Sápmi |

Anára skuvlla sisáibmováttisvuođaid figget divvut – Boahttevuođa plánain eai leat vel mearrádusat

Anára gielda figgá fidnet Anára girkosiidda skuvlla heivvolažžan buohkaide. Dál eanemusat buohcan mánát leat sirdon gaskaboddosaš lanjaide.

Inarin kunnan sivistystoimen johtaja Ilkka Korhonen
Anára gieldda čuvgehushoavda Ilkka Korhonen deattuha, ahte skuvlla sisáibmováttisvuođat eai dagat váralaš váttuid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anára girkosiidda skuvlavisttis leat dán dálvve gávdnon sisáibmováttisvuođat, ja ollusat leat buohcan dan dihte. Stuorámus čuolbman leamašan ullogavja. Olbmuin leamaš ovdamearkka dihte garra oaivebákčasat ja nurvot, ihttomat ja váibasat. Skuvllas leat dál álgán divvunbarggut vuoi ullogavjja fidnešedje eret vuoigŋanáimmus.

Garrasamosit reageren mánát leat sirdon gaskaboddosaš lanjaide sámekulturguovddáš Sajosii ja Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda gámmii.

Earát oahppit vázzet skuvlla ain skuvlavisttis. Gieldda čuvgehushoavda oaidná, ahte dat lea dorvvolaš biras mánáide dás ovddosguvluige.

– Min oažžun rávvagiid mielde dakkár mánáide, geat eai dál reagere, dat lea dorvvolaš vázzit skuvlla dálá skuvlalanjain, dadjá čuvgehushoavda Ilkka Korhonen.

Gielddahoavda Toni K. Laine lea lohpádallan ođđa Anára gillái ođđa skuvla-beaiveruoktoguovddáža, danin go dálá máŋggadoaimmadálu divvun ii leat su mielas guhkes áiggi čoavddus. Anára gielda ii leat goittotge vuos dahkan mearrádusaid Anára skuvlla boahttevuođas.

– Dál mii áigut vuosttažettiin fidnet dálá skuvlavistti dakkár ortnegii, ahte doppe sáhttá vázzit skuvlla. Divvundoaimmat leat dál jođus, dadjá čuvgehushoavda Korhonen.

Skuvlavistti atnet dorvvolažžan – "Sáhka lea eardudusváttuin"

Váhnemat leamašan fuolas mánáid dearvvašvuođas. Gieldda mearrádus sirret dušše buohcan mánáid gaskaboddosaš skuvlalanjaide lea bohcciidahttán earret eará gažaldaga das, leago dilli lágalaš.

Vuođđooahpahuslága mielde oahppiin lea vuoigatvuohta dorvvolaš oahppobirrasii. Bargovuoigatvuođa emeritusprofessor Seppo Koskinen fuopmášahttáge, ahte gielddas lea lága mielde geatnegasvuohta fuolahit das, ahte oahppobiras lea dorvvolaš. Koskinen hállá almmolaš dásis, go Anára skuvlla dilli ii leat sutnje oahpis.

– Go skuvllas gávdnojit lávttas- dahje guohpaváttisvuođat, de dat čuhcet buot skuvlalaččaid. Dakkár čoavddus, ahte dušše dat geat reagerejit, sirdojuvvojit gaskaboddosaš lanjaide, ii dáhkit dorvvolaš oahppobirrasa earáide.

– Go dákkár čuolmmat leat, gielda galgá čoavdit ášši ollislaččat. Ášši galgá čielggadit albmaláhkai ja buohkat galget beassat gaskaboddosaš lanjaide dassážii, go dilli čielggaduvvo ja divvojuvvo, dadjá Koskinen.

Seppo Koskinen
Bargovuoigatvuođa emeritusprofessor Seppo Koskinen muitala, ahte lága mielde sihke oahppiin ja bargiin lea riekti dorvvolaš bargobirrasii. Govva: Kalle Mäkelä / Yle

Anára skuvllas leat dán rádjai gávdnon mikrobat dušše vistti vuođus, sisáimmus daid eai leat mihtidan. Čuvgehushoavda Ilkka Korhonen deattuhage, ahte skoađastanulluin sisáibmui luovvanan bázahusat eai dagat váralaš vattuid.

– Fiiberčájánasaid vuođul sáhka lea eardudusváttuin. Go dákkár váttut gávnnahuvvojit, de dalle mii reagerejit, muhto eat nu, ahte fálašeimmet buohkaide sadjásaš lanjaid. Ovdamearkka dihte Anára márkanis dakkár lanjat eai leat, maidda livččii jierbmálaš ja vejolaš sirdit buot oahppiid, dadjá Korhonen.

Son lasiha, ahte dearvvašvuođadivššu bealde leat rávven gieldda doaibmat nu, ahte dat mánát, geat reagerejit, sirdojuvvojit eará lanjaide. Čuolmmat álge čakčat ja dán lohkanjagi leatge dutkan ášši ja guorahallan čovdosiid. Korhonen sávvá váhnemiin gierdevašvuođa.

– Mii dahkat buoremus lági mielde dan ovdii, ahte dálá skuvlalanjat leat dorvvolaččat maiddái boahtteáiggis. Mis lea maiddái ulbmilin juogo dán jagi bealde dahje goittotge jagi siste oažžut skuvlla lahkosii dakkár lanjaid, ahte sáhttit buohcan mánáiguin joatkit dábálaččat skuvlla.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä