Sápmi

1500-logus virgeolbmot čohkkegohte sámiid márkaniidda: šattai árbevierru, man máŋgasat váillahit dál čoahkkananráddjehusaid áigge

Ijahis idja, Jenna Lähdemäki-Pekkinen, Veli-Pekka Lehtola
Duogabealde oidno govvamuitu Ijahis idja -festivála olmmošmearis jagis 2019, go pandemiijas ii lean makkárge diehtu. Ávaštallama áššedovdi Jenna Lähdemäki-Pekkinen ja sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola leaba guktot dan oaivilis, ahte go dilli ráfáiduvvá, mii boahtit návddašit olmmošoktavuođain issorasat. Govva: Vesa Toppari, Linda Tammela, Anneli Lappalainen / Yle, govvaediteren: Linda Tammela / Yle

Vaikko doalut eai leatge, eai boares árbevierut gosage jođánit jávkka. Muhto baicce pandemiija maŋŋá olmmošoktavuođat šaddet velge dehálabbon olbmuide.

Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola geahččá lássaráigge olggos iežas viesus Oulus ja jurddahallá: das ii leat go njeallje jagi, go Troandima gávpogis ledje duháhat sápmelaččat čoahkkanan oktii. Dál dakkár doaluid ii livčče lohpi ordnet, iige dohko oba beasašiige riikkarájáid rastá.

– Lea imaš jurddašit, man guhkkin orru leamen dat áigi, go láviimet mannat stuorra feasttain ja čoahkkimiin, Lehtola smiehttá.

Dátge jearahallan lea neahttaoktavuođaid bokte ordnejuvvon ja doaimmaheaddji oaidná Lehtola dihtora šearpmas.

– Go muittán mu iežan nuorravuođa, de gal šállošan dálá nuoraid beales dan dávdda suoivanis, go muittán, man dehálaš midjiide lei mátkkoštit birra Sámi eatnama ja deaivvadit olbmuid, muitala Lehtola.

Áillohačča, Nils-Aslak Valkeapää divttain fidne buori gova das, makkár deaivvadeamit sápmelaččain leamaš dolin ja mo čoahkkanemiin lea šaddan sápmelaččaide nu dehálaš árbevierru. Lehtola lohká Áillohaš-rohki ráfálaš vugiin ovtta divtta Beaivi áhčážan -girjjis, mii su mielas govvida bures doloža márkanastima ja servvoštallama.

"márkanšiljuin
ohcet
nissona
dievddu
ipmila
buorráneami veahki niestti ruttaid
riegádeami
hávddi"

Go guhkes áiggi maŋŋá olbmot čoahkkanedje oktii, besse dalle olbmot háleštit gaskaneaset. Sápmelaččat leat álo orron vehá bieđgguid ja dat lei dehálaš, ahte beasai oaidnit vehá maid eará olbmuid, čilge Lehtola.

– Dat ledje dat bassebeaivvit dahje girkostallamat, go olbmot bohte oktii. Dat lei boares vuohki sápmelaččain, ahte juohke bearaš lei iežas bivdinguovllus ja dalle ledje dálvesiiddastallamat. Ovdamearkka dihte Suenjelis, nuortalaš bearrašat lávejedje boahtit dálvesiiddaide.

Veli-Pekka Lehtola
Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola muittáša dan áiggi, go sii ovdamearkka dihte Sámiid nuoraidservviin johte miehtá Sámi 1980-logus. Guovdageainnus beasai dalle sámedoaluid oktavuođas geahččat spábbačiekčama ja dan sáhttá gullat Deatnogátte nuoraid bihtás "Guovdageidnui". Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola čilge sámiid márkanastinárbevieru historjjá ja dálá áiggi Jietna: Linda Tammela / Yle

Dohko bohte seamma áigge maid vaikkoba báhpat vihahit páraid náittoslihttui dahje gávppašeaddjit gálvvuid vuovdit.

– Virgeolbmot mearridedje 1500-logus, ahte galget leat stuorra márkanat, gosa sápmelaččat bohte girkui ja virgeolbmot sáhtte boahtit dohko rehkenastit sin ja dahkat virggálaš bargguid.

Das ovdánišgođii márkanastinkultuvra ja dan oktavuhtii gulai dieđus suohtastallan.

Fuolla bearašoktavuođain lea duođalaš

Go smiehttá sámiid guhkes historjjá deaivvademiiguin ja buohtastahttá dan dálá dillái, soaitá šaddat ballu, fuollage. Dálá dilis sápmelaččat leat juo badjelaš jagi šaddan vásihit riikkarájáid duođalašvuođa.

Ovdamearkka dihte ođđajagimánus Sámiráđđi gáibidii cealkámušastis riikkaid gudnejahttit rádjeguovlluid sápmelaččaid eamiálbmotrivttiid maiddái koronadilis. Cealkámušas fuopmášuhtte, ahte koronapandemiija ráddjehusat juhket bearrašiid ja servošiid, geat orrot miehtá riikkarájiid.

Rivdetgo dát agibeaivve bistán, čielgasit sámiide nu ráhkis ja dehálaš árbevierut, fuolkevuođa mearkkašupmi? Naba sáhtášiigo einnostit, mo mii boahttevuođas servvoštallat?

Ávaštallama áššedovdi einnosta servodatlašvuođa nanosmuvvat

Jenna Lähdemäki-Pekkinen lea ávaštallama áššedovdi Sitras. Sitra lea nu gohčoduvvon boahttevuohtadállu, mas áššedovdit ávaštallet servodaga rievdadusaid ja geahčastit boahttevuhtii ja dan fenomenaide.

Lähdemäki-Pekkinen bargá ávaštallama bargojoavkkus, mas son iešguđetlágán prošeavttaiguin guorahallá sirdašuvvama servodahkii, mas ellet buori eallima eananspáppa eavttuiguin.

Sitran asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen
Ávaštallama áššedovdi Jenna Lähdemäki-Pekkinen lea iluin geahčan dan, mo olbmot movttáskedje veahkehit nubbi nuppi koronapandemiija áigge, eandalit diibmá giđđat. Govva: Linda Tammela / Yle

Son kommentere boahttevuođa fenomenaid almmolaš dásis – dat soitet leat oassin maiddái álgoálbmogiid boahttevuođa. Son ii goittotge njuolga čujut iežas ávaštallamiiguin sápmelaččaide.

Lähdemäki-Pekkinen árvala, ahte go olbmot leat juo badjelaš jagi gártán eallit dán dilis, de olbmuin lea sihkkarit stuorra dárbu oaidnalit.

– Jáhkán, ahte mii boahtit oaidnit servodatlašvuođa nanosmuvvama, juobe "ođđa loktaneami" ja galhan digitála reaiddut nanosmuvvet. In goittot jáhke, ahte dat bohtet buhttet dan olbmuid deaivvadeami njunnálagaid, baicce dat bohtet dasa báldii, árvala son.

Árgabeaivve olmmošoktavuođat soitet loktanit stuorát árvui

Sosiála oktavuođat leat olbmuide oassi buori eallimis. Olbmot leat eallán dilis, mas birrasis leat dušše dat lagamuččat. Lähdemäki-Pekkinen muitala, ahte dutkamušain lea boahtán ovdán, man dehálaččat leat dat earáge olbmot go dušše lagaš biras.

– Dálhan dán pandemiija áigge mii leat dego vuddjon dušše lagaš birrasii, go ii leat sáhttán oaidnit olbmuid nu viidát. Dalle lagamuččaid mearkkašupmi lea nanosmuvvan, nuppe dáfus mis lea olu deaddu daidda olbmuide, go sii gártet buktit dan visot, maid ovdal stuorát olmmošjoavku lea fállán, čilge Lähdemäki-Pekkinen.

Son árvalage, ahte pandemiijadili maŋŋá olbmot álget atnit eanet árvvus nu gohčoduvvon heajut olmmošoktavuođaid ja árgabeaivve deaivvademiid.

– Dat leat dehálaš oassi buori, somás eallimis. Kánske midjiide šaddá eambbo dárbu oahpásmuvvat ođđa olbmuide, muitala Lähdemäki-Pekkinen.

Illá jáhkká hybridaheajaide

Na, čuvvotgo mii oambeale heajaid logi jagi geažes dihtoriin dahje virtual reality -lásat oaivvis? Jáhkkimis eat.

– Hmm, leagoson logi jagi goittotge menddo lahka dasa, ahte mii mieđihivččiimet dahkat heajaid hybridan? Jáhkán goittotge, ahte dakkár iešguđetlágán hybridačovdosat lassánit. Gáiddusvejolašvuođat ja -čovdosat ovdánit ja dat boahtá dábálaš ovttastallama oktavuhtii, Lähdemäki-Pekkinen jáhkká.

Hybridačovdosiin Lähdemäki-Pekkinen oaivvilda namalassii dábálaš dáhpáhusa ja ovdánan virtuálaoktavuođa oktiiheiveheame.

Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola maid lohká ráfálaš mielain, ahte gal mii boahtit vel gieđas buorástahttit oahppásiid.

– Historjjá dutkin mun gal luohttán dasa, ahte dat lea dušše dakkár okta áigi, mii manná meattá, Lehtola muitala.

"ja de dat fal fáhkkesta

jávket

vulget, gii gosage

sáhttágo leahkit miige nu guoros

go guorranan márkanbáiki"

Artihkkalis siterejuvvon divttat 382. ja 394. leat almmustahtton Nils-Aslak Valkeapää Beaivi, áhčážan -girjjis.


Áššis oainnát lasi Yle Ođđasat -sáddagis diibmu 16.45. Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä