Sápmi |

Alimus hálddahusriekti hilggui Sámedikki stivrra burginohcamušaid

Vaikko Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomitea moittii Suoma, de AHR ii burgge mearrádusaidis.

Korkein hallinto-oikeus Fabianinkadulla Helsingissä.
Govva: Juha Kivioja / Yle

Alimus hálddahusriekti hilggui Sámedikki stivrra burginohcamušaid, iige rievdat mearrádusaidis, main dat dohkkehii jagiin 2011 ja 2015 olbmuid sámedikki jienastuslohkui, vuostá sámedikki dáhtu.

Sámedikki stivra mearridii dahkat burginohcamuša alimus hálddahusrievtti mearrádusaide, mat guske jagiid 2011 ja 2015 sámediggeválggaid válgalogahallama.

Bearjadaga 5.7 alimus hálddahusriekti goit hilggui burginohcamušaid.

Alimus hálddahusriekti lea odne sádden mearrádusaid Sámedikki stivrii ja válgalávdegoddái sihke iešguhtiige olbmui, geasa mearrádusat gusket.

Sámediggi lei ákkastallan burginohcamuša Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomitea guovtti mearrádusain, main dat moittii Suoma stáhta sápmelaččaid rivttiid loavkašuhttimis.

Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea oaivvildii guovvamánus, ahte Suoma alimus hálddahusriekti doaimmai boastut, go dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii olbmuid Sámedikki válgalávdegotti ja Sámedikki stivrra dáhtu vuostá.

Alimus hálddahusriekti goit hilggui burginohcamušaid 97 olbmo buohta.

AHR: Mearrádusat dahkkon dálá riektevuogádaga mielde

Alimus hálddahusriekti oinnii 33 sierra burginohcamuša buohta, ahte burginohcamuša ákkat eai guoskan sin. 33 olbmo ledje merkejuvvon válgalogahallamii juogo giellaákkain dahje maŋisboahttiákkain.

Dáid mearrádusaid oasis alimus hálddahusriekti hilggui burginohcamuša ovttamielalaččat. Okta dáin mearrádusain lea almmustuhtton jahkegirjemearrádussan (Suomagillii: AHR 2019:89).

64 burginohcamuša guske olbmuid, geat ledje mearriduvvon merkejuvvot válgalogahallamii ollislaš guorahallama vuođul. Dán 64 olbmos muhtumat ledje sin maŋisboahttit, geat leat merkejuvvon válgalogahallamii ollislaš guorahallama vuođul.

Dán áššis jienastedje loguin 3-1-1. Riekteráđđi (su. oikeusneuvos) Petri Helander guđii áššis sierraoaivila. Dan sáhtát lohkat dán liŋkkas, loahpageažis teavstta.

Govva váldojuvvon AHR siidduin.
Govva: Yle Sápmi

Okta dáin mearrádusain lea almmustuhtton jahkegirjemearrádussan (Suomagillii: AHR 2019:90).

Alimus hálddahusrievtti dieđáhusa mielde sii eai leat vázzán sámediggelágas 3 §:s namuhuvvon objektiiva kriteraid badjel, iige alimus hálddahusriekti leat dulkon njuolggadusa boastut, jus geahččá riikkaidgaskasašvuoigatvuođalaš geavada, mii lei anus dalle go sii dahke mearrádusaid jagiin 2011 ja 2015, čállá alimus hálddahusriekti.

Burgima sáhttá ohcat, jus ohcci navdá, ahte áššis lea meannudanfeaila dahje áššis lea ilbman ođđa dieđut. AHR mielas Ovttastuvvan Našuvnnaid oaiviliid eai sáhttán doallat ođđa čielggadeapmin, dárkkálmahttá AHR. Dan sajis AHR árvvoštalai, ledjego sámediggelága baicce dulkon boastut dalle go mearrádusa dahke.

Dákko bokte alimus hálddahusriekti deattuhii mearrádusastis dan ahte livččiigo dat galgan čoavddusgeavadaga čuovggas leat diđolaš riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgána dulkomis, dalle go dagai mearrádusaid.

Alimus hálddahusriekti oinnii, ahte áššis eai lean buktán ovdan dakkár ákkaid, mat attašedje geaži spiehkastit dán alit duopmostuoluid stáđásnuvvan linnjás.

Dáid ákkaid vuođul alimus hálddahusriekti oinnii, ahte mearrádusaid burgimii ii lean ágga, mii livčče lean hálddahusláhkageavahanlága mielde.

Dáppe sáhtát lohkat ášši dieđáhusa suomagillii. Dáppe gávnnat ođđasa njeallje jahkegirjemearrádusa birra, maid AHR almmustahttii sápmelažžan dohkkeheamis jagis 2015.

Ášši beaiváduvvo.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä