Hyppää sisältöön

Venla Jusslin, 23, jakaa kouluilla ilmaisia kuukautissuojia – monet nuoret sanovat käyttävänsä vessapaperia, kun suojiin ei ole varaa

Kuukautisköyhyydestä kärsii arvioiden mukaan joka kymmenes. Suomessa "tamponivero" on moneen muuhun maahan verrattuna korkea, vaikka EU kehotti jo vuosia sitten laskemaan sitä.

Venla Jusslin jakoi kuukautissuojia Sibelius-lukiossa keskiviikkona. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Koskaan Venla Jusslin, 23, ei ole vielä joutunut jättämään kuukautissuojia kaupan hyllylle. Silti asia stressaa: mistä rahat – varsinkin nyt, kun opiskelijan budjetti on muutenkin tiukilla?

Jusslin on parhaillaan harjoittelussa Helsingin kaupungin maksuttomat menkat -kokeilussa. Hän jakaa neljässä oppilaitoksessa ilmaisia kuukautissuojia lähes 700:lle kokeiluun ilmoittautuneelle.

Kokeilu on saanut inspiraatiota Skotlannista, joka aloitti maailman ensimmäisenä maana (siirryt toiseen palveluun) maksuttomien kuukautissuojien jakamisen kaikille niitä tarvitseville elokuussa. Skotlannin tarkoituksena on lisätä tasa-arvoa ja vähentää kuukautisköyhyyttä.

Suomessa osa kokeiluun osallistuneista on kertonut joutuvansa käyttämään vessapaperia, kun kuukautissuojiin ei ole ollut varaa.

Kaupungin keräämässä kyselyssä jopa joka kymmenes on kertonut jättäneensä kuukautissuojat ostamatta rahatilanteen takia.

– Näitä ei nähdä pakollisena. Ei ole syntynyt laajaa keskustelua siitä, että näihin menee joka kuukausi rahaa. Se on jätetty niiden harteille, joilla kuukautiset on, Jusslin sanoo.

Kokeiluun osallistuva saa valita joko tamponi-, side-, tai yhdistelmäpaketin tai kuukupin. Helmi Villman ja Salla Yli-Torkko kävivät hakemassa pakettinsa Sibelius-lukiolta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Suomessa "tamponivero" korkea

Kuukautisköyhyydestä on ryhdytty viime vuosina keskustelemaan, ja monessa maassa kuukautissuojien saatavuutta on parannettu esimerkiksi verotusta alentamalla tai jakamalla ilmaisia kuukautissuojia.

Vuonna 2019 Euroopan parlamentti (siirryt toiseen palveluun) kehotti jäsenmaita luopumaan niin sanotusta tamponiverosta. EU:n mukaan kuukautisköyhyys on jatkuva ongelma EU:ssa, ja arvion mukaan joka kymmenennellä tytöllä ei ole varaa hygieniatuotteisiin.

Suomessa kuukautisköyhyyttä on varsinkin nuorilla, uskoo THL:n erikoistutkija Anna-Maria Isola. Isola pitää tärkeänä, että Helsingin kaupungin kokeilu tarttuu eriarvoisuuteen.

– Elämän kalleus ei jää pelkästään kuukautissuojiin heillä, joilla on kuukautiset. He joutuvat usein esimerkiksi huolehtimaan ehkäisystä ja käymään gynekologilla, mikä usein tehdään yksityisellä ja on kallista.

Suomalaisessa kotitaloudessa käytetään keskimäärin terveyssiteisiin ja tamponeihin 12 euroa kuukaudessa, selviää Tilastokeskuksen kulutustutkimuksesta, joka on vuodelta 2016. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Kuukautissuojista maksetaan Suomessa 24 prosenttia veroa, mikä on Euroopan suurimpia veroprosentteja (siirryt toiseen palveluun) kuukautistuotteille. Esimerkiksi lääkkeistä ja kirjoista maksetaan Suomessa pienempää, 10 prosentin veroa.

Monessa EU-maassa kuukautissuojiin liittyviä veroja on laskettu viime vuosina. Saksassa (siirryt toiseen palveluun) “luksusverona” tunnettua 19 prosentin veroa alennettiin seitsemään prosenttiin vuonna 2020. Maailmalla moni maa (siirryt toiseen palveluun) – kuten Australia, Kanada ja Iso-Britannia – on luopunut kuukautissuojien verotuksesta kokonaan.

Isolan mukaan paras ratkaisu kuukautisköyhyyteen olisi kuukautistuotteiden pienempi hinta, jota pitäisi hänen mukaansa verottaa korkeintaan 10 prosenttia.

– Vaikka summa on pieni keskiluokkaisen näkökulmasta, esimerkiksi opiskelijan budjetissa se on tosi paljon.

Suomessa vuonna 2017 kansanedustaja Hanna Sarkkisen tekemä lakialoite (siirryt toiseen palveluun) arvonlisäveron muuttamisesta kaatui kannatuksen puutteeseen. Vuonna 2020 veron alentamisen puolesta puhuivat esimerkiksi Demarinaiset (siirryt toiseen palveluun) ja Vihreät (siirryt toiseen palveluun).

Kolme buranaa ja silti sattuu – vaiettu kipu

Venla Jusslin yllättyi kokeilun suosiosta. Mukana kokeilussa Sibelius-lukion lisäksi on kaksi muuta toisen asteen oppilaitosta sekä yksi peruskoulu. Kokeilu kestää marraskuun loppuun asti. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Venla Jusslin puhuu nuorille kuukautisista häpeilemättä ja kauhistelematta. Hän pitää tärkeänä, että kuukautisista puhuttaisiin avoimemmin.

Jusslin sanoo, että nuoret ovat kertoneet, että moni joutuu edelleen googlettamaan tietoa kuukautisista johtuvista kivuista. Tiedon saaminen on edelleen liikaa yksilön varassa, hän sanoo.

Esimerkiksi kuukautisiin liittyvistä kivuista puhutaan Jusslinin mielestä aivan liian vähän. Moni joutuu perumaan menoja ja tapaamisia kipujen takia, tai “ottamaan kolme buranaa ja silti sattuu”.

Samaa ovat kertoneet kokeiluun osallistuvat: joskus koulusta on vain jäätävä pois, jos kuukautiset ovat liian runsaat tai kivuliaat.

– Niiden kanssa ei tarvitsisi jäädä yksin. Ei painoteta tarpeeksi, että jos on pahat kivut, niitä ei tarvitse sietää.

Sibelius-lukion opiskelijat pitävät kokeilua hyvänä ideana ja sanovat, ettei kaikilla ole varaa kuukautissuojiin.

Suomessa kuukautisköyhyyttä ei ole osattu vielä käsitteellistää, sanoo erikoistutkija Anna-Maria Isola. Kokeilu on hänen mukaansa tärkeä myös keskustelun ylläpitäjänä.

Sibelius-lukiolla kuukautisköyhyys ei kuitenkaan ole tuntematon käsite.

17-vuotias Eedith Koskelo uskoo, ettei kaikilla ole varaa kuukautistarvikkeisiin.

– Varsinkin, kun pitää maksaa siteiden ja muiden tarpeiden lisäksi särkylääkkeet ja muut. Kyllä se on iso helpotus monelle, Koskelo sanoo.

Kritiikkiä Jusslin ei ole kokeilusta kuullut – vaikka siihen myös varauduttiin. Moni rinnastaa nettikeskustelussa parranajon kuukautisiin, mutta Jusslinilla on vastaus valmiina.

– Tässä on nyt terveydellinen näkökulma ja tämä liittyy intiimihygieniaan. Jos joku kokee, että parranajoa pitää tukea laajasti kaikille, niin sitä voi lähteä ajamaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.9. klo 23 asti.