Boahtte vahkus Yle Sámi radios bohtet fápmui geassesáddenáiggit ja Yle Sámi iđit báhcá geasseboddui. Min tv-ođđasat, Yle Ođđasat, leat oaidnimis vel maŋimuš vahku ovdal geassebottu, mii álgá mihcamáraid maŋŋá.
Viime vuonna Metsähallitus rauhoitti matkailulta Inarijärvellä sijaitsevan Ukonkiven, joka on inarinsaamelaisten vanha seita eli pyhä paikka. Tänä kesänä Metsähallitus pyrkii rauhoittamaan Karigasniemessä sijaitsevan Sulaojan alueen purkamalla osan Sulaojan retkeilyreitin rakenteista.
CC0-lisenssi avaa esimerkiksi museoiden kuva-arkistoja vapaaseen käyttöön ja katseluun, mutta käyttö ei ole aina välttämättä moraalisesti hyväksyttävää. Laura Feodoroff sai lopulta edesmenneen isoäitinsä kuvan pois amerikkalaisverkkokaupan tuotetarjonnasta pitkällisen prosessin jälkeen.
Nuõrr vueʹbbež, 18-ekksaž Elli Sääskilahti da 15-ekksaž Inka Sääskilahti åʹcce “õʹhttešt jieʹllmest” -ǩiõččlâsttmõõžž Sääʹmjânnmest. Suäna ääʹvee ǩieʹssmannu ääiǥas kääʹnnkaaʹffpõõrt Aanra.
CC0-liseansa dahká vejolažžan gova lobálaš ávkkástallama maiddái gávppálaččat. Guhkes proseassa maŋŋá Feodoroff oaččui áhkus gova eret neahttagávppis, muhto govva sáhttá leavvat neahtas agibeaivve.
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte Sámediggi lea juo guhkkit áigge sávvan, ahte maiddái davimus Sámis livččii vejolaš suodjalit boaresvuvddiid ja oažžut dain seammás maid buhtadusa.
Evangeliumij jurgâlempargo piištij nelji ive. Tääl Ráámmát teevstâin lii almostum meiddei vuosmuš jienâkirje, mon Petter Morottaja lohá.
Utsjoen porotilojen yhteismetsä on hakenut ympäristöministeriöltä vanhojen metsien suojelurahoitusta, jossa maanomistus pysyy ennallaan, mutta puuston arvo korvataan maanomistajalle. 700 hehtaarin suojelusta Utsjoen porotilojen yhteismetsä saanee lähes 900 000 euron korvaukset.
Davvi-Suoma stuorámus gávpot ja maid stuorra universiteahtagávpot Oulu válljejuvvui gieskat EU kulturoaivegávpogin jahkái 2026. Ávvojagi doaimmaid leat juo olles fárttain plánemin ja sápmelašvuohta galgá maid viidát oidnot.
Suttesádjaga vánddardanbálgá háliidit ráfáidahttit turismmas.
Gárasavvonlaččat čoahkkanedje čorget luoddaguoras ruskkaid eret. Luonit gal gávdnojedje mánáid dárkilis čalmmiid ja háhppilis gieđaid geažil.
Tuoreen selvityksen mukaan Lapin pohjoisimmissa kunnissa saamenkieliset ovat kotiseutu-uskollisempia kuin suomenkieliset. Veto- ja pitovoimainen Lappi -hanke on tuottanut yhteistyössä Aluekonsulttitoimisto MDI:n kanssa Lapista poismuuttoselvityksen. Yhtä laajaa selvitystä lappilaisten poismuutosta ei ole aikaisemmin tehty.
Sámedáiddár Outi Pieski ja su nieidda guoktá Katja ja Birit Haarla barge ovttasbarggu vuosttaš háve. Šattai lanja sturrosaš installašuvdna, mii buktá máttarmáttuidge lagabui.
Ohcejoga boahttevaš váldostivrra nissonáirrasiid mearri loktanii viđa áirasii, go otne gaskavahku guovddášválgalávdegoddi šattai vuorbádit ovtta váldostivrráirrasbáikkis.
Deanu guolledoalloguovlu, Lappi EJB-guovddáš ja Meahciráđđehus leat mearridan lasihit bearráigeahču Deanu oalgejogaide. Fuollan lea, ahte Deanu luossabivdogildosa dihte bivdodeaddu oalgejogain lassána.
Statistihkaid mielde Anáris, Eanodagas ja Ohcejogas olbmot eai hálit seammaláhkai fárret eret ruovttuguovllus go eará guovlluin Suomas. Sámegiella lea okta sivva, manin Avvilis bajásšaddan Anne Olli háliida fárret ruovttoluotta davás.
Anárlaš Essi Lappalainen beasai Anára váldostivrii 61 jienain Guovddášbellodaga listtus, ja vuordá rabas mielain boahttevaš váldostivrra baji.
Buhtadusaid sáhttá ohcat borgemánu 16. beaivve rádjái. Sámebálgosiin Báišduottar, Giehtaruohtas ja Neakkel bálgosat gahččet eret vahátruđaid ohcamis beare alla boazologuid geažil.
Boazodáluid oktasašmeahcci lea vuolgán fárrui birasministeriija ruhtadan boaresvuvddiid suodjalanfidnui, mas eananoamastus bissu eananeaiggádis, muhto stáhta máksá muoraid árvvu eaiggádii ja meahcci fas suodjaluvvo agibeaivái.
Boares bellodagat dáhpejedje báikkiid sámegielddaid váldostivrrain, báikelogu fas lasihedje unna bellodagat. Maiddái ollu Sámedikki áirasat válljejuvvojedje iežaset ruoktogielddaid váldostivrraide. Makkár áššit váikkuhedje ovdamearkan Eanodaga ođđa dillái? Jovnna Aikio ja Susanna Guttorm leaba analyseren válgabohtosa.
Gájanas-joavkku debyhtaskearru bálkkašuvvui Jagi riikkaidgaskasaš eamiálbmotjoavkku báddejupmin.
Gielddaválggat doaimmahuvvojedje sotnabeaivve 13.6. Yle Sápmi čuovui válggaid bohtosiid dán artihkkalis.
Yle Sápmi finai bearjadaga Vuohčus gulaskuddamin, mas olbmot hállet ovdal válggaid.
Suoma gieldalihtu čielggadeami mielde Anára gielddas lea buorre vuoigŋa áššemeannudeami oktavuođas. Gieldalaččain lea maid stuorra luohttámuš gieldda njunnošiidda.
Dárkkisteimmet Yle válgamášenii sámegielddain vástidan gielddaválgaevttohasaid čuoččuhusaid ovdamearkan árrabajásgeassinbálvalusain, olbmuid čohkkemis gielddaguovddážiidda ja bálvalanássamis. Sáhtát iskat áššis maiddái ieš, mo árvvoštalat čuoččuhusaid deaivása doallama.
Njeäʹllemneǩ Jane Helppi valmštââtt ǩieʹzz da alggčõõuč šâddpäinnmõõžž. Son nåårr jeeʹresnallšem šâddvueʹzzid da kuõbbrid. Son lååkk jiânnai neeʹttest tän ääʹšš pirr še.
Njuorggánlaš fitnodatdoalli mielas karavánariid galggašii rávvet buorebut, ahte gosa oažžu mannat ja gosa ii.
Yle Sápmi sádde válgaságaid maŋŋebárggas bearjadahkii.
Ándagassii átnun dahkkojuvvo guovtti oasis, vuosttaš geardde boahtte skábmamánus Uppsala duopmogirkus ja nuppes Luleås golggotmánus 2022. Nákkosgirjedutki ja teologa Helga West mielas lea mearkkašahtti, ahte Ruoŧa girku lea váldán soabadallamii maiddái ekonomalaš beali fárrui.
Reivve vuolláičálli jáhkká, ahte gonagas ádde sin dili ja sáhtášii veahkehit.
Juohke jagi gosnu eatnanspáppa alde geahčadettiin gomuvuođa linnját deivet nu, ahte dát golbma almmigáhppála deivet seamma linnjái. Dán háve goit ii leat oaidnimis ollislaš sevnnjodeapmi gostige.
Saamenkielisistä toimittajista on pulaa. Uusia tekijöitä voi tulla myös saamelaisyhteisön ulkopuolelta. Keminmaassa kasvanut Janica Gauriloff opiskelee koltansaamea ja harjoittelee toimittajan töitä Yle Sápmissa uudella kielellä.
Dálá dilis sámegielat journalisttat leat unnán ja hárjehallanprográmmain geahččalitge movttiidahttit ja skuvlet ođđa sámegielat olbmuid mediasuorgái.
Yle Sápmi sádde válgaságaid maŋŋebárggas bearjadahkii.
Dál buot dáhpáhusat leat Ohcejoga gilis. Gieldda astuáigečálli sávvá, ahte temávahkku livčče olles gieldda dáhpáhus.
Guovtti vahku ovdajienastus nogai ikte. Juogalágán olahus jienastusproseanttas šattai olles riikkas, muhto ovdajienastus lei maid guhkkit, go dábálaččat.
Geahča mašiinnas, geat leat válmmaštuvvan dán giđa Suoma ámmátskuvllain ja mo dihto ámmátskuvllain leat beassan bargoeallimii válmmaštuvvama maŋŋá.
Nuõrttsäʹmmlaž artistt Heidi Gauriloff da uccjooǥǥneǩ suõmmeei Niki Rasmus lie tuejjääm õõutâst elektroonlaž musiikk Skaidd -jooukin. Suännast lie puettam kâʹl striiʹmjemkääzzkõõzzid musiikk ouddâl da täin musikkvideoin suäna čuäʹjtâʹlle jiijjâz musiikk maailma vuõssmõs vuâra.
Yle Sápmi sádde válgaságaid maŋŋebárggas bearjadahkii.
Utsjoen kunnassa kokoontuu tilatyöryhmä, jonka toiminnasta on vähän tietoa. Se hyväksyi kilpailuttamatta jääneen oman jäsenensä valvontasopimuksen, vaikka sillä ei ole siihen valtuuksia. Kunnassa päätös kiistetään edelleen.
Ášši gieđahallan lea gaskan márkanrievttis.
Čeʹvetjääuʹrest blauslõʹvveš kuʹǩes ääiʹj mâŋŋa ođđ ortodookslaž ceessan âânnmõʹšše. Kauko Ljetooff di Kaisa Vuolukka dommšeelljast õʹnneš vuõssmõs sluuʹžv neäʹttel-loopp. Vuuʹd nuʹbb ceessan lij miârkk jieʹlli kulttuurâst, vuäinn eʹčč Elia.
Neahttasátta lágiduvvo otne eahkedis. Dan sáhttá čuovvut Sámedikki neahttasiiddus.
Sámegirjjálašvuođa ja -kultuvrra professor Harald Gaski mielde dakkár rávvagiidda lea leamašan čielga dárbu.
Bákkolaš testemii leat spiehkastagat. Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen dadjá, ahte daid maid soapmásat geavahit boastut ávkin.
Jienasteaddjiin lea vejolašvuohta dán vahkus boahtit muitalit radiosáddagii iežaset oaiviliid gielddaválggain. Yle Sápmi sádde válgaságaid maŋŋebárggas bearjadahkii veaigeradios diibmu 15.00–16.00 gaskkas njuolggosáddagis.
Gáregasnjárgga ja dán birrasa boarrásut olbmuide ceaggana bálvalandállu. Huksenbargu álggahuvvo dálá plánaid mielde boahtte čavčča ja visti gálggašii leat gárvvis 2022 loahpas.
Kun muut odottavat kesähelteiden lämmittämiä uimavesiä, karigasniemeläinen Kirsi Saijets on uinut jo koko talven. Uinti-innostus on johtanut nyt vuoden kestävään uimahaasteeseen.
Norja on avannut Näätämön rajanylityspaikan. Norjaan pääsee nyt lähes vapaasti, Suomeen tulijoille tehdään koronatesti.
Viimmat lea Norga rahpan rájá maiddái Njávdámis ja beassá gili gávppašeapmi ja eará ovttastallan fas ealáskit.
Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
10.30–11.00 Musihkkaboddu
14.00–14.30 Nuppádassátta (Ealli Arkiiva, Rohkos, Binna Bánna)
14.30–15.00 Musihkkaboddu
15.00–15.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárgga)
15.30–15.33 Yle Ođđasat Sámis
15.33–16.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárgga)
16.30–16.33 Yle Ođđasat Sámis
16.33–17.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárgga)
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
Unna Junná, Binna Bánna já eres párnáiohjelmeh Párnái Areenast já Mánáide sámegillii - Párnáid sämikielân - Päärnaid sääʹmǩiõʹlle -siijđost .
Keessiv Areenan iteh uđđâ rááiđuh še. Unna Junná máccá television čohčâmáánust.
Yle Ođđasat Yle TV1:s juohke árgabeaivve diibmu 16.45.
Yle Ođđasat Sápmi rádios diibmu 15.30 ja 16.30 juohke árgabeaivve.
Davviriikkalaš Ođđasat geassebottus 21.6. rájes.
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622
Neahttabuvttadeaddji/Verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff
Dáppe gávdnojit buot Yle Sámi Areena-sisdoalut.