Guovdageainnu ja Kárášjoga beassášdoalut čohkkejit olbmuid oktii – geahča mii dáhpáhuvvá ja gos!
Beassážiid áigge Guovdageainnus ja Kárášjogas lea vejolašvuohta návddašit juohke beaivve Sámi musihkkamáilmmi stuorámus násttiid konsearttain.
Sápmi
Ovddibut
Syntinä pidetty joiku ja kirkko lähenevät pienin askelin toisiaan – moni toivoo saamelaisten perinteiden näkyvän myös hengellisessä elämässä
Aikoinaan etelästä kotoisin olleet papit tulivat Saamenmaalle ja tuomitsivat joiun kirkkoon sopimattomana.
Aanrõš- da nuõrttsääʹmneezzan ǩeâštʼte tän eʹjjpeeiʹv Saaʹmi Grand Prixest
Saaʹmi Grand Prix -ǩeâstest kuulât tän eeʹjjest nuʹt livđe, ko še leeuʹd di rääʹǩǩesvuõttlaaul nuõrttsäämas.
Oanehaččat: Gielká givttas leamaš olmmoš gahčai suddái ja manai galmmasin, Orti-Berg Sámedikki kulturčállin, soađegililaš Karppinen Suoma historjjá stuorámus jietnameriin riikkabeaibáikki haga báhcán evttohas ja veahtinfitnodat einnosta Sámi Grand Prix -gilvvu vuoitiid
Dás leat duorastaga oanehis ođđasat.
Boarrásut olbmuid mielde skire lea čeahpimus dálkediehtti
Maid Sámis giđđa gulul ovdána, ja dál livčče juo somá diehtit, makkár dálkkit boahtte geasi leat vuordimis. Dál lea buoremus jearrat ášši ieš skires.
Luohti ja girku leat lahkoneamen nubbi nuppi – ollugat suovašedje luođi gullot eanet girkus
Luohteárbevieru háliidit doalvut maiddái sámiid vuoiŋŋalaš eallimii.
Ságastala: Galggašiigo sámiin leat iežas riikkabeaiovddasteaddji?
Sáhka sámiid iežas riikkabeaiovddasteaddjis loktana ain duollet dálle. Man mielas don leat? Muital oaivilat!
Oanehaččat: Lappi ođđa riikkabeaiáirasat dorjot Jiekŋameara ruovdegeainnu ja vuostálastet ILO-soahpamuša, Anáris ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis, Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora, Sámemusea Siiddas čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras, sáhtát bovdet Yle gáfestallat iežat lusa
Dás leat gaskavahku oanehis ođđasat.
Sámi gielddaid viššaleamos jienasteaddjit gávdnojit Ohcejogas – "Olbmot čuvvot politihka ja hállet hui aktiivvalaččat das"
Dáin riikkabeaiválggáin Guovddášbellodat massii doarjaga Ohcejogas, muhto Sosiálademokráhtalaš bellodat fas loktanii sakka.
Mo ja gean sámeguovlu jienastii riikkabeaiválggain? Geahča dás!
Suoma sámeguovllu gielddain jienastedje riikkabeaiválggain ain buot eanemus guovddáža, vaikko dan doarjja geahppániige eanemus mannan válggaid ektui.
Oanehaččat: Notre Dame katedrála buollima leat nagodan bissehit, Ohcejoga girkohearrá virgái okta ohcci, Lappi jogain eai stuorra dulveriskkat, golgi čázádagain rašes jieŋat, SGP-bihtáid sáhttá guldalit neahtas, Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää maŋimus konsearta miessemánus
Dá leat disdaga oanehis ođđasat.
Ságastala: Heivego sápmelaččaid árbevirolaš luohti girkui?
Suomas buollái gieskat ságastallan das, heivego girkus juoigat. Man mielas don leat? Muital oaivilat!
Lapin kansanedustajat rakentaisivat Jäämeren radan – yhtä lukuunottamatta
Osa kansanedustajista selvittäisi rautatien rakentamista Venäjän kautta.
Soai eaba beassan riikkabeivviide – Anni Koivisto jáhkká ain váikkuhanvejolašvuođaide, Juha Tapiola lei 65 jiena duohkin riikkabeaibáikkis
Vuosttasgeardálaččain leat buorit vásihusat válgaevttohassan.
Pirita Näkkäläjärven kolumni: Vaalitulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä hallitusta, mutta se ei tarkoita vielä mitään
Eduskuntavaalien tulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä hallitusta. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että saamelaisasiat aidosti etenisivät eduskunnassa seuraavan neljän vuoden aikana, kirjoittaa Yle Sápmin entinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi.
“Miellagiddevaš oaidnit, mo stuorimus bellodat bastá ovddidit iežas figgamušaid” – Sámedikki ságadoalli jáhkká šaddá váttis čohkket ráđđehusa
Maid Lappi riikkabeaiáirasat vurdet váttis ráđđádallamiid.
Oanehaččat: Levi buollimis jápme seamma bearraša mánát, Ohcejohkii valjis prošeavttat, Anárii ođđa gávpi, Eanodahkii váillahit máŋggalágan kulturdáhpáhusaid
Dás leat vahku vuosttaš oanehis ođđasat.
Pirita Näkkäläjärvi kolumna: Suopma sirdašuvai gurot guvlui, muhto sámeáššit eai vealttakeahttá lihkká ovdán
Riikkabeaiválggaid boađus doalvvui Suoma moadde ceahki gurot guvlui. Dat ii goittotge vel dárkkut sámeáššiid ovdáneami čuovvovaš njealji jagi áigge, čállá Pirita Näkkäläjärvi.
Sosiálademokráhta stuorimus bellodat, Vuođđosuopmelaččat nubbin ja Kokoomus goalmmádin
SD oaččui 40 riikkabeaiáirasa, vuođđosuopmelaččat 39, olgešbellodat Kokoomus 38, guovddáš 31, ruonát 20, gurutlihttu 16, RÁB 9, KD 5 ja earát 2.
Lappi válgabire jienat rehkenastojuvvon: Juuso, Kärnä ja Autto ođđa áirrasin
Guovddášbellodagas riikkabeivviide mannet Katri Kulmuni lassin Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Čađa besse maid Markus Mustajärvi (gurut), Johanna Ojala-Niemelä (SD) ja Kaisa Juuso (VS).
Yle einnostusa mielde sosiálademokráhtat válgavuoiti, Vuođđosuopmelaččat ja Kokoomus gilvaleamen nuppi sajis
Yle einnostusa mielde Suoma sosiálademokráhtalaš lea stuorámus bellodat čuovvovaš riikkabeivviin, Vuođđosuopmelaččat nubbin stuorimus ja olgešbellodat Kokoomus goalmmádin stuorámus bellodat.
Ovdajienasteami bohtosat Lappi válgabires: Maijala ja Torvinen gahččamin eret riikkabeivviin
Ovdajienaid vuođul stuorámus bellodat riikkabeivviin livččii Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat, nubbin Olgešbellodat Kokoomus ja goalmmádin Vuođđosuopmelaččat.
Paluu seurakoirasta oikeaan työhön – nyt porokoirilta vaaditaan uusia taitoja
60-luvulla moottoriajoneuvot lähes syrjäyttivät porokoirat porotöissä. Nyt ne asettavat koirille uusia haasteita.
NRK ordne máilmmiviidosaš neahttajienasteami Sámi Grand Prix -gilvvus
Sámi Grand Prix ordnejuvvo beassášlávvardaga, cuoŋománu 20. beaivve.
Golbma olbmo dušše Gihttela Levis viessobuollimis
Guovttegearddáš hirsavisti bulii Leviduoddara davábealde bearjadaga iđitija.
Oanehaččat: Vars rektorin ja Jannok Nutti várrerektorin Sámi allaskuvlii, ISFI juogadii buvttadandoarjagiid, dutkanfidnu čielggada sápmelaččaid vuogáiduvvama dálkkádatrievdamii ja AHR hilggui Mini-Vuotos fidnu
Dá leat bearjadaga oanehis ođđasat.
Beatnagat máhccan boazobargui – Dán áigge goit gáibiduvvojit áibbas ođđalágan dáiddut
Go mohtorfievrrut bohte boazodollui 60-logus, boazobeatnagat jávkagohte. Dál njealjejuolggagat leat fas máhccagoahtán bargui, muhto dain gáibiduvvojit áibbas ođđalágan dáiddut.
Vuohččulaš Čearpmahat-teáhterjoavku vuittii Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa – geahča video vuoiti dovdduin
Joavkku neavttárat besset searvat riikkaviidosaš Nuorra kultuvra Teatris -dáhpáhussii Jyväskyläi.
Berlinalaš museas leat badjel 900 sámi dávvira – dutki váillaha ságastallama máhcahuvvon dávviriid birra
Berlina Eurohpa kultuvrra museas lea stuorámus sámi čoakkáldat Davviriikkaid olggobealde.
Kirsi Virtanen Soađegili gielddahoavdan
Virtanen bargá dál gielddahoavdan Jämijärvis.
Oanehaččat: Vuosttas minuhtas vuvde 2 500 lobi Detnui, Duohta ivnnit -radioprográmmii journalismabálkkašupmi, Wimme beassá dattetge loaiddastit Sippola girkus ja Sámediggi ohcá giellabeassejođiheaddji
Loga dás duorastaga oanehis ođđasiid.
Ohcanáigi Sámi musihkkaakademiija joatkkaoahpuide álgá – Plánejit boahttevuhtii juo sámi musihka bacheloroahpuid
Sámi musihkkaakademiija viiddida oahpahusfálaldaga Ohcejoga sámelogahahkii ja pláne sámi musihka bacheloroahpuid ovttas Sámi allaskuvllain ja Giellagas-instituhtain.
Odne lea gáktebeaivi – Anáris eai bálljo oidnon gávttehasat
Guđat háve ávvuduvvon gáktebeaivi illá dihttui gaskavahku Anára márkanis. Sámi oahpahusguovddážis goit muhtumat ledje gávttiin čiŋadan.
Ohcejohkalaččat áibbas jaska – Gutnagierdu njuolga njamistii sin stuoluide
Ikte eahkedis Ohcejohnjálmmis galledii Girona sámeteáhter Ruoŧa Sámis. Dat leai jođus varraseamos bihtáinis "Gutnagierdu". Giehtačállosa dasa lea dahkan dáiddár Niillas Holmberg.
Oanehaččat: Arctic skills -gilvvu sámesurggiid vuoitu Sápmái, Deanu guolastanlobiid vuovdin álgá, Lappi guovllus jienastanmokta ja Helssegis fállet davvisámegiela álgooahpuid
Loga dás gaskavahku oanehis ođđasiid.
”Dat leat áibbas dušši ságat” – Dálkkádatnuppástus ságastahtii Yle Sámi válgatenttes
Yle Sámi ordnen riikkabeaiválggaid válgatentte oktan fáddán lei dálkkádatnuppástus.
Sámemánát ja -nuorat čoahkkanit Anárii – Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vurdet lagabui 500 oassálasti
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus álgá gaskavahku rahpandoaluin. Prográmma joatkašuvvá dáhpáhusa váldobeaivve duorastaga.
Gáktebeaivi ávvuduvvo gaskavahku dál juo guđat geardde – ain eambosat háliidit gávtti árgabeaivái
Noereh-searvi ásahii gáktebeaivvi giktalit olbmuid gárvodit gávttiin maiddái árgabeaivve.
Sápmelašmeroštallan jugii riikkabeaiválgaevttohasaid oaiviliid Yle Sámi tenttes – stuorámus oassi rievdadivčče dálá meroštallama
Soames suopmelaš evttohasat ledje maiddái várrugasat váldimis beali áššái, mii eanetlogu mielas čielgasit gullá sápmelaččaide alcceseaset.
Oanehaččat: Golmmas ohce Sámedikki kulturčállin, bisma Keskitalo mielas luohti heive girkui, Sámedikki válgalávdegotti hilgunmearrádusain rávvejit váidit ja Varis joatká láhkačálli sadjásažžan
Dá leat maŋŋebárgga oanehis ođđasat.
Yle Sámi válgatentii oassálastán riikkabeaievttohasain moattis suovašedje ruvkkiid Sápmái, jus sisaboađut báhcet guvlui
Yle Sámi ordnen riikkabeaiválggaid válgatentte oktan fáddán lei eanageavaheapmi Sámi guovllus.
Olbmot Lappis movttáskan jienastit – "Min deháleamos vuohki váikkuhit"
Virggálaš válgabeaivi lea sotnabeaivve 14.4.
Oanehaččat: Girkohearrá gilddii Wimme konseartta girkus, unna girdi bártidii Anáris, NASA rakeahtaid čuovggat oidnojedje Sámis, almmái duššai mohtorgielkábárttis Muonás ja Kaamos-ráidu ii vealttekeahttá gárván
Dá leat vuossárgga oanehis ođđasat.
Yle Sámi válgatenttes evttohasat suoskkadit sámeguovllu eanangeavaheami, dálkkádatnuppástusa ja sápmelašmeroštallama – geahča Yle Areenas ja guldal radios diibmu 14–16
Yle Sámi vuossárgga válgagažadeapmái oassálastet 12 bellodaga ovddasteaddjit.
Sääʹmǩiõllsa ǩiõlltuâjjlai da jååʹrǥlõttji mieʹrr puârran meälǥžet – Terhi Harjust nuʹbb nuõrttsääʹmǩiõllsaž auktorisâʹsttum jååʹrǥlõʹtti
Pâi hääʹrves sääʹmǩiõllsaž čõõʹđtad auktorisâʹsttum jååʹrǥlõʹtti tuʹtǩǩõõzz.
Pienkoneen lasku pitkäksi Inarin erämaassa – käynnissä oli koulutustilanne
Turma sattui Muotkatunturin erämaa-alueella.
Saamelaiskäräjät hakee KHO:n päätösten purkua – hyväksyi vaaliluetteloon 97 henkilöä, joita Saamelaiskäräjät ei pitänyt saamelaisina
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää purkuprosessia merkittävänä periaatteellisena asiana.
Buot lahtut eai dohkket Sámedikki viggamušaid gomihit AHR mearrádusaid ja ná fidnet 97 olbmo eret jienastuslogus – ságadoalli bealušta: "Hui dehálaš vuođđoprinsihppa"
Njeallje sámediggelahtu leat váidán Sámedikki stivrra mearrádusa ohcat burgima alimus hálddahusrievtti jagiid 2011 ja 2015 mearrádusaide.
Piäiváást já piegâst uážžu virde pirrâ ive meid tavveen, veik skammâ lii kukke, mut mestâ jo ain piäggá
Piäivášpaaneel já pieggâmillo láá šiev muulsâiävtuh šleeđgâ pyevtitmân.
Oanehaččat: Lappis sirdásit boahtte vahkus geasseleavttuide, dorjojuvvon luopmu boazodoalliide ja veahkkeruđat čáziid dili buorideapmái
Dás leat vahku maŋimus oanehis ođđasat.
Elrávnnji buvttadeapmi bieggafámuin lassána – sámeguovllu alážat ožžon leat ain ráfis Suomas, Norggas áibbas eará dilli
Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta pláne ođđa bieggafápmoguovlluid Finnmárkku ja Trøndelága boazodoalloguovlluide.
Sámi tv-ođđasat
Yle Ođđasat juohke árgabeaivve Yle TV1 diibmu 16.45!
Davviriikkalaš Ođđasat juohke árgabeaivve Yle TV1 maŋŋiteahkedis!
Yle Sámi rádioprográmmat
Juohke árgabeaivve:
7.00-8.00 Yle Sámi iđit
7.30 Yle Ođđasat Sámis
8.00-10.00 Buorre Iđit Sápmi
10.30-11.00 Musihkkaboddu
14.30-16.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! (ma-be),
Ásllaga Á-Studio (vu)
15.00 Yle Ođđasat Sámis
16.00-17.00 SR Sápmi: Radio Sápmi
17.00-18.30 NRK Sámi ođđasat ja eará prográmma
Dasa lassin:
vu 10.00-10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00-14.30
ma 10.00-10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00-14.30
ga 10.00-10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00-14.30
du 10.00-10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00-14.30
du 18.00-20.00 Sohkaršohkka, nuppádassii be 18.30-20.30
be 10.00-10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00-14.30
Unna Junná 22. já 26.4.
Unna Junná vuossaargâ 22.4. tijme 8.30 TV2 -kanavast já uđđâsist vástuppeeivi 26.4. tijme 7.45 Yle Teema&Fem -kanavast.
Heli ráhtá lavluu Surrin. Peanna muitala: Goaskin gonagassan. Viälppá eellim: Naava. Binnabánnaš: Miârrtäʹsnn.
Párnáid sämikielân Yle Areenast Unna Junná, Binnabánnaš já Binna Bánna.
Oktavuohtadieđut / Yhteystiedot
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja Aletta Lakkala +358 40 829 5187
Vuorrohoavda/Päivätuottaja Inger-Elle Suoninen +358 40 680 0615
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram, Vimeo, Snapchat: ylesapmi
#yledál
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Muital ja váikkut min sisdoaluide! Mustâl já vaaikut mii siskáldâsâid! Mušttal da vaaikat mij siiskõõzzid!
Yle Sámi Areena
Dáppe gávdnojit buot Yle Sámi Areena-sisdoalut.
Sohkaršohkka
Juohke duorastaga diibmu 18.00–20.00 ja nuppádassii 18.30 - 20.30 bearjadaga. Yle Areenas maŋŋá miehtá máilmmi.
sohkarsohkka@yle.fi / Instagram: sohkarsohkka / WhatsApp +358 40 190 9114
Ealli arkiiva
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto