtia: molemmilla on oma makuuhuone ja oma vessa.

Varovaisuudessa on kyse lasten ja koko perheen terveydestä, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta, Anna Väisälä sanoo. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Korona on vavisuttanut ihmisten turvallisuuden kokemusta rajulla tavalla, ja tietynlainen eristäytyminen on tapa rakentaa turvaa uudelleen, Terveystalon psykologi Aino Kohtala sanoo.

– Jokaisella on oikeus suojata omaa terveyttä, ja on todella ymmärrettävää, että ihmiset ovat eri tavoilla peloissaan tästä tilanteesta.

Kohtala haluaa ymmärtää jokaisen ratkaisuja, mutta häntä huolettavat lapset, jotka ovat olleet koronakriisissä erityisen haavoittuvassa asemassa, koska heillä ei ole mahdollisuutta valita itse moniakaan asioita.

– He eivät voi valita, menevätkö esimerkiksi päiväkotiin, koska aikuiset tekevät sellaiset päätökset heidän puolestaan.

Moni suomalainen lapsi ja nuori oli pitkiäkin pätkiä kotona koronapandemian aikana etäkoulussa, ja kotona hoidossa, kun päiväkodit olivat kiinni. Pitkään jatkuneessa kotona olemisessa on omat riskinsä.

– Silloin lapset eivät opi välttämättä samalla tavalla sosiaalisia taitoja kuin varhaiskasvatuksessa, jossa lapsi opettelee sosiaalista elämää ja vuorovaikutusta, kuten vaikka riitojen ratkomista ikätovereiden kanssa, Kohtala sanoo.

Lapset ovat Kohtalan mukaan kuin sieniä, jotka imevät kaiken ympäristöstä itselleen vanhempien asenteista ja peloista lähtien. Siksi hänestä on tärkeää, että esimerkiksi maskien käytöstä puhutaan lasten kanssa, sekä siitä miksi ollaan varovaisia.

– Ettei lapsi vaan opi niin, että tällä tavalla kuuluu suhtautua muihin ihmisiin, hän sanoo.

Anna Väisänen kertoo omin sanoin, miksi otti lapset pois päiväkodista.

Koronaviruksen määrä on vähentynyt jätevesitutkimusten mukaan elokuun alusta asti

Tulevaisuus on Väisälän perheessä vielä epävarmaa monin tavoin koronavirustilanteen takia. Lasten paluu päiväkotiin on epätodennäköistä, koska tautitilanne voi kehittyä mihin suuntaan tahansa.

Koronaviruksen määrä on Suomessa ollut kuitenkin valtaosin laskusuunnassa elokuusta asti, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Koronaviruksen määrää jätevesissä seurataan yhdeksällä paikkakunnalla, jotka kattavat noin 45 prosenttia Suomen väestöstä. Jätevesien koronavirusmäärän lisäksi myös laboratoriovarmistettuja koronavirustatartuntoja on tilastoitu vähemmän.

– Jätevedestä viruksen määrää voi seurata eri tavalla kuin laboratoriotestien tilastoinnilla. Jäteveteen päätyy koronaviruksia myös sellaisista tartunnan saaneista henkilöistä, jotka ovat tehneet pelkästään kotitestin tai jotka ovat oireettomia, johtava asiantuntija Tarja Pitkänen THL:ltä selittää.

Seuraava askel Anna Väisälälle ja koko perheelle on kuopuksen syntymä lokakuussa. Häntä ei huoleta synnytys itsessään lainkaan. Aiemmin huoletti se, voiko vastasyntynyt saada koronatartunnan osastolta.

– Aioin viedä osastolle myös oman ilmanpuhdistimen. Kysyin koronaturvallisuudesta osastolta vastikään, ja he sanoivat siellä olevan niin hyvä ilmanvaihto, ettei omaa puhdistinta kannata ottaa mukaan. Henkilökunta myös käyttää maskeja.

Kukaan vastasyntynyt ei ole HUSin alueella saanut koronatartuntaa osastolta, Väisälä kertaa saamaansa Lohjan sairaalasta saamaansa viestiä.

– Jos lapseni onnistuu saamaan osastolta tartunnan ensimmäisenä Suomessa, kerron sen kyllä kaikille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.9. klo 23:een asti.