Amas golgolaš iđii gaskasuopmelaš dálu šilljui golggotmánu 16. beaivvi jagi 1999. Moadde tiimma maŋŋelis almmái lei jápmán. Gii son lei?
Eanodaga gielddaráđđehus gieđahalai otne Gárasavvona skuvla sadjásaš lanjaid háhkama. Gielda lea čielggadan máŋggaid molssaeavttuid, muhto áidna heivvolaš molssaeaktu orru leamen ođđa gaskaboddosaš skuvlasajiid huksen skuvlla lahkosiidda.
Sápmelaččat leat hui beroštuvvan diehtit iežaset soga ja ruovttuguovllu historjjás. Nuohtti-portála galgáge leat ávkin daid dieđuid gávdnamii, oaivvilda Inker-Anni Linkola-Aikio.
Ko Lappi seäʹbrrkåʹdd õhttââvv Oulu da Kajaani seäʹbrrkooʹddivuiʹm õhttân jõnn seäʹbrrkåʹdden skamm-mannust, päʹcce nuõrttsäʹmmla välddõsneeʹǩǩtää še tän vuâra. Täävtõssân lij vuäǯǯad sääʹmeeʹttkõʹstti jeäskka eeʹjj 2024 aʹlǧǧi toiʹmmjempâjja.
Asia etenee ampuma-aserikoksen ja vaaran aiheuttamisen tutkintana.
Ráđđehusa plána geahpedit kulturdoarjagiid suorggahii máŋggaid doibmiid, dego girjegoasttideaddji, geasa bealli dietnasis lea gitta girjerájuid oastindoarjagis.
YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja Anne Nuorgam iloitsee kunniamaininnasta sekä itsensä että kansansa puolesta. Suomen YK-liitosta kerrotaan, että liitto haluaa pitää esillä alkuperäiskansojen oikeuksia.
ON eamiálbmogiid bissovaš foruma ságadoalli Anne Nuorgam illuda gudnemáinnašumis. Son lea bargan guhká ON álgoálbmotorgánain.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji lea cealkán Gárasavvona guoski váidagis, man mielde sámegielat mánná ii leat ožžon čakčat 2020 sámegielat árrabajásgeassima nu mo giella- ja ovttaveardásašvuođaláhka geatnegahttá.
Kirkon saamelaisasioiden sihteeri Erva Niittyvuopio haluaa selvittää, miksi kirkko on ollut myötämielinen saamelaisten vainajien hautarauhan rikkomiseen tieteellisten tutkimusten takia.
Päivälleen 22 vuotta sitten keskisuomalaisen maatalon pihaan ilmestyi siniseen haalariin pukeutunut mies. Muutamaa tuntia myöhemmin hän oli kuollut. Kuka oli Kulkuri-Jussi?
Lisääntyneet vierailijamäärät ovat alkaneet näkyä kirkossa ja sen ympäristössä. Saamelaismuseo Siida aikoo ripustaa kirkolle ohjetauluja ja seurata, muuttuuko matkailijoiden käytös.
Nuppe háve ordnejuvvon Gula mu – Hunnela maan -kulturforum čohkkii 12 bovdejuvvon sáme- ja románadáiddára oktii Anárii. Konkrehta plánan lea ordnet oktasaš kulturdáhpáhusa vejolaččat jo boahtte jagi.
Erva Niittyvuopio háliida čielggadit ráfálaš boahttevuođa dihte, ahte manin girku lea leamašan miehtemielalaš sápmelaš váinniid hávderáfi rihkkumii dieđalaš dutkamušaid dihte.
Anárlaš Tiina Sanila-Aikio lea sakka fuolas Piälppáájávrri meahccegirku dálá dilis, go gallededdjiid mearri lea lassánan maŋimuš jagiid áigge nu, ahte dat hehtte historjjálaš girku ja dan birrasa. Sámemusea Siida lea dál ordnemin girkui šilttaid.
Sámi dáidaga doarjjasearvvi ságadoalli Anne Kirste Aikio sávvá, ahte ráđđehus geahččalivčče čoavdit kultursuorggi ruhtadeami muhtun earaláhkái go čuohppamiiguin.
Vakavasti uhanalaiselle koltansaamen kielelle ei ole aikaisemmin tehty kokopitkiä fiktioelokuvia. Je'vida-elokuvan kuvaukset alkavat vuoden 2022 aikana.
Maaiʹlm vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž fiktiofiiʹlm puuttʼtõõzzin aalǥtet eeʹjj 2022 ääiʹj. Oʹhjjeei Katja Gauriloff rämmaš fiiʹlmfoond tuäʹrjest, Håʹt Lääʹddjânnam kulttursueʹrj âʹlnn lij ââʹn škeuʹnnjeei põlvv.
Boahttevuođas elrávdnjeindustriija ferte váldit vuhtii sámiid rivttiid, oaivvilda Isak Henrik Eira Protect Sápmi -vuođđudusas.
Staatârääđi vuáđu- já olmoošvuoigâdvuotâohjelm ulmen lii faallâđ systemaatlâš tiäđu tast, maht vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođah olášuveh jieškote-uv olmoošjuávhust. Sämitige saavâjođetteijee ij kuittâg lah tuđâvâš toimâohjelmân.
Matti Aikio lea máŋggabealat dáiddár, gii maid oassálastá árbevirolaš ealáhussii. Aikio johtá nu olu, ahte su illá geargá buorástahttit. Oarjemáilmmi luonddugaskavuohta ja dan fápmu sámekultuvrii oidno su dáidagis.
Juovlamánu goalmmát beaivve čielgá, oažžugo searvi dan supmi man lea sávván vai bastá joatkit doaimmaidis.
Filbma čájehuvvo otne gaskavahku Gáregasnjárggas buohkaide rabas ja nuvttá filbmačájáhusas. Filbmabagadalli Suvi West mielas lea dehálaš, ahte olbmuin lea vejolaš háleštit filmmas bohciidan dovdduin.
Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu ja Deanuleagis sámástit -prošeakta giellarávvehat lea dárkkuhuvvon dán vuoru dušše fal gáiddusoahpahusfidnu ohppiid fuolaheddjiide ja oahpaheddjiide.
Kieldâstivrâ komettij miärádâs Vyeppeenjaargâ vijđedemhaavâst Juvduu kuávžurnääli suojâlem já ääšist tohhum huámášutmij tiet. Kuálásteijee Mika Nikulainen lii tuđâvâš já sun tiätá vuohâsub saje viijđedmân.
Mannan vahkus Norga heittii rájágohcima Suoma ja Norga rájá alde. Dál njávdánlaččat ja earát maid besset fas johtit friddja.
Alimus riekti cealká, ahte bieggafápmorusttegat leat huksejuvvon lobi haga Troandin guvlui. Norgga Boazosápmelaččaid riikasearvvi jođiheaddji illuda duomus.
Lappi EBI-guovddáš dagai dutkanbivdaga Ohcejoga Buođđobogi lobihis roggamis diibmá skábmamánus. Dutkan ovdána, muhto boles dárbbaša áššedovdiid veahki.
Sámi dáiddár guovttos Niillas Holmberg ja Jakop Janssønn leaba almmustahttán Guorga-musihkkaprošeavtta vuosttaš skearru. Skearrus gullat áibba ođđalágán ovdanbuktinvuogi.
Niina Aikio-Siltala pargomätki lii ohtsis paijeel čyeti kilomeetterid. Suu mielâst káiduspargo pyeri peeli lii tot, ete purâdempuudâid puáhtá kevttiđ päikkihommáid.
Sámedikki ja Roavvenjárgga gávpoga oktasaš ulbmil lea oažžut Roavvenjárgga sámegiela oahpahusa bistevaš vuođu ala. Gávpot ja Sámediggi ráđđádalle mannan vahku bearjadaga, ja ráđđádallamat joatkašuvvet ain dás ovddasguvluige.
Riikkaviidosaš ávžžuhus gáiddusbarggus nohká golggotmánu beallemuttus, ja máŋgga bargosajis lea áigi máhccat bargosajiide guhkes áigái. Sámi organisašuvnnat leat ožžon bargobirrasii ođđa nisttiid gáidduseallimis.
Ikäihmisillä ei ole aina mahdollisuutta päästä ulos nauttimaan luonnosta, vaikka tarvetta siihen olisikin. Ivalossa luonto on tuotu sisätiloihin ikäihmisten ulottuville.
Dán vahkuloahpa koahkat miehtá Suoma leat čoahkkanan Ålándii gilvvohallat artesánabiepmu Suoma meašttirvuođas. Okta sis lea Maritta Autio Soađegilis, son lea málestan gilvui earret eará boazokebab ja glögi, mas leat sámerusiidnat.
Boaldámuša haddi lea dán vahkus leamaš Njuorggámis badjel guokte euro. Biilavuoddjit muitalit, ahte vejolašvuođat eai leat ja lea bággu táŋket hattis fuolatkeahttá. Ministtar lohká, ahte dilli ii leat goit vuoiggálaš.
Polttoaineen hinta kipusi yli kahden euron Suomen pohjoisimmassa kylässä. Autoilijat kertovat, että vaihtoehtoja ei syrjäseudulla ole ja polttoainetta on ostettava, maksoi mitä maksoi.
Dán čavčča boazodoallit vurdet buoret hatti bohccobierggus go diibmá. Ođđa áššin almmuhii Harri Pokka fitnodat gieskat almmolaččat hatti, mainna oastá rohpaid.
Jäännökset löydettiin toissa kesänä Inarissa. Sekä Siidan arkeologi että Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osaston puheenjohtaja uskovat, että jäännöksiä varmasti löytyisi enemmänkin saksalaisten sodanaikaisista tukikohdista.
Valtion maista iso osa on pohjoisessa, mikä houkuttelee pyytäjiä pohjoisen hirvimetsiin etelämpääkin. Nyt kuitenkin Lapin paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten välit ovat paikoin tulehtuneet.
Ympäri maailmaa käydään kiistaa siitä, mikä on kulttuurista omimista ja mikä soveliasta. Julkinen keskustelu ei ole ainakaan helpottanut saamenkäsityöalan tilannetta, päinvastoin. Ratkaisuja alan elävöittämiseksi haetaan nyt monin hankkein.
Moonnâm oho lávurduv Avveel hävdienâmân hávdádii neelji ulmuu pasâttâsâid, moh kávnojii Siida vijđedempargoi ohtâvuođâst keessiv 2020. Suomâ-Ruoššâeennâm-seervi Avveel uásáduv saavâjođetteijee Harri Halonen arvâl, ete pasâttâsah kavnuuččii val eenâb jis monâččij kuáivuđ taid kuávluid, kost saksalijn láá lamaš toorjâsajeh.
Eallilan olbmot eai álo beasa olggos luonddus návddašit, vaikko dárbu dasa livččege. Avvilis leat hutkan vejolašvuođa, go meahci áicamat leat siste boarrásiid bálvalandálus.
Suoma alimus hálddahusriekti lea hilgon Sámedikki váidinlohpeohcamuša mášengolleroggamis Lappi bálgosa guovllus. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas dat orru unohas.
Go ráját giddanedje pandemiija dihte, šattai duodjegávppiide váttis dilli. Máŋgasat Suomas lávejit fitnat Norgga bealde oastimin duodjediŋggaid, maid ii Suomas fidne álkit. Koronapandemiija jaskkodahtii oalát duodjegávppiid Guovdageainnus.
Gárasavvona skuvlamánát vuođđudedje Pikkukalat-fitnodaga ja ordnejedje oaggungilvvuid. Dál dát sin fitnodat lea okta ovdamearkafitnodat ođđa Pienestä ponnistaneet -girjjis.
Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja stáhtaráđi ráđđádallamat duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna barggus leat ain vehá gaskan, muhto ulbmilin lea ásahit komišuvnna dál golggotmánu bealde, muitala erenomášáššedovdi Nina Brander stáhtaráđi kansliijas.
Suojelumetsäalueella lähellä Sodankylän Vuotsoa saa kaivaa koneellisesti kultaa. Avi antoi luvan pienimuotoiseen kullankaivuuseen kesällä 2019 suojelualueesta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus ja KHO eivät nähneet syytä muuttaa päätöstä.
Juos oahppit skuvllain eai dieđe sápmelaččain ja sin guoski áššiin maidige, dilli sáhttá leat oahpaheaddjiid gaskkas seammalágan. Dál lea gárvvásmuvvan oahpaheaddjiide diehtopakeahtta, mii galgá sin veahkehit barggusteaset.
Olgobáikegoddelaččaid bivdu hárdá Sámis. Dasa sávvet dál rievdadusaid juo riikkabeaiáirasatge. Meahciráđđehus vuovdá lobiid, muhto ii dine dainna, čilge vástideaddji bivdoekonomiija hoavda Jyrki Tolonen.
Koronadili buorráneami geažil Davvi-Suopma rahpasa boahtte dálvve fas riikkaidgaskasaš turismii. Turismasuorggi vurdetge dál ealasmuvvat.
Yle Ođđasat Yle TV1:s juohke árgabeaivve diibmu 16.45.
Yle Ođđasat Sápmi rádios diibmu 7.30, 15.30 ja 16.30 juohke árgabeaivve.
Davviriikkalaš Ođđasat juohke árgabeaivve maŋŋiteahkedis.
Marianne ja Rihku stoahkaba vuovddis. Čeppi tiäivá puáris skippáár. Unna Junná teivv Čeʹvetjääuʹrest Hanna-Maaria, ǩii maainast peʹssertuâjain.
Vuossárgga diibmu 8.35 Yle TV2 -kanálas, Yle Areena siiddus Mánáide sámegillii ja Mánáid Areenas.
7.00–8.00 Yle Sámi iđit
7.30–7.33 Yle Ođđasat Sámis
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
14.00–14.30 Nuppádassátta (Ealli Arkiiva, Rohkos, Binna Bánna)
14.30–15.00 Musihkkaboddu
15.00–15.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
15.30–15.33 Yle Ođđasat Sámis
15.33–16.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
16.30–16.33 Yle Ođđasat Sámis
16.33–17.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
Searvva Yle Sámi radio-sáddagii! Sádde midjiide Whatsapp bokte teaksta- dahje jietnadieđu, dahje gova nummirii: 040 1909 114.
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Sámegielat sisdoaluid vástideaddji doaimmaheaddji, hoavda/ Saamenkielisten sisältöjen vastaava toimittaja, päällikkö Maiju Saijets, maiju.saijets(a)yle.fi, +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622
Neahttabuvttadeaddji/Verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Jovnna sátnegihpus Yle Sámi doaimmaheaddji Jouni Aikio suokkardallá seamma sullasaš sániid erohusaid.
Guldal filbmadahkki Suvi Máret West čiežaoasát podcastráiddu Yle Areenas
Ráiddus gieđahallojuvvojit sámeservodaga rašes gažaldagat, ja maid sámi filbmadahkkiid ilut ja morrašat almmolaš barggus máŋggalágan vuordámušaid siste. Guossin earret eará Elle-Máijá Tailfeathers, Jorma Lehtola, Silja Somby ja Pauliina Feodoroff.
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff