Ođđasamos dieđut koronavirusis: Lappi oránša guovlun, Gihttelis giddejit seaŋgaossodaga koronanjoammumiid dihte
Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.
Sápmi
Ovddibut
Hyönteisten elinympäristöjä parannetaan polttamalla metsää luonnonsuojelualueilla – katso videolta, mitä hyönteislajeja tarttui pyydyksiin Lapissa
Metsähallitus tekee Sallan ja Sodankylän alueella hyönteisselvityksiä pyydysten avulla. Pyydyksiä on viritettynä Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosiin, Kaitamaan ennallistamispolttokohteelle.
Ǩiõcc videost, måkam teeuʹr käunnʼje puålddum mieʹccest – Sääʹmjânnmest kaartʼtet teuʹrršlaajid šeeʹllemneävvaivuiʹm
Meäʹcchalltõs tuejjad Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdin teuʹrrčiõlǥtõõzz šeeʹllemneävvaivuiʹm. Neävv lie Urho Kekkonen meersažmieʹcc saujjvueʹzzest, Kaitamaa-vuuʹdest, kååʹtt lij koʹrjjuum pueʹldeeʹl.
Eanodagas álge hukset čuovgakábelfierpmádaga – davvin vásihit neahttaoktavuođaid heitodin turismma ja gáiddusbarggu dihte
Lappi lihtu čielggadeami mielde govdafierbmi orru doaibmamin dušše gaskageardásaččat davvin. Čuovgakábel dáhkida buriid neahttaoktavuođaid ja lea gieldda geasuheaddjivuođa dáfos dehálaš, oaivvilda Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen.
Geasseguossi: Osmo Niittyvuopio ferte dán gease šlivgut goikásis, go ii beasa guollebivdui
Anárjot siste bajásšaddan Osmo Niittyvuopio lea guolástan mánnávuođa rájes, muhto dán jagi ii beasa guollebivdui. Stággu ii goit veallá doaimmaheapmen áittis. Niittyvuopio šlivggoda ruovttu šiljus amas dáidu ruostut.
Kuldâl jienâ: Heli Aikio piäsá pelnub ive maŋa lávluđ stuárráb olmoošjuávkun
Livđoo já lávloo Heli Aikio lii kiävttám koronaääigi ävkkin já ráhtám uđđâ lavluid já liivđijd maid tääl piäsá lávurduv lávluđ.
Guldal jiena: Sámebárdni johtá beakkán Apocalyptica joavkku fárus festiválain birra Suoma
Tuomo Laiti gárttai 16 mánotbaji bargat eará suorggi bargguid, muhto dál go koronaráddjehusaid leat ložžen, de son lea beassan fas johtit festiválain.
Guldal jiena: Ijahis Idja lea bivnnut ovtta jagi bottu maŋŋá – bileahtavuovdin lea vuolgán bures johtui
Vaikko Ijahis Idja -festiválas lea dán jagi dušše okta festiválabeaivi, de lea bileahtavuovdin vuolgán bures johtui, dadjá Ijahis Ija veahkkebuvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.
Kesikyessi Rauni Mannermaa muštâl suu pärnivuođâst suollust: "Must lâi tobbeen pyeremus äigi elimist"
Rauni Mannermaa lii aassâm Kamessuollust nuorâvuođâst. Yle Säämi Kesikyessi-ohjelmist sun muštâl, maggaar lâi eellim suollust, kost iä aassâm iärráseh ko suu peerâ já päikkielleeh.
Ara Aikios leat máttut sihke Kanádas ja Sámis: "Kanáda indiánamánáid joavkkohávddit guske mu bearraša"
Ohcejohkalaš Ara Aikio gullá iežas áhči bealde Kanáda shuswap-álgoalbmogii, eatnis bealde sápmelaččaide. Kanádas gávdnon álgoálbmotmánáid merkekeahtes hávddit lea garrasit čuohcan Aikioi. Su áhčči ja eará fuolkkit leat leamaš oahppin dakkár skuvllas, man lahkosiin maid leat gávdnan merkekeahtes hávddi.
Kalastusluvat paikoin loppuneet Lapissa – inarilaisen kalastajan mielestä verkkolupia ei tulisi myydä turisteille
Metsähallitus kertoo, että kalastusluvat on myyty loppuun monessa pohjoisen kalastuskohteessa. Asiaan on mahdollisesti vaikuttanut muun muassa Tenon lohenpyyntikielto.
Kuldâl jienâ: Jari Linjama niävdus moottorpyerást olášui já tääl sun lii vuáijám jo vittâ ive pyeráin
Jari Linjama lii ain halijdâm moottorpyerá, mutâ rähisvuođâ tiet niävdus vájáldui 15 ihán.
Kuálástemloveh láá tavveen pááihui nuuhâm – páihálâš kuálásteijee mielâst viermiluuvijd ij kolgâččii vyebdiđ turistijd
Meccihaldâttâs muštâl, et sij láá vuábdám maaŋgâ kuávlust tavveen puoh kuálástemluuvijd. Ohtân suijân taas lii Tiänu luosâpivdemkiäldu.
Ijahis idja nogai Njuorggámis: Suvi Järvensivu návddaša Sámi geasis ja šálloša go čuvges ijat nohket
Njuorggámis ijahis idja nogai gaskavahku ja duorastaga gaskasaš ija. Ijahis ija nohkan mearkkaša dan, ahte beaivváš luittii mannán ija horisontta vulobeallái bottožii.
Metallimuusikon uran perustana joiku ja saamen kieli – aloitti uransa Levillä joikaajana
Lahtelaisen metallimuusikko Jonne Järvelän Korpiklaani-yhtye tunnetaan ympäri maailmaa, mutta suositun muusikon uran taustalla ovat joiku ja saamen kieli. Matka Etelä-Suomesta Lappiin ja sen kautta maailmalle alkoi sattumalta.
Pulmankijärvi on uniikki luontokohde, mutta kestääkö se matkailun kuorman? "Villin lännen touhu" saa Metsähallituksen pohtimaan leirintäkieltoa
Suomen pohjoisin järvi Nuorgamissa nousi somen myötä puskaparkkeeraajien suosioon. Vuonosta erilleen jäänyt järvi on hieno retkikohde, mutta matkailijoiden paljous kuluttaa luontoa ja jätemääristä kärsivät lähialueen yritykset.
Saamelaisella Ara Aikiolla on kahdet juuret: "Kanadan intiaanilasten joukkohaudat koskettivat perhettäni"
Utsjoella asuva Ara Aikio kuuluu isän puolelta Kanadan alkuperäiskansaan, äidin puolelta saamelaisiin. Kanadan intiaanilasten joukkohaudat koskettivat syvästi Aikiota: intiaanipäällikköisä ja sisarukset kävivät samaa koulua.
Yötön yö päättyy myös Suomen pohjoisimmassa kylässä: Suvi Järvensivu nauttii valoisista öistä Utsjoella
Yötön yö päättyy nyt myös Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa 29. päivä heinäkuuta. Yöttömän yön päättyminen tarkoittaa sitä, että aurinko laskee hetkiseksi horisontin alapuolelle ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen.
Oarjjabeale bálgosiidda ordnejit virkkosmahttindeaivvademiid – nuorra boazobargi mielas suohtas go beassá humadit ja ovttastallat
Virkkosmahttinbeivviid ulbmilin lea, ahte nuorat besset oahpásmuvvat ja humadit gaskaneaset. Virkkosmahttinbeaivvi ordnejedje Muonás Harrinivas, gos boazobargit besse earet eará čierastit gummefatnasiiguin guoikka.
Kirdemmašineh kirdeh Aanaar kuávlust já noreh tiäđu tast, mii eennâm alne lii, ovdâmerkkân rakânâsâin
Eennâmmittedemlágádâsâst lii taan ive lamaš laseršluubbukstâllâm já áimukovveem kuávlu Anarist. Kirdemmaašin kirdá suullân kyehti kilomeetter eennâm paajaabeln.
Duortnosjohkii gorgŋon lagabui 80 000 luosa – vuordimis goalmmádin buoremus luossageassi goargŋuma ektui
Luondduriggodatguovddáža luossalohkanrusttega mielde Duortnosjohkii gorgŋot dán jagi buorebut luosat go viđa jahkái. Dán jagis boahtá unnimustá goalmmádin buoremus jahki olles rehkenastinhistorjjá áigge.
Katso video inarilaisen vaeltajan mielimaisemista: “Vaeltaminen on hyvä tapa nähdä luontoa ja uusia paikkoja”
Lapin tunturit ja kansallispuistot houkuttelevat paikallisia ja turisteja vaeltamaan. Laura Olsén-Ljetoffin suosikkikohteita ovat Muotkatunturi Pohjois-Inarissa ja Käsivarren tunturialueet.
Su ohppe dovdat Shamaani Duos – Ainge Jonne Järvelä musihkas vuhtto sápmelašvuohta ja luohti
Lahtilaš metállamusihkkár Jonne Järvelä lea dovddus miehtá máilmmi su Korpiklaani-joavkkus, muhto meneštumi duogážis lea juoigan ja sámegiella. Fárren Mátta-Suomas Sápmái rievdadii su eallima ja váikkuha ainge su musihkkii.
Ǩiõčč video: Jååʹttemodd lij lâssnam: “Jååttmõš lij šiõǥǥ nääʹll vueiʹnned luâđ da ođđ pääiʹǩid”
Sääʹmjânnam mooččâs tuõddâr da meermieʹcc maazzlâʹstted pääiklaid da turiistid jååʹtted.
Geahča video: Gilbbesjávrris olbmot háliidit eanet ja eanet johtit girddi – Eandaliige leat lassánan nuorra turisttat
Nuorat leat liikogoahtán guolásteamis ja vánddardeamis duoddaris ja meahcis. Giehtaruohttasa guovllus leat dán jagi olbmot háliidan girdiin Boazoetnui.
Ođđa dokumeantaráiddus čuovvut Miisa Nuorgam mátkki Norgii oahppat sámegiela: áhpehisvuohta nuppástuhttá visot
Boatkanmeahttun lea gávccioasat rehálaš dokumeantaráidu jagis, mii nuppástuhttá Miisa Nuorgam eallima. Geahča smáhkkabihtáža!
Guldal jiena: Bivnnuhis speallanrieggát joatkašuvvet čakčat, vejolaččat buot sámegielat mánáide – ohcanáigi nohká lávvardaga
Prošeaktahoavda Kati Eriksen muitala ahte almmuheapmi ii vel čana masage. Ohcanáigi lea suoidnemánu 31. beaivve rádjái.
Korona on ruuhkauttanut Ivalon terveyskeskuksen
Ivalon terveyskeskuksessa pystytään tällä hetkellä hoitamaan vain kiireelliset tapaukset.
Kuldâl já keejâ: Kulmâ immeelpalvâlus já autoin ohtsis 274 kilomeetter – Sämipappâ Mari Valjakkast lii pasepeeivijn uáli jo huáppu
Sämipappâ Mari Valjakka lijkkoo tast, ko sust láá Säämist eenâb máhđulâšvuođah, ko paapâin kaavpugist. Immeelpalvâlusah láá oovtâ peeivist táválávt kulmâ, já toh láá ain váhá ereslágáneh kielâ, kirho já ulmui keežild.
Geasseguossi Esko Jomppanen: "Lean birgen hui bures, vaikko leange sápmelaš"
Yle Sámi geasseguossi Esko Jomppanen návddaša ealáhatbeivviid iežas ruovttuguovllus Menešjávrris. Bargu vuovdinalmmájin doalvvui su gitta Ásiai, muhto dál ii gal šat áibbaš máilbmái.
Geahča video: Turisttat liikojit oaidnit gilis bohccuid, boazodoalli goit sávašii daid bissut meahcis
Geassi buktá giliguovddážiidde turisttaid lassin maiddái gussiid meahcis. Bohccot leat máŋgasiid mielas somás oaidnu, go bohtet gillii bálgat. Álo dat eai goit ilosmahtte olbmuid.
Guldal jiena: Ohcejogas ovdanbuktet teáhterteavsttaid korona dagahan rádjedilis – "Go dilli lea nu duođalaš, mii berrešeimmet diehtit reaškit"
Siri Broch Johansen lea leamaš dán vahkus čállimen teáhterteavsttaid, maid ovdanbuktet 23.7. Áilegasdálus Ohcejohnjálmmis.
Anarâšâi kirkkopase uárnejuvvoo pasepeeivi: taan ive fáddán láá anarâškielâlâš evaŋgeliumeh
Anarâšâi kirkkopase álgá pasepeeivi tijme 11 Aanaar kirhoost. Immeelpalvâlus maŋa lii káhvástâllâm já anarâškielâlij evaŋgeliumij almostittemtilálâšvuotâ.
Geasseguossi: Goassige ii leat menddo maŋŋit oahppat sámegiela – 60-jahkásaš Saara Palojärvi studere sámegiela gáiddusin
Saara Palojärvi lea Eanodagas eret, muhto son lea máŋgalot jagi orron máddin. Sámegiella lea su váibmogiella, man son lea rávesolmmožin álgán studeret.
Iiskâ mon pyereest tuubdah lyemesaanijd! Iskka man bures dovddat luomesániid! Kååit, mõõn puârast toobdak lueʹmsaaʹnid!
Tääl luámáneh láá laddâm, mutâ mon pyereest tun tuubdah lyemesaanijd sämikielân? Luopmánat leat dál láddan, muhto man bures don dovddat luomesániid sámegillii? Luâmman lie laddâm, a mõõn puârast ton toobdak lueʹmsaaʹnid säämas?
Ealgalobiid mearri sámegielddain njiejai diimmážis lagabui 700 lobiin
Olles Lappi eanagoddái mieđihuvvui 8 715 ealgalobi, maiguin lea vejolaš goddit badjel 12 000 ealgga.
Guldal jiena: Nils-Matti Vasara oinnii njála ealo siste – dál skuvlejedje eaktodáhtolaččaid ohcat njálabesiid
Dutki sávvá, ahte njálla bessešii fas Suoma bealde. Dan dihte Meahciráđđehus ja WWF leat skuvlen eaktodáhtolaččaid Gilbbesjávrris ohcat ja dovdat njálabesiid.
Keejâ video: Museoeemeed Ulpu Mattus-Kumpunen livđoo, tuáijoo, sárgu já muštâl mainâsijd kuosijd
Taan keesi olgomuseo kyesih láá peessâm koijâdiđ koččâmušâid já kuullâđ mainâsijd sämmilii tovláá elimist. Museoeemeed lii lamaš pargoost oovtâ tiijme iđedist já ehidispeeivi.
EU lea ráđđádallan dálkkádatpakeahtas: europarlamentihkkár mielas sámiid lei galgat váldit buorebut vuhtii
EU ulbmil lea leat čitnaneutrála jahkái 2050. Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio ballá, ahte dálkkádatdoaimmaiguin leat farga jo maŋŋonan.
Sápmi Pride lágiduvvo viimmat dán jagi: prográmmas earret eará panelaságastallan ii-binára gávtti birra
Diibmá koronadili dihte ii lean vejolaš čoahkkanit oktii ávvudit sámeservoša máŋggahámatvuođa. Dán jagi Sápmi Pride goittotge lágiduvvo Ohcejogas borgemánu álggus.
Aanaar kieldâst já Uccjuuvâst tiettum ovtâskâs puuŋkih – Professor Sääksjärvi: vala ij taarbâš poollâđ, mutâ tiettumkuávlu vijđán kuuloold
Puŋkkilivest puáhtá čuávvuđ kost láá puuŋkih, mutâ meid jieš almottiđ jis uáiná puuŋki. Meid Säämist láá ovtâskâs puuŋkih Aanaar kieldâst maaŋgâ siijdâst já Uccjuuvâst.
Ellos Deatnu ceggegoahtán birasdáidaga čalmmustahttin dihte Deanu dili – "Eat leat dušše muhtin mearrádusain sihkastemis eret"
Ellos Deatnu oaidná, ahte Deanu bivdogielddus lea vuot okta sisabahkkejeaddji vuohki hálddašit guovllu ja guovllu olbmuid, ja danin leat mearridan almmustahttit birasdáidaga guđa sierra báikái.
Boazodoalu heahtedoarjagiid ohcan barggaha bálgosiid – Ohcanáigi nohká borgemánu beallemuttus
Sállevári ja Lappi bálgosis áigot oalle láhkai buohkat, geain lea vejolašvuohta, ohcat heahtedoarjaga.
Pakkâohoh tovâttii pargoid puálukuudijd Anarist – Mattus: Tääl sist lii asto vuoiŋâstiđ já ráhtádâttâđ
Laapi kááijumlágádâs koccee juávkkujođetteijee Reino Mattus muštâl, et ko pakkâookoh láá lappâd, te tääl sii pargo lii kocceeđ, huolâttiđ kálvuduvâid já ráhtádâttâđ puáttee ááigán.
Loddeberošteaddjit čomistit Gilbbesjávrris – Eanodagas áicojuvvon Eurohpás ođđa loddešládja
Logit loddeberošteaddjit leat fitnan Eanodaga Gilbbesjávrris áiccadeamen kamtshatkalastavizara dan maŋŋá go dat áicojuvvui ikte sotnabeaivve.
Gilbbesjávrri luodda lea nu heittot, ahte leat gártan vuolidit vuodjinleavttuid - Biilavuoddji Elli-Maria Kultima lea visot gallánan roggás geidnui
Vearrámus báikkiid áigot divvut dán čakčageasi ja olles geainnu divvumii leat ohcame ruđa.
Ǩieʹsskueʹss: Muumstääll Teemu Titola auʹǯǯai puõlvvõõǥǥid säämsted – nuõrttsääʹmǩiõllsaž päärnaiprograammâst lij šuurab vaikktõs, koon veâl tieʹttep
Âʹvvelneǩ Teemu Titola mättʼtõõli oʹđđest sooǥǥâs ǩiõl da tät ǩiõllpääʹljes viiǥǥi suu mieʹldd Muumstääl rooʹle. Juʹn uuʹccab ǩiõlltuâjast vuäitt leeʹd jõnn vaikktõs kulttuuʹre da sääʹmǩiõʹlle, vuäinn Titola.
Kilpisjärvellä havaittiin todennäköisesti koko Euroopalle uusi lintulaji
Uusi lintuhavainto tehtiin käsivarren Lapissa, missä retkeilijät havaitsivat entuudestaan tuntemattoman laulajan, kamtshatkanuunilinnun. Aasian itäisimmissä osissa pesivästä linnusta ei ole Euroopassa aiemmin tehty hyväksyttyä havaintoa.
Norjan lohijoilla raadetaan vieraslajin poiston parissa – Kalastajan mukaan kyttyrälohia on niin paljon, että niitä voi käsin pyytää koskesta
Kyttyrälohien määrä kaksinkertaistanut viime kyttyrälohivuodesta Näätämöjoella. Annijoella puolestaan montakymmentä ihmistä poistaa päivittäin tuhansia kyttyrälohia joesta.
Geahča ja guldal: Ohcejoga gilli čiŋahuvvo mánáid luossadáidagiin
Mánáid luossadáidda boahtá oidnosii Ohcejoga gillái ja dainna leat háliidan čalmmustahttit guovllu guolástanárbevieruid.
Čogget namaid ja háliidit ráfáidahttit sámiguovllu ruvkkiin – "Jos dat guovllut duššaduvvojit, iihan sápmelaččain leat nubbi ruovttuguovlu"
Addreassa johtui bidjan joavkku vuođđudeaddji Miisa Mink muitala, ahte álgagiin háliidit ráddjet Suoma áidnalunddot ja buhttekeahtes guovlluid ruvkedoaimma olggobeallái. Oktan sivvan álgaga johtui bidjamii lei eahpeluohttamuš ruvkelága ođastusa ovdáneapmái.
Geasseguossi
Radios vuossárgga ja bearjadaga diibmu 16.33–17.00 borgemánu 20. beaivvi rádjai.
Yle Sámi rádioprográmmat 28.6–22.8.
Juohke árgabeaivve:
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
10.30–11.00 Musihkkaboddu
14.00–14.30 Nuppádassátta (Ealli Arkiiva, Rohkos, Binna Bánna)
14.30–15.00 Musihkkaboddu
15.00–15.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
15.30–15.33 Yle Ođđasat Sámis
15.33–16.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
16.30–16.33 Yle Ođđasat Sámis
16.33–17.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Geasseguossi (vuossárggaid ja bearjadagaid)
Dasa lassin:
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
Varraseamos dieđut koronavirusis
Searvva min radio-sáddagii
Searvva Yle Sámi radio-sáddagii! Sádde midjiide Whatsapp bokte teaksta- dahje jietnadieđu, dahje gova nummirii: 040 1909 114.
Párnáid sämikielân
Unna Junná, Binna Bánna já eres párnáiohjelmeh Párnái Areenast já Mánáide sámegillii - Párnáid sämikielân - Päärnaid sääʹmǩiõʹlle -siijđost .
Keessiv Areenan iteh uđđâ rááiđuh še. Unna Junná máccá television čohčâmáánust.
Yle Ođđasat geassebottus 28.6.– 22.8.
Yle Ođđasat ja davviriikkalaš Ođđasat -sáddagat joatkašuvvet fas borgemánu 23. beaivvi.
Oktavuohtadieđut / Yhteystiedot
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets, maiju.saijet(a)yle.fi, +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622 (luomus 26.7. - 22.8.2021)
Neahttabuvttadeaddji/Verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614 (luomus 2.7. - 1.8.2021)
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Ealli arkiiva
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto
"Väinn mâŋŋa" -vuõlttõsräidd Yle Areenast
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff
Yle Areena Sápmi
Dáppe gávdnojit buot Yle Sámi Areena-sisdoalut.