Sápmi

17 dulkonskuvlejumi studeantta gerget oahpuin boahtte gease – prošeaktahoavda: “Dát lea dakkár vuosttašveahkki stuorámus dárbui”

Iiris Mäenpää.
Sámegielaid dulkon -fidnu prošeaktahoavda Iiris Mäenpää muitala, ahte skuvlejupmái lea boahtán sávaldat gielddain. Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Sámegielaid dulkonfidnu dulkonskuvlejupmi lea pilohttafidnu mas smihttet makkár dulkonoahpuide lea boahtevuođas dárbu.

Čavčča rájes leat 17 oahppi studeren sámegielaid dulkoma pilohtafidnus, mii duolmmastuvvui johtui čakčat. Fidnus skuvlejit sámegielaid dulkadárbui lasi dulkkaid.

Tiina Sanila-Aikio lea okta dáin ohppiin. Son ii leat dulkon ovdal, ja son ozai dán ohppui go oaidná, ahte dulkonmáhtus sáhttá leat ávki maiddái eará bargguin.

– Lean bargan olu jorgalusaid sámegiela ja suomagiela gaskkas, ja jurddašin ahte dát dulkonmáhttu sáhttá dievasmahttit dan máhtu ja veahkehit. Dieđán olu dulkkaid geat barget maiddái jorgalusaid, ja dat dorjot nubbi nuppi, lohká Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio studere dulkoma nuortalašgiela ja suomagiela gaskkas. Su lassin nuortalašgielat joavkkus studerejit guokte eará oahppi. Anárašgiela ja suomagiela gaskasaš dulkoma studerejit maid golbma oahppi. Earát studerejit davvisámegiela ja suomagiela gaskasaš dulkoma.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio studere dulkoma nuortalašgiela ja suomagiela gaskkas. Son ii leat ovdal dulkon, muhto lea leamašan posišuvnnas gos su leat dulkon. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Sanila-Aikio muitala, ahte son lea ovdal leamašan dákkár posišuvnnas, gos su leat dulkon. Dál son leage beassan oaidnit dulkomis maiddái dan nuppi beali.

– Dát skuvlen lea leamašan eanet go maid vurden. In leat goassege ovdal smiehttan, makkár áššit dulkomii čatnasit, ja dat etihkka doppe duohken lea dehálaš.

Tiina Sanila-Aikio lea studeregoahtán dulkoma. Son ii leat dulkon ovdal, muhto oaidná, ahte dulkonmáhtus sáhttá leat ávki maiddái eará bargguin. Jietna: Inger-Elle Suoninen / Yle

Rabasdivššu hoavda: "Dat lea buorre tuvra jus mii fitnet dulkka"

Anára gielddas dulkavátnivuohta lea dieđus. Dearvvašvuođaguovddážis sámegielaid dulkkaide lea dárbu, jus olmmoš fitná ovdamearka dihte doaktára dahje divššára vuostáiváldimis. De go dárbu dulkii boahtá, gáibida dat dearvvašvuođaguovddážis bargonávccaid, go sámegielat dulkonbálvalusat eai leat dál beare dohppenláhkái. Galgá diehtit gos ohcat.

– Ii leat álki gávdnat dulkkaid. Máŋgii dat dulkkat leat maiddái sin iežaset barggus, ahte eai sii beasa doppe juste dalle boahtit deike, go mii dan dárbbašit, muitala rabasdivššu hoavda Mirja Laiti Anára gielddas.

Go dárbu dulkii boahtá, álget gielddas riŋget dulkalisttu čađa. Sámegielaid dulkkain gávdno listu earret eará Sámedikki neahttasiidduin. Vaikko dulka gávdno, lea de goit vel bargu heivehit sihke doaktára, áššehasa ja dulkka áigedávvaliid oktii. Álot dat ii goittotge lihkostuva.

– Listtu mielde mii álgit riŋget, ahte dat lea buorre tuvra jus mii fitnet dulkka, muitala Laiti.

Váddáseamos dulkka lea ordnet dalle, go dulkadárbu boahtá fáhkka. Jus muhtin dárbbaša divššu dalán, muhto ii gulahala doaktáriin ja olggobealde ii leat vejolaš fidnet dulkka, de muhtin eará sámegielat bargi sáhttá doaibmat dulkan, jus dat áššehassii heive.

– Ná lea dál, lohká Laiti.

Mirja Laiti
Anára gieldda rabasdivššu hoavda Mirja Laiti mielas lea buorre, go ođđa dulkat leat válmmaštuvváme dán skuvlejumis. Son jáhkká sidjiide leat olu barggu. Govva: Kirsti Länsman / Yle
Mirja Laiti muitala makkár bargu lea ohcat sámegielaide dulkka go dárbu boahtá. Jietna: Inger-Elle Suoninen / Yle

Skuvlejupmi ii atte dutkosa, muhto stuorra oahppomeari goittot

Sámegielaid dulkon -fidnu lea Sámi oahpahusguovddáža, Diakonia-ámmátallaskuvlla ja Oulu universitehta Giellagas-instituhta oktasaš fidnu. Fidnu sámegielaid dulkonskuvlejumi ulbmilin lea vástidit dan sámegielaid dulkadárbui, mii dál lea.

– Álgoálggus dán skuvlejupmái lea boahtán sávaldat gielddain, muitala fidnu prošeaktahoavda Iiris Mäenpää.

Dál dat 17 oahppi, geat dál dulkonfidnus studerejit, gerget dáinna oahpuin miessemánus. Fidnus galgetge smiehttat dan, ahte makkár dulkonskuvlejumiide lea dárbu boahttevuođas: dákkár oanehis skuvlejupmái vai skuvlejupmái, mas oažžu dulkka dutkosa. Pilohttafidnu goit doaibmá vuosttašveahkkin dulkadárbui.

– Dát skuvlejupmi ii atte makkárge dutkosa, muhto hirbmat stuorra meari oahpuid dan áššis. Dáthan ii leat mihkkige dakkár dievaslaš skuvlejupmi vel, ahte dát lea dakkár vuosttašveahkki stuorámus dárbui, muitala Mäenpää.

Prošeaktajođiheaddji Iiris Mäenpää muitala, ahte leat ožžon skuvlejumis buori máhcahaga. Sámegielaid dulkon lea pilohttafidnu ja das smihttet maiddái boahttevuođa dulkonskuvlejumi dárbbu. Jietna: Inger-Elle Suoninen / Yle

Váikko dál geasset 17 dulkka gerget skuvlejumis, nu eai sii vealttekeahttá sáhtte buot surggiin doaibmat dulkan.

– Okta dehálaš ášši dulkka barggus lea dat, ahte don dieđát, makkár áššiin sáhtát ja máhtat dulkot, muitala Sanila-Aikio.

Anára gieldda rabasdivššu hoavda Mirja Laiti lea duđavaš, go ođđa dulkkaid skuvlejit.

– Mu mielas dat lea hui buorre ášši, ja mun jáhkkán, ahte sidjiide lea hui olu bargu sihke sode-bealde ja eará sajisge gielddaiguin. Mun dieđusge háliidivččen dan, ahte mii sáhttit fállat bálvalusaid sámi giellalága mielde. Doaivumis lea, ahte dál mii veahá beassat ovddusguvlui dainna áššiin.

Sanila-Aikio sávvá, ahte dulkonskuvlejumi oahppijoavkkus lea ávki sámi servošii.

– Sávan, ahte min diehtu ja mahttu boahtá leat sámi servošii ávkin ja veahkkin boahttevuođas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä