Sápmi

Äijihsullo fanasbáikki ja tráhppaid burget boahtte jagi – anáraččaid bassi báikái johtima ii goit sáhte obban eastit

Ukonkivi.
Äijjihsullo ollislaš ráfáidahttimis leat ságastallan jo 2000-logu álggu rájes. Boahtte geasi dát tráhppat ja fanasbáiki burgojuvvojit eret. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anárjávrri fanastuvrraid áigge eai šat mana Äijihsullui. Meahciráđđehus ja stáhta johtolatdoaimmahat burgigohtet Äijihsuollu ráhkkanusaid boahtte geasi.

Visit Inari fitnodaga oasseoamasteaddji Tuomas Lappalainen stivre stuorra katamaran-fatnasa Anárjávrri fávlái. Dát lea vuosttas geardi dán geasi, go fatnasiin finahit fas Anárjávrri alde turisttaid.

Geasi áigge duháhat olbmot háliidit beassat geahččat anáraččaid bassi báikki, Äijjihsullo. Anárlaš turismafitnodat Visit Inari lea fievrridan juo guhká olbmuid dohko, muhto mannán čavčča fitnodat mearridii, ahte ii šat vuoje gáddái ja bisán sullos.

– Mis lei juo guhká dát mielas. Go eamboge álge gullot ságat, ahte lea dehálaš diktit sullo leat ráfis, mearrideimmet áššis jođánit, eatge báhcán vuordit virggálaš mearrádusaid, muitala Tuomas Lappalainen.

Visit Inarin osakas Tuomas Lappalainen
Tuomas Lappalainen muitala, ahte Äijihsuolu lea čáppa oaidnit maid gáddeguoras. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dál katamaranain beassá bassi Äijihsullo geahčadit guhkelabbos.

Beakkán Anárjávrri sullos sápmelaččat leat oaffaruššan juo 1300-logus. Suolu lea eandaliige anáraččaide dehálaš, bassi báiki ja doppe leat gávdnan dávttiid, čorvviid ja ruđaid. Danin dat geasuhage olu olbmuid miehtá máilmmi ja birra jagi.

Roavenjárggalaš Katja Keränen lea searvan fanastuvrii ovttas oappáinis. Sus leat ruossalas jurdagat das, go sullui ii šat beasa aŋkke dán reaissu oktavuođas. Go son vuosttas geardde galledii sullos, dagai sápmelaččaid historjá sutnje stuorra váikkuhusa.

– Jáhkán sáhttá leat buorre mearrádus, go dát lea sápmelaččaid bassi báiki. Mun lean juo ovdal sullos fitnan, muhto vehá lean behtton sin bealis, geat eai šat doppe beasa fitnat, muitala Keränen.

Rovaniemeläinen Katja Keränen
Roavenjárgalaš Katja Keränen muitá, mo vuosttas Äijihsullo mátkki maŋŋá son movttáskii lohkat eanet sámiid historjjás. Govva: Vesa Toppari / Yle

Tráhppaid ja fanasbáikki burget boahtte jagi

Ságastallan Äijihsullo ráfáidahttimis ollásit lea ain duollet dálle gullostan maŋimuš jagiid.

Meahciráđđehusa álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi muitala, ahte jagi 2019 áigge sullos gallededje juoba 11 000 olbmo. Dálá dilis Anárjávrri Äijihsullui lea lohpi mannat fatnasiin dahje eará mohtorfievrruiguin nu geassit go dálvitge.

Meahciráđđehus ja stáhta johtolatdoaimmahat leat goittotge dál plánegoahtán burgit Äijihsuollu tráhpáid ja fanasbáikki.

Seurujärvi mielde Visit Inari -fitnodaga mearrádusa vuođul sis leamaš álki joatkit ságastallama das, ahte maid Meahciráđđehus sáhtášii ášši ovdii dahkat.

– Dál leat mearridan, ahte Meahciráđđehus burgá sullos tráhpáid ja johtolatdoaimmahat fas fanasbáikki sullo gáttis, muitala Seurujärvi.

Ulbmilin lea, ahte Äijihsullo tráhpáid ja fanasbáikki burget boahtte gease seammá áigge.

– Mii háliidit seamma áigetávvalis ollašuhttit burgima johtolatdoaimmahagain amas sullui báhcet miige. Eai dasa dađi stuorát seremoniijat dárbbašuvvo, go álgit burginbargguid, dadjá Seurujärvi.

Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen puistojohtaja.
Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi muitala, ahte Äijihsullos fitne diibmá oktiibuot 11 000 olbmo. Govva: Vesa Toppari / Yle

Johtin ii leat ollásit gildojuvvon

Dološmuitoláhka suodjala muhtin muddui Äijihsullo, muhto obban sullo ii sáhte lága vuođul ráfáidahttit. Olbmot sáhttet velge johtit ja gorkŋodit sullos, dan ii sáhte dálá lágain eastit.

Meahciráđđehusas áigotge dieđihit dilis.

– Dat mearkkaša boahtte áiggis viiddis dieđiheami. Mii fertet deattuhit, ahte sullui mannan ii gudnejahte kultuvrra ja go stuorát ráhkkanusat váldojuvvojit eret, de dat váikkuha geasset sullui mannamii.

Sámeásahusain leat duhtavaččat go máilbmi nuppástuvvá ja fitnodagat smiehttagohtet dákkárge áššiid. Sámemusea Siidda arkeologa Eija Ojanlatva lea ilus sihke Meahciráđđehusa ja Visit Inari -turismafitnodaga mearrádusain guođđit dološ muitobáikki ráffái.

– Mu mielas das lea juo stuorra mearkkašupmi, go vuosttas geardde Suomas muhtun turismafitnodat dagai dakkár mearrádusa, ahte eai šat mana eamiálbmoga bassi báikái, oaidná Ojanlatva.

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.
Arkeologa Eija Ojanlatva oaidná, ahte olbmot leat smiehtadišgoahtán eanet dan, makkár mearkkašupmi bassi báikkiin soaitá leat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ojanlatva oaidná, ahte áiggit leat olu rievdan. Olbmot smihttet eanet dan, ahte manin dákkár dehálaš báikkiide oba galgá mannat. Austrálias mearridedje diibmá, ahte aboriginálaid bassi báikái Ulurui eai sáhte šat johtit.

Kulturárbbis lea báikkálaš olbmuide stuorra mearkkašupmi. Suoma juohkeolbmo vuoigatvuođaid vuođul olbmuin lea lohpi johtit luonddus.

– Mis lea Suomas vuoigatvuohta johtit juohke báikái. Mu mielas báikegotti olbmot smihttet eanetge, ahte leago Äijihsullui dárbu mannat ollenge.

Ojanlatva muitala, ahte árbevirolaččat anáraččat eai leat gorgŋon Äijihsullo čohkkii, baicce oaffaruššan sullo gáttis.

– Leahan dat váttis gieldit geange mannamis dohko, smiehtada Ojanlatva.

Ukonkivi.
Anárjávrri Äijih lea máilmmiviidosaččat beakkán suolu. Dat lea evttohuvvon UNESCO máilmmiárbelistui jagis 2008. Govva: Vesa Toppari / Yle

Inarin kirkonkylältä järjestetään päivittäin Inarijärvi-risteilyjä kesäisin.
Visit Inari -turismafitnodat doalvu juohke geasi duháhiid olbmuid Anárjávrri ala. Govva: Vesa Toppari / Yle

Seammalágan jurdagat leat maid katamarana vuoddjis. Tuomas Lappalainen lea eallinagis johtán Anárjávrri alde ja Äijihsullos lea šaddan sutnje maid mearkkašahtti báiki.

Lappalainen vierrun leamaš turisttaid doalvuntuvrras čoaggit ruskkaid bálgá alde ja geahčastit, ahte bassi suolu báhcá čáppa ortnegii.

Ovdal geasi turismabaji finai son vel viežžamit fitnodaga fanasmearkka dahje dimádasa eret jávrris, go dál dasa ii leat šat dárbu.

Tuomas Lappalainen jáhkká, ahte áiggi mielde olbmot gudnejahttigohtet báikki.

– Jáhkán, ahte olbmot áddejit fargga, eaigge šat mana Äijihsullui. Álot goit gávdnojit sii, geat háliidit mannat dohko vaikko ii livčče lohpige, son jurddaša.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä