Sámediggi atná ruvkelága ođasmahttima oktan dán čavčča dehálamos áššiin – bargojoavku evttoha váidinvuoigatvuođa sámeásahusaide
Bargo- ja ealáhusministeriija evttohus ruvkelága nuppástusain lea cealkinláhkai.
Sápmi
Ovddibut
Matkaratsastuksen suomenmestari taittoi matkaa hevosen selässä kaksi kuukautta Suomen halki – porontalja osoittautui parhaaksi satulahuovaksi
Ritva Lampinen on ratsastanut 20–60 kilometriä päivässä.
Sámediggi čoahkkanii dievasčoahkkimii – Yle Sápmi čuovui čoahkkima nuppi beaivvi
Sámedikki beavddis leat ain olu áššit, maid gieđahallat. Čuovvut dán artihkkalis ollesčoahkkima mearrádusaid ja sáttaságastallama ruvkelága ođasmahttimis.
Nissoon kyevtis lává kyehti mánuppaje raccastâm hiäppušáin Hankost Njuárgámân: "Kalga leđe miinii mon muštâččiđ puárisin" – keejâ video
Nissoon kyevtis raccastává suullân 20–60 kilomeetter peeivist.
Kuvddal jiõnn: Yle Sääʹmjânnam õõʹni vaalpaneeʹl sääʹmmouddoummu võboršeeʹǩǩin – vaal lij pâʹsspeiʹvv
Vaalpeiʹvv lij čõhččmään 20. peiʹvv. Jiõnstempääiʹǩ lie Keväjääuʹrest, Njauddmest, Njeäʹllmest da Čeʹvetjääuʹrest.
Kalliomaalauksista saatiin uutta tietoa Nasan käyttämällä tekniikalla – voiko kallioon kuvattu hahmo olla saamelaisjumalattaren esiäiti?
Alempana jutussa olevista kuvista pääset katsomaan, miten selvästi tuhansia vuosia vanhat hahmot paljastuvat kalliosta.
Lapin matkailuväki vaatii yhtenä rintamana: Ei karanteenia eikä toista koronatestiä turisteille
Lappilaisten mukaan hallituksen linjaukset eivät helpota matkailun tilannetta, vaan luovat uusia ongelmia ja pysäyttävät suuren osa Suomeen tulevasta matkailusta.
Ráđđehus evttoha 2,5 miljon euro lasáhusa spiriid bohccuide dagahan vahágiid buhtadusaide
Boazovahágiid meari árvalit dán jagi loktat measta 11 miljon euroi.
Sámediggi čoahkkanii dievasčoahkkimii – Yle Sápmi čuovui čoahkkima vuosttas beaivvi dán artihkkalis
Dát artihkal beaiváduvvui Sámedikki dievasčoahkkima 17.9.2020 mearrádusaiguin.
Guldal jiena: Jussi Isokoski ja Kati Eriksen ásaheigga ođđa sápmelaš buvttadanfitnodaga
Isokoski oaivvilda, ahte sámemusihkka gáibida ja ánssáša buvttadanfitnodaga, mii lea eiddo dan várás huksejuvvon.
Sámediggi čoahkkana guovttebeaivásaš dievasčoahkkimii – geahččit eai beasa parlameantasálii koronadili dihte
Sámediggi mearrida baji 2020–2023 doaibmaprográmmas ja ságastallá ruvke- ja sámediggelágaid ođasmahttimis ja dálkkádatpolitihkka ovddideamis.
Suomas bálkestit badjel 300 miljovnna kilo ovddas biobázahusaid dábálaš luotnelihttái – Sámis biobázahusaid sirren gáibida komposta
Sámis eai čoakke biobázahusaid ja maiddái plastihka sirren lea hástaleaddji.
LK: Bátneduoddara bálggus šiitá čievrafitnodaga čuoččuhusaid betona bilideames
Sorakukkola Oy fitnodat gáibida Bátneduoddara bálgosa buhtadit sidjiide goluid, mat leat boahtán billašuvvan betonas.
Bohccobierggu haddi njiedjá juobe 15 proseantta Ruoŧas –koronavirus ja goavvejahki čuhcet bohccobiergogávpái miehtá Sámi
Suomas ja Ruoŧas bierggu haddi lea njiedjan, ja biergu lea čoagganan vuorkkáide. Norgga bealde dilli lea vehá buoret.
Norggas leat gávnnahan CWD-dávdda ođđa guovllus – ealli bohccuid fievrredangielddus Norgga ja EU gaskka soaitá ain joatkašuvvat
Eurohpa uniovdna mearrida fievrredangildosis vel dán jagi áigge.
Gosa báhce sámebustávat? Soađegili ođđa buresbirgenguovddáža oahpistanteavsttaid áigot divvut
Soađegili buresbirgenguovddáš Sopukka šilttain váilot ovdamearkka dihte č- ja đ-bustávat, muhto áššis ii lean hoavddas diehtu ovdal.
Sámemuseafoanddas leat gergosat hávdádit sámeváinniid, mat leat Siidda vuorkkáin – Sámedikki stivra evttoha bargojoavkku plánet proseassa
Sámemuseafoanda lea bivdán Sámedikkis ja Nuortalaččaid siidačoahkkimis cealkámušaid sámeváinniid ođđasithávdádeames ja eará váinniid luobaheames.
Čuovvovaš Sámi girkobeaivvit lágiduvvojit guovtti jagi geažes – koronadili dihte eai lágit boahtte gease
Viđát Sámi girkobeivvit lágiduvvojit borgemánus 2022 Anáris.
Iŋgá Påve Idivuomas leat biillas njeallje sierra duođaštusa vai beassá rasttildit riikarájáid – koronavirus rievdadii olbmuid johtinárbevieru Sámis
Boahtte lávvordaga 19.9. rájes leat buot riikaráját fas rabas sihke Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskkas.
Báktesárgosiin gávdnui historjjálaš diehtu ođđa teknihkain – gávdnosat sulastahttet meavrresgáriin oahpes govaid
Báktesárgosiid máilmmigovva muittuha arkeologa doseantta mielas sápmelaš dološ oskku.
Dihtetgo? Yle Areena Sápmi-siiddus gávdnojit buot sámesisdoalut ovtta sajis
Siiddu gávdná Yle Areenas earret eará ohcansániin Sápmi.
Sámis lea álki beassat koronateasttaide ja vástádusa oažžu moatti beaivvis – analyserema áigot ain beavttálmahttit
Viđa davimus buohccedikšunbires áigot beavttálmahttit teasttaid analyserema boahtte mánus.
Guldal jiena: Biologa dárku roggama dagahan nuppástusaid
Birasguovddážii gullá gohcit dan ahte gollerokkahagat eai bilit čázádaga ja ahte luottat čorgejuvvojit.
Guldal jiena: Sámiráđđi lea ásahan sámi kultur- ja dáiddasuorggi jurddabeasi – áigumuš lea čálmmustahttit sámi kultursuorggi dárbbuid ja vejolašvuođaid
Jurddabeassi galgá doaibmat jagi ja dat čoahkkimastá digitálalaččat koronadili dihtii.
Geahča video: Outi Pieski ládjogahpir-čájáhus lea dál oaidninláhkai sámekulturguovddážis Anáris – “Min máttaráhkut birastit, dorjot ja addet fámuid”
Čájáhus lea oaidnimis Sámekulturguovddáš Sajosis 31.12.2020 rádjái.
Saaʹmi kultturkõõskõshaʹŋǩǩõs ouddân iiʹjji mâŋŋa – Čeʹvetjäurra plaanum kultturkõõskõs raajjâd õõutsââʹjest Aanar kooʹddin škooul õhttvuõʹtte
Sääʹmkultturfondd da Aanar kååʹdd čuõvtemluʹvddkåʹdd veʹǩǩe ooudâs määŋgtuåimmsõõʹji rajjummuž Čeʹvetjäurra.
Raikas aamu-usva ja ruskan väripaletti innostavat valokuvaamaan – ammattilaisen vinkit onnistuneisiin ruskakuviin
Valokuvaaja Terhi Tuovinen vinkkaa, että itseänsä kannattaa haastaa kameran kanssa luonnossa kulkiessa.
Guldal jiena: Jávrri-Juhán Niillasa Nigá-mánáidgirjji vuođul šaddan dohkkáteáhterčájálmas joavdá Sápmái
Jávrri-Juhán Niillasa mánáidgirji lea šaddan dohkkáteáhterin. Nigá 1:ža jietnagirji lea maid boađi boađi.
Turisma dálvesesoŋŋa orru ollašuvvamin ovdatestemiiguin – Suoma ráđđehus ložže mátkkoštanráddjehusaid ja Ruoŧasge beassá fas Supmii
Supmii beassá álkibut boahtte vahku lávvordaga rájes dihto eavttuiguin. Fitnodatdoalli árvala, ahte goittotge dálvesesoŋŋa kundarat bohtet eanemustá Suomas.
Uuccâp párnáid mieldi Unna Junnán – Ohcat mánáid mielde Unna Junnái – Ooccâp päärnaid mieʹldd Unna Junná -prograʹmme
Unna Junná etsii lapsia mukaan ohjelman tekoon.
Čõõuč eunnas ǩeârõk maazzlâʹstt jååʹtted da sniimmâd Sääʹm luâđ – ǩiõčč video sniimmi tueʹles määʹtǩest Pasasjäurra
Taʹnni ǩeârõkeeuʹn lie mâʹte paccâm vueinemnalla pirr Sääʹm. Sniimmi oudd pueʹrmõs viiŋkid luâđ sniimmʼmõʹsse.
Dál lea jagi nubbi gáktebeaivi – oahpaheaddji sávašii servošiid, skuvllaid ja organisašuvnnaid ávvudit iežaset gáktebeivviid miehtá jagi
Oahpaheaddjiguoktá oassálastiiga gáktebeaivái, mii lea ordnejuvvon jagi 2014 rájes.
Máilmmiviidosaš iešsorbmemiid eastadanbeivviin giktalit ságastallat áššis – Doavttir: Buohkain galggašii leat máhttu oaidnit jus giinu ii veaje bures
Iešsorbmenjurdagat soitet vuhttot earret eará šlundumin, ságain ja gárrenávdnasiid geavaheapmin.
Gárasavvona ođđa máŋggadoaimmadálu plánemii soaitá goaikkehit viimmat ruhta – vánhen illuda: “Mii dárbbašit ođđa skuvlla”
Eanodaga gielda mearrida dán čavčča áigge, ahte lasihuvvogo Gárasavvona ođđa máŋggadoaimmadálu plánenruhta jagi 2021 bušehttii.
Lapin keskussairaalan työntekijöille tehdyistä testeistä saatiin tulokset – koronavirusta ei löytynyt, sairaalan vierailukielto on ohi
90 sairaalan työntekijää testattiin keskiviikkona koronaviruksen varalta.
Giellastrategiijain buoridišgohtet sámegielddaid bálvalusaid: sámegielat bargiide raddemearkkat, skuvlejupmi giellalágas ja čállinkurssat
Giellastrategiijas lea doaibmaevttohuslistu, mii guoská sihke sáme- ja suomagielat gielddabargiide, sámegielat gieldalaččaide ja obalohkái sámegielat materiálaide.
Metsäkanalintujen metsästys alkaa Lapissa
Metsoja ja teeriä on keskimääräistä enemmän lähes koko Pohjois-Suomessa.
Golleroggit ja Sámediggi vurdet dál AHR mearrádusa Palsinoja-biraslohpeáššis – "Dat čájeha, ahte leago mis vejolašvuohta váikkuhit"
Alimus hálddahusrievtti dán vahkkosaš geahčadeapmi Palsinojas geavahuvvo vuođđun ášši loahpalaš gieđahallamis.
Safariopas kovan paikan edessä: Jos talvella ei tule ulkomaisia turisteja, pitää alkaa miettiä alan ja maiseman vaihtoa
Normaalisti nyt olisi hommia jo matkailualan sesonkityöntekijöilläkin, mutta kun ei ole asiakkaita, ei ole työtäkään.
Anarâškielâlâš Muumileehi ilosmit já movtigumoseh láá keččâm vuossâmuu uási maŋgii
Vanhimeh ilodeh ko párnái eenikielâ kulloo televisiost, kielâtotkee vuot illood mon pyereest nubben kiellân sárnooh láá ráhtám ohjelmrááiđu. Párnáá mielâst taah láá maailm pyeremuuh muumih.
Korkein hallinto-oikeus tekee katselmusta Inarissa: tarkoituksena on arvioida kullankaivun vaikutuksia ympäristöön ja saamelaiselinkeinoihin
Korkein hallinto-oikeus tekee katselmuksia harvoin, vain muutamia vuosittain.
Tääl lii kuobârulmui tuoivâčohčâ, meecih láá tievâ kuobbârijn – taat movtáskijd puurrâđ, nuurrâđ já ivniđ veik laaigijd
Kirsi Ukkonen ij taarbâš moonnâđ kuhás olgouuvsâst ko kuobbâreh kávnojeh. Irma Majander lii tääl iiloost ko viijmâg-uv piäsá vuoššâđ kuobârliemâ.
Raakut eivät ole voineet lisääntyä Luttojoessa Venäjän vesivoimaloiden estettyä lohennousun – nyt kantaa yritetään elvyttää laboratoriossa
Jokihelmisimpukat eli raakut tarvitsevat lisääntyäkseen lohikalan isännäkseen. Osa Luttojoen raakuista on jopa 200 vuotiaita.
Avvila bálgosa boazoisit sávvá AHR gieđahallat golleroggama váikkuhusaid boazodollui ja lundui viidát – Sámediggi lea duđavaš, go ožžo AHR báikki ala
Suoma Alimus hálddahusriekti galleda Palsinojas, mii lea dehálaš guovlu Avvila bálgosii.
Skääʹlǯ jie leäkku šõkknam 60 ekka tâʹvv jooǥǥin – Ǩiõčč video: skaaʹlǯi suõusid noorât da šõddeet mâʹŋŋlest laboratoriost
Skääʹlǯ taarbše eeʹžžedkueʹl, luõzz šõkknummša. Pueʹtti eeʹjjest nuõrr skaaʹlǯid puuʹtet mååust Sämma.
Diggi geahčada golleroggama váikkuhusa Avviljoga čázádagas – sivvan lea Sámedikki váidda
Báikái leat bovdejuvvon biraslobi ohcci, Sámedikki ovddasteaddjit ja Avvil bálgosa ovddasteaddjit.
Eanodaga teknihkalaš hoavda lea lokten golbma jagi 500 euro menddo stuorra bálkká – dutkanbivdda bolesii
Teknihkalaš hoavda leamaš ieš mearrideamen bálkkástis ja dolvon evttohusa bálkkárehkenastái njuolgga.
Anarâškielâ servi meridij sirdeđ kielâpiervâlijd kuundán – Olthuis: "Mun oskom, et seervist šadda tääl pehtilub"
Piervâlij sirdem tiet seervist lii tääl eenâb asto porgâđ kirjálâštoimâiguin.
Gáregasnjárgga skuvllalaččat besset fargga gazzat oahpu áibbas ođđa skuvllas
Oahpahus ođđa skuvllas galggalii plánáid mielde álgit čakčamánu 21. beaivve.
Anára gielda juohkigođii liigeborramušaid olbmuide – geahččaleapmi bistá gitta juovllaid rádjai
Go Anár gieldda guovddášgievkkanis Avvilis málestit stuorra kástarullaiguin, máŋgii lea váttis árvvoštallat, man ollu borramuš guđege beaivvi justa dárbbašuvvo.
Muumilaaksossa puhutaan pian uhanalaista inarinsaamen kieltä: ääninäyttelijänä muun muassa Amocina tunnettu räppäri puolisonsa kanssa
Osa Muumilaakso-sarjan toisen kauden jaksoista nähdään maanantaista lähtien inarinsaameksi.
Varraseamos dieđut koronavirusis
Sámi tv-ođđasat
Yle Ođđasat Yle TV1:s fas 17.8.2020 rájes juohke árgabeaivve diibmu 16.45.
Davviriikkalaš Ođđasat Yle TV1:s juohke árgabeaivve maŋŋit eahkedis.
Muumileehi
Vuossaargâ 7.9. rääjist Yle TV2 -kanavast tijme 8.25 já Yle Areenast.
Muumileevi nube paje anarâškielâlijn oosijn Muumistáálu fiŋgo iäljárávt luovâs Muumieeni já Muumieeji torvoost.
Muumileehi já eres sämikielâliih párnáiohejlmeh Mánáide sámegillii - Párnáid sämikielân - Päärnaid sääʹmǩiõʹlle -siijđost
Geasseguossi
Geasseguossi-prográmmaráidu Yle Areenas
Radios vuossárgga ja bearjadaga diibmu 14.33–15.00 borgemánu loahpa rádjai.
Oktavuohtadieđut / Yhteystiedot
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622
Editerejeaddji neahttabuvttadeaddji/Editoiva verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Yle Sámi kolumnat
Yle Sápmi almmustahttá kolumnaid anáraš-, davvisáme-, nuortalaš- ja suomagillii. Kolumnaid čállet Yle olggobeale doaibmit.
Yle Sámi rádioprográmmat
Juohke árgabeaivve:
7.00–8.00 Yle Sámi iđit
7.30 Yle Ođđasat Sámis
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
10.30–11.00 Sámi musihkka
14.30 – 14.33 Yle Ođđasat Sámis
14.30-16.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárggaid 31.8. rájes)
16.00–17.30 NRK Sámi veaigesátta
17.30–18.00 Sámi musihkka
Dasa lassin:
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
"Väinn mâŋŋa" -vuõlttõsräidd Yle Areenast
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff
Yle Areena Sápmi
Dáppe gávdnojit buot Yle Sámi Areena-sisdoalut.
Ealli arkiiva
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto