Sápmi |

Álbmot ii dán vuoro beassan gullat, maid Sámedikki áirasat oaivvildit Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomitea ávžžuhusain – ášši ii gieđahallon go buohkat eai háliidan dan áššelistui

Sámedikki ságajođiheaddji háliidii buktit ášši dievasčoahkkima gieđahallamii lassiáššin. Bargo-ortnega mielde okta áirras reahkká eastit lassiáššiid gieđahallama.

Sámedikki dievasčoahkkin, saamelaiskäräjien täysistunto
Ságastallan ON ávžžuhusain ii šaddan čoahkkima gieđahallamii, go buot Sámedikki áirrasat eai dan dohkkehan váldit áššelistui. Govva: Vesa Toppari / Yle

Gieskat Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea moittii Suoma stáhta sápmelaččaid rivttiid loavkašuhttimis. Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea oaivvildii, ahte Suoma alimus hálddahusriekti doaimmai boastut, go dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii olbmuid Sámedikki válgalávdegotti ja Sámedikki stivrra dáhtu vuostá.

Komitea moaitámušat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid jagi 2015 sámediggeválggaid oktavuođas. Dalle alimus hálddahusriekti dohkkehii válgalogahallamii 93 olbmo, geaid ohcamušaid Sámedikki válgalávdegoddi ja stivra lei hilgon.

AHR jagi 2015 mearrádusain ledje váidán Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Klemetti Näkkäläjärvi ovttas eará váidiiguin Sámi Árvvut -searvvis.

Saamelaiskäräjät, Sámediggi
Tiina Sanila-Aikio livččii háliidan Sámedikki čoahkkimii hohpolašáššin ON ávžžuhusaid sámediggelága ektui. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dán ášši evttohii Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio hohpolaš áššin Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii.

Ságastallan ON ávžžuhusain ii šaddan čoahkkima gieđahallamii, go buot Sámedikki áirrasat eai dan dohkkehan váldit áššelistui.

Anu Avaskari, Sámediggi, Saamelaiskäräjät
Anárlaš áirras Anu Avaskari smiehtadii leago buot Sámedikki áirasiin seamma vejolašvuođat evttohit hohpolaš áššiid Sámedikki dievasčoahkkimii. Govva: Vesa Toppari / Yle
Anárlaš Anu Avaskari doarjalii Sámedikki bargoortnegii, hálddahusláhkii ja ságadoalli easttalašvuhtii.

– Mu mielas Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea easttalaš evttohit dán ášši dievasčoahkkimii, go son lea áššis oassebeallin ja priváhta olmmožin guoddalan das. Sus ii lean dievasčoahkkimis dohkkehuvvon mandáhta guoddalit áššis ON:ai olles sámi álbmoga bealis, ákkastallá Anu Avaskari.

– Vehá imaštalan gal, ahte iibat Sámedikki guoskka hálddahusláhka nu, ahte olmmoš ii sáhte iežas váiddaáššiid buktit čoahkkima gieđahallamii.

Avaskari maiddái smiehtadii, ahte leatgo buot Sámedikki áirasiin oba seamma vejolašvuođat buktit áššiid dievasčoahkkima áššelistui stivrra gieđahallama meattá.

– Doppe lei dál ságadoalli evttohus. In geargan geahčastit bargoortnegis, ahte makkár vejolašvuođat eará áirasiin leat loktet hohpolaš áššiid gieđahallamii, Avaskari dadjá.

Sámedikki bargoortnega mielde juo okta áirras sáhttá eastit lasseášši loktema áššelistui. Bargoortnega 45 §:a mielde Sámedikki dievasčoahkkin sáhttá gieđahallat ášši, mii lea máinnašuvvon čoahkkima áššelisttus ja man stivra lea válmmaštallan ovddalgihtii. Dievasčoahkkima gieđahallamii sáhttá loktet maid hohpolaš áššiid, jus dat leat doarvái bures válmmaštallojuvvon. Hohpolaš ášši galgá ovddidit čálalaččat čoahkkima čállái ovdal go dan sáhttet gieđahallat.

Sámedikki ságadoalli: “Stivra ii lean geargan válbmet ášši dievasčoahkkimii, go mearrádus bođii nu fáhkka”

Ovttastuvvan Našuvnnaid ávžžuhusat Suoma stáhtii bohte dihtui guovvamánus álggus. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio mielde stivra gáržžohalai áiggiin dán áššis.

– ON mearrádus bođii fáhkkestaga ja stivra ii leat geargan dan válbmet dán čoahkkimii. Juohke áirasis lea riekti buktit áššiid, ja dat lea dievasčoahkkima duohkin, ahte dohkkehitgo sii daid áššelistui vai eai, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio ii oainne iežas easttalažžan evttohit ON olmmošriektekomitea ávžžuhusaid Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii. Sanila-Aikio dadjá, ahte stivra lea addán sutnje bargun váidit áššis riikkaidgaskasaš orgánaide. Ášši dehálašvuođa dihte son háliidii ávžžuhusaid Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii.

– Mii guoská mu easttalašvuhtii, de sámedikki stivra lea munnje jagi 2015 addán fápmudusa dahkat dán váidaga iežan namas sámeálbmoga ovddas, ja dál das lea mearrádus boahtán.

– Dat lea nu mearkkašahtti mearrádus, ahte mun jáhkán lahtuin livčče miella oažžut dan dieđu dievasčoahkkimis ja beassat sisa dasa, ahte maid dat mearkkaša. Váidagii guoski mearrádus lea gal sáddejuvvon dalán diehtun Sámedikki lahtuide.

Sámedikki áirras Pigga Keskitalo ii njielas čilgehusa das, ahte stivra livččii gáržžohallan áiggis. ON olmmošvuoigatvuođakomitea mearrádus bođii albmosii guovvamánu 1. beaivve ja dievasčoahkkin čoahkkanii 19.2.

Keskitalo mielas lea dievasčoahkkima badjelgeahččan, ahte áššiid eai buvtte gieđahallamii válmmaštallojuvvon hámis dalle, go dat leat áigeguovdila.

– Ollislaččat heajos demokratiija, dasgo áššis ii álgo álggosge lean Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallan duogábealde, dadjá Keskitalo.

Ohcejohkalaš áirras: “Vahát go eat beassan muitalit iežamet oaivila”

Anáris dollojuvvon dievasčoahkkimiid lea olbmuin vejolašvuohta čuovvut neahta olles máilmmis.

Sámedikki áirras Anne Nuorgam oaidná, ahte ságastallama livčče galgan beassan geavvat vai sámi álbmot diehtá man oaivilis Sámedikki lahtut leat.

– Dathan lea ášši, mii guoská buohkaid. Sámediggi lea máŋgalogi jagi juo evttohan dan, ahte Sámedikki láhka galgá leat dakkár, ahte mii ieža beassat mearridit, ahte geat leat sápmelaččat. Mu mielas oppa sámi álbmogis livčče riekti gullat dan min ságastallama, ahte mii dan áššis hállat ja gii oaivvilda maid, čilge Anne Nuorgam.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte ON olmmošvuoigatvuođa komitea ávžžuhusat gieđahallojuvvojit čuovvovažžan Sámedikki stivrras. Ovdalis Sanila-Aikio lea buktán ovdan, ahte sii fertejit dál gulahallat ja ságastallat das, ahte dahket alimus hálddahusriektái burginohcamuša Sámedikki válgalogahallanmearrádusain.

Sanila-Aikio ii duostta dán muttus namuhit, ahte ovdánago ášši dievasčoahkkima gieđahallamii dán válgabajis vai ii.

20.2.2019 dii. 15:50 lasihuvvon Pigga Keskitalo kommeanta. Divvojuvvon diehtu ON mearrádusa dihtui boahtimis. Mearrádus almmuhuvvui guovvamánu 1. beaivve.

22.2.2019 dii 10:26 lasihuvvon diehtu das, ahte Klemetti Näkkäläjärvi lassin Sámi Árvvut -searvvi váidagis ledje mielde maiddái eará váidit.

Dievasmahtton 6.5.2019 diibmu 9.59 diehtokássain ON olmmošriektekomitea čovdosiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä