Sápmi |

Áŋŋellaččat soitet oažžut bivdovuoigatvuođaid Norgga beale Anárjotleahkái – "Áidnalunddot mearrádus olles máilmmis"

Finnmárkku komišuvdna lea evttohan Áŋŋela gili olbmuide erenoamáš vuoigatvuođaid.

Máijjo Ilmár, Ilmari Länsman
Máijjo Jovnna Ilmár atná Finnmárkku komišuvnna árvalusa buorrin, vaikko dadjáge, ahte riikkaid ráját eai leat goasse leamaš nu dárkilat Áŋŋel guovllus. Govva: NRK

Áŋŋela gili olbmot Anára oarjerájá alde soitet oažžut erenoamáš vuoigatvuođaid viiddis guovllus Anárjotleagis Norgga bealde. Ná evttoha Finnmárkku komišuvdna, mii hálddaša Finnmárkku eatnamiid ja čáziid Norggas.

Komišuvdna evttoha, ahte áŋŋellaččain livččii riekti murjet, meahcástit, gárdut ja guolástit guovllus, man viidodat livččii buohkanassii 300 njealjehaskilomehtera.

Árbevirolaččat guovllu olbmot leat murjen ja bivdán goabbat beal Anárjoga. Áŋŋellaš Máijjo Jovnna Ilmár, Ilmari Länsman lohká NRK Sápmái, ahte rádji gal ii leat goassige hehtten sin.

– Eat mii leat lohkan dan láhkai, ahte "Suoma beale" ja "Norgga beale". Mii leat sápmelaččat dušše. Guktuid bealde joga olbmot leat geavahan. Dan maid meahcci addá, de dan lea ožžon geavahit.

Máijjo Jovnna Ilmár goittotge atná evttohusa buorrin.

– Mu mielas dat lea vuogas. Eat mii leat rievidit dohko vuolgit. Jus gártá fitnat bivddus, de dathan gal lea buorre hommá, son dadjá mojunjálmmiid.

"Sápmelaččaid dáfus positiiva mearrádus"

Árktalaš guovddáža dutkanprofessor Timo Koivurova Roavvenjárggas atná varas evttohusa hui mearkkašahttin. Son smiehttá ášši guovtti geahččanguovllus.

Globála dási jurddašettiin Koivurova muitala ovdamearkan Finnmárkku lága. Dan bokte Norgga stáhta sirddii jagis 2005 olles 95 proseantta Finnmárkku eatnamiid ja čáziid oamastanrivttiin guovllu olbmuide, eandalitge sápmelaččaide.

– Dat lei hui mearkkašahtti ášši olles máilmmis. Dalle vuođđudedje maiddái nu gohčoduvvon eananriekteorgánaid, mat sáhttet čielggadit eatnamiid árbevirolaš oamastan- ja geavahanrivttiid, čilge Koivurova.

timo koivurova arktinen keskus
Lappi universitehta árktalaš guovddáža dutkanprofessor Timo Koivurova atná evttohusa hui áidnalunddogin. Govva: Jarmo Honkanen / Yle

Komišuvdna lea goittotge árat ožžon maiddái kritihka das, ahte dat ii leat váldán Finnmárkku leana čielggademiin doarvái vuhtii sápmelaččaid vieruiduvvan rivttiid ja juridihkalaš oainnuid.

Dan ektui evttohus áŋŋellaččaid erenoamáš vuoigatvuođain orru dutkanprofessora mielas sápmelaččaid dáfus hui positiiva ovdáneapmi.

– Dát maŋimuš mearrádus orru leamen eambbo positiiva, sápmelaččaid rivttiid leat nannen sihke Norgga bealde ja dál árvalit dahkat dan gitta Suoma bealde. Gal dat sápmelaččaid dáfus lea hui positiiva mearrádus, Timo Koivurova oaivvilda.

ILO 169 -soahpamuš dovdo

Finnmárkku komišuvnna árvalus addit áŋŋellaččaide erenoamáš vuoigatvuođaid nuppi riikkas lea olles máilmmi dásis áidnalunddot.

Koivurova muitala, ahte áššái váikkuha álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ILO 169 -soahpamuš, man Norga ratifiserii vuosttas riikan máilmmis jagi 1990.

– Lea ILO-soahpamuša ánsu, ahte 95 proseantta guovllu eananvuoigatvuođain leat sirdojuvvon Norgga stáhtas álbmogii ja ahte guovllus leat ovdamearkka dihte eananriekteorgánat. Mun in leat gullan, ahte gosge eará sajis máilmmis livčče ná ovdánanmielalaš vuogádat, Timo Koivurova muitala.

FEFO, kartta, Áŋŋel
Kárta guovllus, gosa leat árvalan áŋŋellaččaide geavahanvuoigatvuođaid. Govva: Finnmárkku komišuvdna

Suopma ii leat ratifiseren ILO-soahpamuša. Árktalaš guovddáža dutkanprofessor oaidnáge, ahte Suomas seammalágan áššit eai leat vejolaččat ovdalgo soahpamuš ratifiserejuvvo.

– Dat gáibidivččii ILO-soahpamuša ratifiserema. Juridihkalaš dutkamušain leat gávnnahan, ahte sápmelaččain sáhtášedje dihto guovlluin Suomas leat eatnamiidda árbevirolaš oamastan- ja geavahanrievttit, muhto dat eai leat testejuvvon duopmostuoluin. Dilli lea hui earálágan go Norggas.

Ášši ovdána Norggas Finnmárkku eananhálddahussii, mii dovddasta vuoigatvuođaid, jus dat eai vuostálasto. Jus evttohus ii dohkkehuvvo, dat dolvojuvvo Finnmárkku eananriektái. Doppege ášši sáhttá vel váidit alimus riektái.

"Doaivvošin, ahte sápmelaččat čuolašedje garraseabbot áššis"

Romssa universitehta juridihka vuosttaš amanuensa Ánde Somby čilge NRK Sápmái, ahte áŋŋellaččaide árvaluvvon geavahanvuoigatvuohta mearkkaša, ahte sis livčče vuoigatvuohta geavahit guovllu luondduriggodagaid.

Geavahanvuoigatvuohta lea nappo eará go oamastanvuoigatvuohta. Geavahanvuoigatvuođa addin ovddosguvlui ii leat Norggas nu hárvenaš.

– Gávdnojit máŋggat ovdamearkkat das, ahte oamastanvuoigatvuohta ja geavahanvuoigatvuohta sirrejuvvojit. Dat gal ii leat mihkkege earenoamážiid juridihkalaččat dat, ahte lea geavahanvuoigatvuohta addojuvvon.

Ánde Somby
Romssa universitehta juridihka vuosttaš amanuensa Ánde Somby doaivu, ahte sápmelaš olbmot čuolašedje vehá garraseabbot dán áššis. Govva: Elvi Rosita Norvang / NRK

Somby čilge, ahte dál árvaluvvon geavahanvuoigatvuohta vuođđuduvvá árbevieruide. Dan, mo ášši ovdána Norggas, ii máhte vel nu dárkilit dadjat.

– Geainnu dás ovddos lea vehá váttis einnostit. Šaddá miellagiddevaš oaidnit, mo sámi jienat das vel badjánit, ahte geahččalitgo nannet sámi vuoigatvuođaid vel vai duhtetgo olbmot dasa.

– Mun gal doaivvošin, ahte sápmelaš olbmot čuolašedje vehá garraseabbot dán áššis, smiehttasta Somby.

Finnmárkku komišuvnna raportta sáhttá fitnat geahččamin dáppe (dárogillii).

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä