Ohcejot guovllus olbmuid njálmmit leat duoldan go sáhka leamaš amas ráhkkanusain Njuorggáma lahkosis. Doppe leat govvemin ođđa suopmelaš filmma ja duoddariidda leat huksen rekvisihtaid, maid máŋgasat leat fitnan dutkkadeamen lagabusge.
Paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten hirvenpyyntitavat poikkeavat merkittävällä tavalla toisistaan. Inarin kunnassa tilanne turhauttaa, ja ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi metsästyksen ajankohdan tai pyynnin rajoittamista.
Suoma sámenuoraid ságadoalli Enni Similä illuda, go sin prošeakta “Filling the EU-Sápmi knowledge gaps” lea finalistan EU-gaskasaš Regiostars gilvvus. Similä mielas dat čájeha, ahte EU ja sámiid gaskasaš diehtojuohkin lea dehálaš ja dárbbašlaš.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka määrä on noussut pohjoisen lohijoissa kohisten. Norja päätti vastikään, että se rahoittaa 15,3 miljoonalla kruunulla kyttyrälohen leviämisen estämistä. Suomessa toimenpiteet ovat edenneet vasta ajatuksen tasolle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön Tapio Hakaste.
Maori bellodat gáibida maiddái ovddasteaddjivistti máhcahit maorigielat namaid giliide, gávpogiidda ja báikkiide.
Laskan ruoššaluossanálli bidjá áššedovdiid smiehttat garrasit doaibmabijuid nu Suomas go Norggasge. Eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste lohká, ahte čuovvovaš doaimmaid plánemii lea áigi sullii jahki.
"Naiset jotka valitsivat porot" girji muitala nissoniin boazodoalus. Suvi Kustula ávžžuha buot nissoniid, geat leat beroštuvvan dan barggus, goittotge geahččalit bargat boazodoalus.
Ingá Katrine já Elen Aina West lává puáttám Anarist Avelân hárjuttâsâid já sunnuu mielâst lii suotâs oppâđ uđđâ aašijd. Avveellâš Anne Olli lii kuhháá jieš hárjuttâllâm já máttááttâm agility.
Olgobáikegoddelaš ealgabivdiid lohpemeari háliidit ráddjet Anáris. Anára gielda cealká sámeguovllu luondduriggodatplána hápmosis, ahte bivddu gohcimii ja olgobáikegoddelaččaid bivdolobiid mearrái galggalii giddet fuomášumi.
Smávva gilis ii leat nu álki gávdnat sadjásaš lanjaid, go skuvla ja beaiveruoktu Touhula goit dárbbašit dihtomeari doaibmalanjaid. Boahttevaš geavahangielddu dihte goit galget beassat fárret gosa nu.
Säämist iä kode siämmáá ennuv kuobžâid ko mäddin. Äššitobdee mield suijân láá miäcásteijei já kuobžâi meeri já Säämi vijđes meccikuávluh. Matti Kauko ij ubâ vuálgám kuobžâpiivdon, mutâ liijká poođij loddepivdoost pááikán kuobžáin.
Perimätiedon mukaan vasta ruskan jälkeen kala taas liikkuu. Utsjokelainen sääharrastaja Sverre Porsanger kehottaa panemaan merkille, millä tavalla lehti putoaa, sillä siitä voi ennustaa syksyn säätä.
Goavvejagi vahágiid várás lea várrejuvvon guđa miljon euro mearreruhta, mii illá reahkká vahágiid buhtadeapmái. Oktiibuot rehkenastojuvvon vahágiid sturrodat lea goit 32 miljon euro, mii lea 9 miljon euro eambbo, go Bálgosiid ovttastusa árvalusain.
Liikennemäärät ovat kasvaneet pohjoisen teillä huimasti pandemian seurauksena. Etenkin kesäkuukausina teillä on ollut vilkasta, ja se näkyy myös poikkeuksellisen suurena porokolarien määränä.
Lehtipuiden ja maavarpujen kauniit ruskan värit kertovat sopeutumisesta ravinnetalouteen ja ilmastoon. Keltainen tulee esiin, kun puu siirtää lehtivihreän varastoihinsa, punainen taas on stressiväri. Upeaa luonnonilmiötä ihastellaan maailmassa kaikkialla, missä sen syntymiselle on edellytykset.
Dál geargá vel návddašit ruškki šerres ivnniin. Sámiin leat olu oskumušat das, mo ruški váikkuha lundui. Luondduriggodatguovddážis eai goittot leat duohtadieđut das dolletgo dat deaivása dieđalaččat.
Oulu gávpogis ohcat dál guokte sámegielat bargi mánáidrieggái, man lea ulbmil ordnet vahkuloahpaid. Dárkkuhus lea álggahit doaimma nu jođánit go vejolaš, muitala gávpotsápmelašvuođa leanadáiddár Milja Guttorm.
Eanodaga Neakkelis leat mihtidan vuosttaš háve dán čavčča áigge muohttaga, go diibmu 10 dálkedieđuin fuomášedje guovtti sentimehtera veardde muohttaga. Yle váldometeorologa Seija Paasonen čállá Twitteras, ahte sáhka ii leat virggálaš vuosttaš muohttagis.
Enontekiön Näkkälässä on tehty syksyn ensimmäiset lumihavainnot, kun kello 10 havainnoissa todettiin kahden senttimetrin verran lunta. Ylen päämeteorologi Seija Paasonen kirjoittaa Twitterissä, ettei kyseessä ole kuitenkaan vielä ensilumi.
Oarjin Neahkkelis orrot leamen unnánláhkai guobbarat, nuortelabbos UK-luonddumeahci duoddariin fas valjibut ja de Deatnogáttis lea gaskamearálaš guopparjahki.
Go sámeguovllu geasseturisma lea lassánan koronapandemiija áigge, leat maiddái bohccot vuojahallan eanet go dábálaš jagiin. Dán leat fuomášan sihke boazodoallit ja Suomas doaibmi Boazobiellu-applikašuvdna. Dušše Anára gielddas leat máŋggat várálaš báikkit, gokko bárttit šaddet earenomáš olu.
Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä lea hui duđavaš ovttasbarggu álggaheapmái. Son sávváge dan joatkašuvvat ja viidut. Son maid ávžžuha ovttasbarggu earáge gielddaide ja bálgosiidda.
Taan čoovčâ máccá säminurâldâh já ton paijeel kyehti tuhháát tiiŋgâd Suomâ aalmuglâšmuseost sämimuseo Siidan Anarân. Tääl tävirijd puáhtá keččâđ kuuvijn já maŋeláá uđâsmittum museost kiđđuv 2022.
Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen luovutti saamelaiskäräjille korkeimman oikeuden mitalin Rovaniemellä Pohjoismaiden hallinto-oikeuksien presidenttien tapaamisen yhteydessä.
Gudnemáinnašumi válddii vuostá Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio Roavvenjárggas duorastaga.
Mõõnni neäʹttel-loopp leäi meerlažškooul šâddpäinnamkurss Njeäʹllmest. Kuursâst painnuš jiânnai jeeʹreseunnsaž lääiʹjid.
Čearru mearridii duomu váidimis sin jahkečoahkkimis vahkku dassái. Per Anders Nutti muitala Ruoŧa sámeradioi, ahte sin mielas Norgga stáhta galggašii máksit sin siidii buhtadusaid.
Dán gease máŋggat eaktodáhtolaččat leat bargan ijaid beivviid, vai ruoššaluossa ii beasaše ovdánit. Boahtte jahkái Norggas mearridedje juolludit ruoššaluosa eastadeapmái ruđa, muitalit NRK ja Ávvir.
Aanaarjáávrán já tom uálgičassijd ištâdeh ohtsis 600 000 šapšâvejeháá ivveest já meid ovtâskâs ulmuin lii máhđulâšvuotâ uástiđ já ištâdiđ kuolijd. Staatâst lii kenigâsvuotâ huolâttiđ, et Aanaarjäävrist iä kyeleh nuuvâ, veikkâ jäävri aloduv molsoh, šleeđgâ pyevtittem tiet.
Sámemánát oahpahit ruoŧagielat mánáidprográmma BUU-klubbenis earret eará sámegiela, bohccuid biebmama ja dan, man guovllu gávttit sis leat ja manin.
Ođđa prentehusa leat šaddan vuordit badjel 20 jagi. Sátnegirjji viiddiduvvon prentehusas leat lagabui 53 000 ohcansáni.
Holmberg válddii medálja vuostá vuossárgga Roavvenjárggas. Son oaččui dieđu medáljas juo čakčat 2019, muhto koronaepidemiija dihtii dat geigejuvvui easkka dál.
Sámepolitihkkár ja birasaktivista Andrej Danilov lei vihtta beaivve giddagasas Ruoššas. Dál lea beassan luovos, muhto áššáskuhtton, muitala NRK Sápmi.
Čavčča áigge mánáidkulturguovddáš Mánnu lágida vel Anáris teáhterbeaivvi ja Eanodagas Dáidudoalut duoddaris -dáhpáhusa.
Nissoonmiäcásteijei meeri lii lasanâm, já vááijuv oovce prosenttid miäcástemkoortâ omâsteijein láá nisoneh. Avelist lii lamaš jo kuhháá sorvâpivdo juávkku, mast láá tuše nisoneh.
Suomen menetettyä Petsamon myös kolttasaamelaiset menettivät koko omaisuutensa ja elinalueensa rajan toiselle puolelle, eikä esineellisestä perinnöstä säilynyt jälkipolville juuri mitään. Syyskuussa Saamelaismuseo Siidaan palautetusta Kansallismuseon saamelaiskokoelmasta jopa kolmasosa on kolttasaamelaisten vanhaa perintöä.
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sávvá, ahte vejolaš lasáhusaiguin sii bastet nannet iežaset doaimmaid ja čoavdit ovdamearkka dihte oahppomateriálaide laktáseaddji váttisvuođa.
Čõhččmannust Sääʹm-muʹzei Siidaaʹje maacctum Meersažmuʹzeei sääʹmnorldõõǥǥâst kuälmad vueʹss lie nuõrttsäʹmmlai vuäʹmm kääuʹn Suõʹnnʼjel da Peäccam ääiʹjest. Nuõrttsääʹmkulttuur äʹšštobddi Tiina Sanila-Aikio späʹssbââšš, mõõn tääʹrkeš ääʹrb lie seeiltam aaiʹji čõõđ da mââimõsân tõn maaccteš mååust Sämma.
Go sámerádio ođđa kanálahoavda lea válljejuvvon, de Mienna bargagoahtá Ruoŧa rádio guovddášdásis válgasisdoaluiguin.
Gottiid mearri lea njiedjan garrasit Davvi-Ruoššas. Dál jápmán misiid navdet heavvanan danin, go gottit johtet dálkkádatnuppástusa geažil giđđat árabut go dábálaččat. Miesit leat dalle easkka moadde vahku boarrásat. Áššis muitala The Barents Observer.
Gilbbesjávrái leat vuordimis ođđa huksendoaimmat. Badjeolbmot leat fuolas das, makkár váikkuhusat dainna leat boazodollui.
Beannot jagi dassá riekteministeriija giellaáššiid ráđđeolmmoš Corinna Tammenmaa čielggadeamis bođii ovdan, ahte Suomas livčče dehálaš dahkat vejolažžan máŋgga eatnigiela dahjege ruovttugiela merkema álbmotregistarii. Ášši ii leat goittotge ovdánan eará áššiid vuoruheami dihte.
Saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná nähdään jälleen 6.9. lähtien joka maanantai kello 8.35 Yle TV2 -kanavalla ja Yle Areenassa. Juontajana jatkavat Marianne Ketola, Essi Morottaja ja Anna Lumikivi.
Unna Junná -párnáiohjelm oinuuškuát 6.9. rääjist jyehi vuossaargâ tijme 8.35 Yle TV2 -kanavast ja Yle Areenast. Jođetteijen juátkih Marianne Ketola, Essi Morottaja já Anna Lumikivi.
Anarâškielâ servi lâi áinoo sämikielâlâš occee, ko uccii staatâst ucceeblovokielâi media várás išeruuđâ, mut ruttâ ij puáttám. Anarâškielâ seervi saavâjođetteijee lii pettum.
Sámeguovllus eai leat ovdal dutkan dan, ahte gávdnojitgo mange veardde suvrra sulfáhtaeatnamat. Dál geologat leat dutkan eatnama suvrodaga moatte sajis Anár márkana lahka ja Ohcejoga Buolbmatjávrris.
Sääʹmǩiõllsaž Unna Junná -päärnaiprograamm vueiʹnet eʹpet 6.9. vueʹljeeʹl juõʹǩǩ vuõssaarǥ čiâss 8.35 Yle TV2 -kanaalâst da Yle Areenast. Programmjååʹđteeʹjen juäʹtǩǩe Marianne Ketola, Essi Morottaja da Anna Lumikivi.
Lapin Kansa ii ohcan doarjaga Ságaid buvttadeapmái ja áidna ohcci, Anarâškielâ servi, ii deavdán mediadoarjagiid fidnema kriteraid.
Heʹlssenʼneǩ Maarit Kiprianooffâst leäi pâi niõǥǥõs piâssâd kuddnalla mättʼtõõllâd sääʹmǩiõl da mââimõsân tõt šõõddi tuõttân. Määŋgid piârrjid eeʹjj piʹštti mättʼtõõttmõš iʹlla nuʹtt hiâlpp, leâša Kiprianooffid leäi vueiʹtlvaž pueʹtted eeǥǥas Aanra da škooulpääiʹǩ käunnʼje nuʹtt jeänna ko še niõđže.
Vuonnamárkaniid lágideaddjit šaddet čuovvut koronanjuolggadusaid ja márkaniidda luitet eanemustá 2 000 olbmo ain hávil.
Unna Junná -mánáidprográmma oidnogoahtá 6.9. rájes juohke vuossárgga diibmu 8.35 Yle TV2 -kanálas ja Yle Areenas. Láidesteaddjin jotket Marianne Ketola, Essi Morottaja ja Anna Lumikivi.
Yle Ođđasat Yle TV1:s juohke árgabeaivve diibmu 16.45.
Yle Ođđasat Sápmi rádios diibmu 7.30, 15.30 ja 16.30 juohke árgabeaivve.
Davviriikkalaš Ođđasat juohke árgabeaivve maŋŋiteahkedis.
Essi já Unna Junná rähtiv taaiđâtyeje luándu amnâsijguin. Hitruus Ruu da viillj seäʹrˈre čääʹʒʒest. Animaatio kävilis riämnjást, kiäst lii vievsâs skippáár.
Unna Junná vuossaargâ tijme 8.35 Yle TV2 -kanavast, Yle Areena siijđost Párnáid sämikielân já Párnái Areenast.
7.00–8.00 Yle Sámi iđit
7.30–7.33 Yle Ođđasat Sámis
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
14.00–14.30 Nuppádassátta (Ealli Arkiiva, Rohkos, Binna Bánna)
14.30–15.00 Musihkkaboddu
15.00–15.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
15.30–15.33 Yle Ođđasat Sámis
15.33–16.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
16.30–16.33 Yle Ođđasat Sámis
16.33–17.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
Guldal filbmadahkki Suvi Máret West čiežaoasát podcastráiddu Yle Areenas
Ráiddus gieđahallojuvvojit sámeservodaga rašes gažaldagat, ja maid sámi filbmadahkkiid ilut ja morrašat almmolaš barggus máŋggalágan vuordámušaid siste. Guossin earret eará Elle-Máijá Tailfeathers, Jorma Lehtola, Silja Somby ja Pauliina Feodoroff.
Searvva Yle Sámi radio-sáddagii! Sádde midjiide Whatsapp bokte teaksta- dahje jietnadieđu, dahje gova nummirii: 040 1909 114.
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622
Neahttabuvttadeaddji/Verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets, maiju.saijet(a)yle.fi, +358 44 4210 917 (oahppoluomus | opintovapaalla 30.8. - 1.10.2021)
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff