Sápmi |

30 jagi lea gollan sámeláhkaevttohusas – "Stáhta ballá vuolláneamis amaset massit buot eatnamiid"

30 jagi dassái evttohedje eanangeavahanrievtti máhcaheami siiddaide, muhto ášši gopmánii vuostálastimii.

Heikki J. Hyvärinen
Sámi parlameantta ovddeš láhkačálli Heiki J. Hyvärinen lei mielde, go válbmejedje sámeláhkaevttohusa 90-logus. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Dál lea gollan 30 jagi das, go Suoma sámeáššiid ráđđádallangoddi evttohii jagis 1990 sámelága ásaheami. Láhka lei galgat máhcahit sápmelaččaide rievtti eatnamii, eanangeavaheapmái ja čázádagaide Sámis. Liikká báikkálaš suopmelaččat eai livčče manahan iežaset rivttiid guovllus.

Álgoálggus bargu sámelágain lea álgán juo 1950-logu álggus. 70-logus Sámekomiteas juo hálle iežas sámelágas, mii livčče meroštallan sámeguovllu ja sápmelašvuođa. Áigi golai vel moaddelogi jagi ovdal go 1990-logus ságat šadde konkrehtalažžan, go sámeáššiid ráđđádallangoddi evttohii sierra sámelága.

Lága ulbmilin lei máhcahit sápmelaččaide rivttiid sin eatnamiidda, čáziide ja ealáhusaide sihke dorvvastit sámegiela, sámekultuvrra ja servodatlaš dili ovddideami. Dasa lassin livčče galgan vuođđudit jienastemiin válljejuvvon parlameantta, mas livčče lean riekti mearridit sámeguovlluid luondduriggodagain. Dát evttohusat eai goassige beassan gitta ráđđehussii dasgo láhkaevttohusa vuostálaste máŋgga dásis.

Sápmelaččaid gaskkas ja Davvi-Suomas lága birra ledje máŋggalágan oainnut. Sámi Parlamenttas eanaš guottihii lága, muhto parlamenttas ledje maid dakkár áirasat, geat eai guottihan láhkaevttohusa go sii balle lága dagahit ruossalasvuođaid sierra joavkkuid gaskii. Báikkálaš suopmelaččat bealisteaset balle lága ráddjet ovdamearkan gieldalaččaid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide Sámis.

Sámi parlameantta, dálá Sámedikki, ovddeš láhkačálli Heikki J. Hyvärinen lei mielde válbmemin evttohusa. Su mielde stuorámus váttisvuohta láhkaevttohusa ovdáneamis lei Suoma stáhta ballu eatnamiid massimis.

– Stáhtas ii leat mangelágan vuođđu dasa, ahte dat oamasta nu gohčoduvvon stáhta eatnamiid. Stáhta ballá, ahte jus vuollánit vehášge, de masset buot daid eatnamiid.

Láhkaevttohusa guovddážin ledje siiddat ja daid sajádat guovlluid hálddašeamis. Priváhtaeatnamat, mat gullojit dáluid tonttiide, eai goittotge livčče gullan dasa. Maiddái gielddain livčče seilon váldi plánet eanageavaheami nu mo dálge lea.

– Sámeguovlu livččii juhkkojuvvon bálgosiid rájáid mielde. Daid siste sápmelaččat livčče mearridan oamasteaddjin eatnama birra.

Sámelága vejolašvuođaid leat guorahallan maiddái Lappi universitehta professor Rauna Kuokkanen.

Sámelágas šattai sámediggeláhka

Go sámeláhka ii mannan čađa, de barggu sápmelaččaid rivttiid beales joatkašuvai eará lágain. Máŋgga mohki maŋŋá šattai sámediggeláhka, mii bođii fápmui jagi 1996 álggus. Sámediggeláhka ii meroštala eatnamiid geavaheami, muhto guoská kulturiešmearrideami.

Heikki J. Hyvärinena mielde sámeáššit eai leat olus rievdan died áiggiid rájes. Dat leat mannan baicce maŋosguvlui.

Sámedikkis sáhttet beare ráhkadit evttohusaid, muhto eai velge beasa mearridit seamma viidát go sámeláhka livčče addán vejolašvuođa.

– Stáhta lei nu vuostá dan eananriekteášši, de dat ášši manai guovtte oassái. Nubbi oassi lei ordnet gielalaš ja kultuvrralaš hálddašeami. Dán vuođul de šattai sámediggeláhka.

– Nubbi oassi lei, ahte ferte čilget vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. Dat bargu lei addojuvvon Sámi parlamentii. Parlameanta barggai dainna, ja attii guokte čilgehusa. Dat ii de liikká ovdánan ollenge. Dat lea mannán dál maŋosguvlui, oaivvilda Hyvärinen.

"Sámepolitihkka lea juolgebealli"

Sámiráđi várreságadoalli Áslat Holmberg lei ieš guovtte jahkásaš, go sámeláhka lei áigeguovdilamos muttus. Son lea dál maŋŋelabbos rávesolmmožin dutkagoahtán, mo dalle manai.

Son lea ovttaoaivilis Hyvärineniin das, ahte áššit eai olus rievdan vaikko leage juo ođđa sohkabuolva mielde politihkas.

– Dalle goit juobe hálle siiddaid rivttiid birra. Mu politihkalaš eallima áigge ii leat leamašan makkárge duođalaš dialoga stáhtain siiddaid rivttiid ásaheamis.

– Deaddu lea biddjon eambo Sámediggái. Váttisvuođaid mat dálge leat, sáhttá guorrat dasa, ahte báikkálaš rievttit eai leat nannejuvvon.

Aslak Holmberg Deanu moratorias jagi 2017
Áslat Holmberg muittuha earáid maid siiddaid mearkkašumis. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Holmberg oaivvilda, ahte sámiid rievttit ja vuoigatvuođat leat kulturaliserejuvvon nappo sáhka lea dušše kultuvrralaš rivttiid birra.

– Dat lea juolgebeallin šaddan. Lei jurddašuvvon, ahte leat guokte juolggi; riikkadási ovddasteapmi ja báikkálaš dási rievttit, mat galget johttit bálddalagaid. Dat ii nu guhkás guotte, jus lea dušše riikkadási ovddasteapmi, mii ii datge leat nanus.

Áslat Holmberg muitala, ahte son viggá muittuhit iežas ja earáid siiddaid rivttiin.

Árbevirolaš siidaortnet ja siiddaid rievttit ain gávdnojit, muhto dat eai leat nannejuvvon otná beaivái, lohká Holmberg. Son lea maiddái mielde Siidaskuvla-prošeavttas, mii guorahallá man láhkai siidavuogádat ain vuhtto ja mo dan sáhttá ealáskahttit ja buktit otná beaivái.

– Stáhta lea álo juogalágan čielggadeami álgán čađahit, orru ahte dat lea áidna vástádus mii stáhta bealis gávdno. Das lea dákkár taktihka ahte áigi fadná ain guhkibun ah' guhkibun, ja loahpas jávohuvvá ságastallan siiddaid rivttiid birra, dadjá Holmberg.

Guldal jearahallamiid duorastaga Buorre Iđit Sápmi -sáddagis dahje veaigesátta Dearvvas diibmu 14.30-16.00.

18.6.2020 dii. 13.17 divvojuvvon teavstta álggus Sámi parlameanta sámekomitean. Teavsttas divvojuvvon maiddái diehtu, ahte ráđđehus livčče gieđahallan ášši. Evttohus ii mannan ráđđehusa beavddi ala.

18.6. 2020 dii 13.45 Lasihuvvon kapihttal duogážiin, ahte manin sámeláhka ii ovdánan ráđđehusa gieđahallamii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä