Kolumnat |

Ailu Valle kolumna: Áigi hukset dearvvas dáluid – sisáibmohelvet sáhttá bilidit eallima

Ferte beare oahpahallat eallit dákkár buohcuvuođain, man dihte soaitá gártat rievdadit ja ráddjet iežas eallima eanet, go mii lea geasage vuoiggalaš, čállá Yle Sámi kolumnista Ailu Valle.

Ailu Valle
Govva: Vesa Toppari / Yle

Illudan oaidnit, ahte sámeguovllus leat gárváneamen ođđa skuvlaráhkkanusat. Ohcejogas ja Gáregasnjárggas ođđa dálut leat gárvá farggabáliid. Sávan, ahte maid eará guovlluin gielddapolitihkkárat ja mearrideaddjit váldet mánáid ja vánhemiid gáibádusaid buoret skuvlavisttiin duođas vuhtii.

Mun in oainnát hálit, ahte giige gártá vásihit dán seamma helveha go mun. Dan helveha, man lean eallán dál njeallje jagi dan geažil, ahte lean buohccán mirkkolaš sisáimmu dihte. Dat helvet bistá mu olles loahppaeallima, goit dálá vásáhusaid ja dieđuid vuođul.

Sullii logi jagi dassái imaštallagohten, manin mun ledjen dávjá nurvos ja feberis bargosajis davvin. Dat lávii goit álo vájalduvvat, go fas vuojašin máddelii joatkit studeremiid. Go bargagohten iežan vuosttas albumain, johtigohten eanet davvin maid barggus. Loahpas fárrejin bissovaččat davás. Bargagohten guhkit bajiid dan seamma bargosajis, Yle Sámi ovddeš dálus, ja buhcen ain eanet ja eanet. Mađe guhkit áigi golai, dađe dávjjibut ledjen buozus – máŋgii buohccájin maid konsearttaid áigge dahje daid maŋŋá.

Lei oalle ironiija, ahte go fitnen dutkamušain bargodearvvasvuođadoaktára luhtte, buohccájin maid dan lanjas.

Vehážiid beaggigođii, ahte Yle Sámi ovddeš dálus ledje earátge buohcagoahtán. Máŋgasat buhce earret eará muohtoguovdnjevulššiin dahje bealljevulššiin. Vehážiid mielde šattai čielggasin, ahte juoga lei endoris bargosaji sisáimmus. Váidalahtti gal lei maid nu, ahte go das vigge olbmot raporteret ovddosguvlui, vástádussan ožžo beare sivahallama, bealkima ja čaibmama. Maŋŋelis bekkii, ahte dálu goike sisáimmus gávdnojedje guohpa lassin suonjarguobbarat, fiberat ja eará mirkkot.

Lei oalle ironiija, ahte go fitnen dutkamušain bargodearvvasvuođadoaktára luhtte, buohccájin maid dan lanjas. Fitnen vel máddin Tamperes Yle Tohloppis barggus dan maŋŋá ja galggaihan dan de árvidit, ahte dakkár stuorra lágádusa guovddášdálus gávdnojedje maid lanjat, main lei fuones sisáibmu.

Dan reaissu maŋŋá mun buohccájin golmma mánotbadjái – nuorvu ii lean goasge ovdal bistán nu guhká. Dasa eai veahkehan logit reaissut gieldda beale eaige priváhta doaktára lusa. Dasa eai veahkehan dálkasat, maid ožžon.

Fertejin iskagoahtit molssaeavttolaš divššuid. Fitnen guvhlláriid luhtte. Ohcen gávppiin dálkkasšattuid, -murjjiid ja -urttaid. Easkka go fuobmáime ovttain guvhlláriin, ahte ferte smiehttat ođđasit buot dáluid gos fitná, ja gos ja mo ássá, dilli manai binnáš buoret guvlui. Easkka go fitnen osteopáhta luhtte, bessen fárret heahtedilis veháš áigái ođđa hirsavisttážii ja mearridin vuolgit máŋgga beaivve čuoigantuvrii, mun buorránišgohten.

Seamma jagi geassit fitnen maid liegga riikkas mearragáttis luopmoreaissus. Go bohten ruovttoluotta, fuobmájin, ahte sáhtten leat diibmoviissáid daid seamma ráhkkanusain, main ovdelis buohccájin viđa minot maŋŋá. Die mun ledjen oahppan juo máŋga buori vuogi, mo dáinna buohcuvuođain birgehallá.

Váidalahtti gal dán njealji jagis lea gártan dohkkehit, ahte diet leat dat áidna dálkasat. Buoremus dálkkas lea mearraáibmu. Dan maŋŋá boahtá olgoáibmu oppalohkái. Goalmmát lea bissut guhkkin eret dakkár dáluin, main mun buohccán. Njealjádin leat dearvvas dálut, dábálaččat hirsavisttit dahje badjelaš čuođi jagi boares dálut, muhto ii dainge dieđe ovddalgihtii.

Dađibahábut lean gártan oahppat, ahte eanaš oasis dáluin gos ihkinassiige finan, lea juoidá, mii dagaha váttisvuođaid. Vearrámus dilis ii dárbbaš leat go 5–10 minoha guohpavisttis ja lean vahku čottabákčasis ja nurvos. Dat álgá oaivebákčasiin, nearvavearkkain ja allergihkálaš reakšuvnnain.

Go viimmat áddejin iežan dili njeallje jagi áigi, guorahallagohten vássán áiggiid ja gávnnahin, ahte guohpa leamaš juohke sajis.

Okta dehalaš poeŋŋa lea dat, ahte in eisige buohccán beare Yle Sámi ovddeš dálu sisáimmu dihte. Go viimmat áddejin iežan dili njeallje jagi áigi, guorahallagohten vássán áiggiid ja gávnnahin, ahte guohpa leamaš juohke sajis. Dat leamaš mu mánnávuođa ruovttudálus, vuolledási ja badjedási skuvlaráhkkanusain, rihppaskuvlaráhkkanusas, ásodatvisttis, soahteveahkaráhkkanusas, universitehtaráhkkanusas ja máŋggain munnje ráhkis konseartabáikkiin. Morašlaš lea, ahte nu dáidá leat ain, ležžet dal diet dálut divvojuvvon maŋŋelis dahje eai.

Álggus go oahpahallen birget dáinna diliin, gárten oađđit eanaš oassái dealttás. Ádjánii badjelaš guokte jagi, ovdalgo gávdnen Anár guovllus vistti, gos sáhtán orrut. Dasge feilejin álggos, go dolvon ođđa vistái viessogálvvuid, maid ledjen vurkkodan mánnávuođa ruovttudálus Gámasmohkis. Fertejin luohpat dain. In sáhte galledit eanaš mu ustibiid luhtte, eandalit jus sii ásset sođiid maŋŋá huksejuvvon ráido- dahje geardedáluin, dahje ođđa huksennjuolggadusaid vuođul huksejuvvon plásttetbovssain, main sisáibmu jorrá mášeniin. Ferten maid lohkat ustibiidda, geat bohtet fitnat mu luhtte, ahte fertebehtet molsut biktasiid, jus boahtibehtet dihto ráhkkanusain. Dasa lassin mu goruda immunologalaš vuogádat lea nu sakka hedjonan, ahte in gierdda eanaš kemikálaid, main hoteallat bassaladdet gávnniid – hálakeahttáge njálggahájain, maid olbmot geavahit.

Oktiige mu njunni ii leat dássážii leamašan boastugis.

Juohke áidna konseartamátki lea vejolašvuohta buohccát. Oalle máŋga ášši fertejit mannat bures, ahte nu ii geava. Máŋggat konseartabáikkit ja -lávddit leat dakkárat, maidda in sáhte mannat buohccákeahttá, nu leat maiddái máŋggat hoteallat. Airbnb-visttiin ii sáhte goasge ovddalgihtii diehtit. Lea maiddái máŋgii váttis dadjat ustibiidda, geat leat justa oastán iežas dálu, ahte váidalahtti gal mun buohccán doppe. Oktiige mu njunni ii leat dássážii leamašan boastugis. Maŋŋelis lean gullan, mo dain dáluin leat gávdnan juogo guohpa dahje mikrobaid.

Guohpat ja eará sisáibmomirkkot leat das birolaččat, ahte dat leat hui iešguđetláganat ja daid lea váttis dutkat. Njunni gal dovdá dalánaga, ahte fargga buohccá, muhto dat ii máhte sirret ja namuhit justa guđemuš mirkko lea gažaldagas. Ja go daid doarvái guhká vuoigŋá ja váldá muđui vuostá – eandalit jus nu geavvá mánnávuođa rájes – goruda vuostálastinnákca hedjona dassážii, go dat ovtta beaivve ii šat nagot dáistalit. Das ovddosguvlui gorut buohccá maid buot eará sivaid dihte álkibut.

Dađibahábut daidda váikkuhusaide eai leat dálkasat. Ferte beare oahpahallat eallit dákkár buohcuvuođain, man dihte soaitá gártat rievdadit ja ráddjet iežas eallima eanet, go mii lea geasage vuoiggalaš.

Mun sávan, ahte 2020-logus duođas biddjošedje návccat dasa, ahte goit skuvllat huksejuvvošedje dainna lágiin, ahte resurssat eai sestojuvvoše boastto muttuin dego huksenmateriálaid válljemis. Maŋŋelis haddi sáhttá šaddat ollu garrasabbon min šaddi mánáide ja nuoraide – ja dađe mielde olles servodahkii ja dan boahttevuhtii. Nuppe dáfus buoremus oahpu sápmelaš gal lea álo gazzan luonddus. Aistton dan nuppi vilbba: "Jus dus leat olgoáibmogenat, lea buoret leat olgun".

Ailu Valle

Čálli lea artista, guhte váldá dáidagiinnis dávjá beali olbmo luonddugaskavuhtii. Lassin son lea bargan ođasdoaimmaheaddjin, jorgaleaddjin, oahpaheaddjin ja iešguđet gielalaš bargguin.

Guldal Ailu Valle kolumna.

Varrasamosat: Kolumnat

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä