Sápmi |

Áŋgiris guollebivdi Leo Aikio dadjá ruoššaluosaid leat nu valjis, ahte daid sáhttá gieđaiguin dohppet jogas

Njávdánjogas leat bivdán ruoššaluosaid jo guovttegeardásaš meari ovddit ruoššaluossajagi ektui, muitala Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola. Dán rádjái leat bivdán jo sulaid 5 000 ruoššaluosa.

Leo Aikio
Leo Aikio lea viššalis guollebivdi, ja dánge gease leat ruoššaluosat leamaš su giksin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Jagis 2019 ruoššaluosat gorgŋo valjis Detnui ja Njávdánjohkii. Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola muitala, ahte Njávdánjogas ruoššaluosat orrot dán jagi leamen vel olu eanet jo jagis 2019.

Dán rádjái mii leat bivdán sulaid 5 000 ruoššaluosa. Jagis 2019 mearri lei sulaid 2 500, ahte dat lea dán rádjái jo sturron guovttegeardásažžan dat mearri.

Njávdánjogas leatge viggan bivdit ruoššaluosaid eret nu ollu go vejolaš. Sii vigget bivdit ruoššaluosaid buot vejolaš vugiiguin, earet eará firpmiiguin ja hoavaiguin, muitala Arvola.

– Mii leat ožžon maiddái leanastivrras lobi geavahit luossatráhpa. Luossatráhppa leage leamaš dat beaktileamos vuohki bivdimii.

Kyttyrälohi Neidenin kalastuskunnan puheenjohtajan Karl Magne Arvolan käsissä. Näätämö, Norja 14.8.2019
Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola doallá ruoššaluosa Njávdámis Norggas 14.8.2019. Govva: Tapani Leisti / Yle

Karl Magne Arvola muitala, ahte guollefávttaid lassin bivddus fuolahit olbmot, geaid guolástangoddi lea bálkkáhan veahkkin bivdimii.

Arvola dadjá ruoššaluosaid leat oalle aggressiivalaš guolit, mat jáhkkimis rivvejit gođđusajiid dábálaš luosas.

"Ruoššaluosat leat juohke geađggi duohken"

Anárlaš Leo Aikio lea áŋgiris guolásteaddji, ja songe lea vuohttán ruoššaluosaid valljivuođa Njávdánjogas.

– Dillihan lea oalle gáfat, dat ruoššaluosathan leat juohke geađggi duohken. Dat lea hirbmat olu jođus, lešgo goassege leamaš ná olu. Doppe lea hirbmat váttis gávdnat albma luosa doppe ruoššaluosaid siste.

– Dat leat dál nu olu, ahte veagal darvánit gitta. Daid oažžu gieđaiguin gitta doppe jogas, ii dárbbaš vealttekeahttá stákku oba geavahit go sáhttá gieđain dohppet niskkis gitta.

Leo Aikio mielas galggašii iskat gávdnat vuogi mainna dustet ruoššaluosa lávdama ja lassáneami, muhto váttis dat boahtá leat. Son lea eandalii fuolas das, makkár guhkit áiggi váikkuhusat ruoššaluosas leat earet eará Atlántta lussii ja muđuige ekosystemii.

– Ruoššaluossa lea dál jo lihkostuvvan lassánišgoahtit bures dain jogain, gal dan lea váttis oažžut eret. Dasa dárbbašivččii issoras resurssaid ja vugiid. Ja mo dat bivdin dasto váikkuhivččii Atlántta luosa gorgŋemii ja láhttemii. Sihkkarit boahtá leat váttis, go dat seahkalagaid leat doppe jogas.

– Dieđusge lea fuolla Atlántta luosa dilis, mo dat ruoššaluosat váikkuhit dal ja boahttevuođas. Dat Atlántta luossa lea dál hui unnán jođus, ja jagiid mielde orru dušše geahppáneamen, dát ruoššaluosat leat váldán olles guovllu.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä