Sápmi |

Anáraččaid bassi Äijihsullo evttohit giddet ja ráfáidahttit oalát – Meahciráđđehus: “Eat sáhte gieldit olbmuid mannamis gáddái”

Äijjihsullo ollislaš ráfáidahttimis leat ságastallan jo 2000-logu álggu rájes.

Ukonkivi Inarijärvi
Ukonkivi Inarijärvellä on yksi uusi kohde, jota ympäristöministeriö ehdottaa kuuluvaksi valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Govva: Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö

Sápmelaččaide bassi Äijihsuolu ollislaš ráfáidahttin lea fas loktanan ságastallamii. Nákkosgirjedutki ja arkeologa Eeva-Kristiina Harlin ja meahcceekologa Inka Musta evttoheigga Helsingin Sanomat -aviissa oaivilčállosis 28.10.2019, ahte Äijihsullui ii galggašii leat šat vejolaš boahtit gáddái fatnasiin ja goargŋuma bassi sullui galggašii maid gieldit.

Harlin ja Musta čujuheaba čállosis mearkkašahtti ođđasii, mii boahtá nuppe bealde máilmmi Austrália aborigiinnaid duovdagiin. Austrália beakkán Uluru geađgemonolihtta giddejuvvui mannan vahkkus eaige turisttat beasa šat gakcut dan ala, dasgo báiki lea aborigiinnaide bassi.

Anáraš Inka Musta lea bajásšaddan Anárjávrri gáttis ja lea ruovttustis álot oaidnán Äijihsullui. Diibmá Musta searvvai fanastuvrii, mii doalvvui olmmošjoavkku anáraččaid bassi sullui. Mátkki bovttii máŋggalágan dovdduid.

– Munnje bođii hui morašlaš dovdu, go oidnen mo dat olbmot ledje doppe. Eai dat gal olu gudnejahttán sullo. Dat lea munnje bassi báiki, nugo maiddái eará anáraččaide ja sápmelaččaide, dadjá Musta.

Ráfáidahttimis lea ságastallojuvvon nuppelot jagi

Äijihsullos guovllu sápmelaččat leat oaffaruššan sihkkaris dieđu mielde goit 1300-logu rájes. Sullos leat gávdnan dávttiid, čorvviid ja ruđaid.

Äijih leage máilmmiviidosaččat beakkán suolu. Dat lea evttohuvvon UNESCO máilmmiárbelistui jagis 2008. Maiddái CNN rámiidii dán čavčča Anárjávrri oktan Eurohpa čábbáseamos guovlun.

Evttohus Äijihsullo ollislaš ráfáidahttimis ii leat goit ođđa ášši. Ráfáidahttimis leat ságastallan jo 2000-logu álggus. Giellagas-instituhta nákkosgirjedutki ja arkeologa Eeva-Kristiina Harlin lei okta dain, guhte evttohii ollislaš ráfáidahttima jagis 2007.

– Dat ságastallan lei dalle jo munnje hui dehálaš. Jagit leat gollan ja mun lean fuobmán, man morašlaš dat lea, go bassibáikkit Sámis leat rieviduvvon. Mun dieđán, ahte dat lea sápmelaččaide hui bávččagahtti ášši, dadjá Harlin.

Harlin dadjá, ahte sámi kulturárbi galggašii leat sápmelaččaid hálddus.

– Sámediggi livččii buorre orgána hálddašit kulturárbbi ovttasbarggus Siida Sámi Museain, oaivvilda Harlin.

Eeva-Kristiina Harlin
Giellagas-instituhta nákkosgirjedutki ja arkeologa Eeva-Kristiina Harlin lea dutkan Äijihsullo. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Meahciráđđehus ii dán dilis sáhte gieldit olbmuid johtimis sullui – lágaid lea goit vejolaš rievdadit

Anárjávrri Äijihsullui lea dálá dilis lohpi mannat fatnasiin dahje eará mohtorfievrruiguin sihke geasset ja dálvet. Suolu geasuhage olu olbmuid birra jagi.

Mearrajohtaluslágádus lea huksen sullui 1980-logus fanasbáikki. Sullos lea vejolaš váccašit ja alážii lea vejolaš gorgŋet tráhpaid mielde, maid Meahciráđđehus lea ođastan maŋemuš jagis 2002.

Dološmuitoláhka suodjala gal Äijihsullo, muhto dan lága vuođul sullo ii sáhte ollásit ráfáidahttit, muitala álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi Meahciráđđehusas.

– Ášši leat čielggadan ovdalge. Jus Äijihsuolu livččii luonddusuodjalanguovllus, de dalle olbmuid johtima sáhtášii ráddjet. Muhto dálá dilis Meahciráđđehus ii bastte gieldit olbmuid mannamis gáddái Äijihsullos, dadjá Seurujärvi.

Meccihaldâttâs aalmugmeeci hovdâ Pirjo Seurujärvi
Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi Meahciráđđehusas muitala, ahte dán dilis Áijihsullui mannama ii sáhte gieldit, muhto son ii ane evttohusa ollislaš ráfáidahttimis veadjemeahttumin. Govva: Anja Kaarret/Yle

Pirjo Seurujärvi mielas lea goit buorre, ahte áššis ságastallojuvvo.

– Otná beaivve álgoálbmogiid kulturárbbi suodjaleapmi adnojuvvo dehálaš áššin ja oaivilat leat rievdan.

Seurujärvi jáhkkáge, ahte evttohus ollislaš ráfáidahttimis ii leat veadjemeahttun.

– Juohke beaivvehan dahkat ođđa lágaid. Jus duođas háliidit gieldit johtima sullos, de gal dat juoganu láhkai sáhttá lihkostuvvat, árvala Seurujärvi.

Seurujärvi smiehtada, ahte anárlaš turismafitnodagat gal sáhttet hutkat ođđa mátkebuktaga, dan sadjái go doalvut turisttaid sullui.

– Sihke dálvet ja geasset Äijihsulluid birra lea álki johtit, ja das seammás sáhtášii muitalit muitalusaid ja máidnasiid. Dákkára goit ii dáiddeš vel oktage fitnodat fállan dán rádjái, go sullui lea nu álki mannat, dadjá Seurujärvi.

Ukonsaari talvisessa kaamosmaisemassa Inarijärvellä.
Äijihsuolu geasuha turisttaid maiddái dálvet. Govva: Esko Jämsä / AOP

"Sámiid galgá guldalit"

Sihke Inka Musta ja Eeva-Kristiina Harlin oaivvildeaba, ahte Äijihsullo ollislaš ráfáidahttin livččii dehálaš sápmelaččaid rivttiid dáfus.

– Mun sávašin, ahte sihke virgeolbmuin ja fitnodatdolliin livččii hállu ovddidit dáid áššiid ja gudnejahttit sámiid rivttiid. Sámedikki ehtalaš rávvagiiguin sáhtášii ávkkástallat dás ja geavahit dialogas sápmelaččaid, fitnodagaid ja kánske Meahciráđđehusa gaskkas, árvala Inka Musta.

Inka Musta Helssegis gáktebeaivve 2015.
Meahcceekologa Inka Musta mielas lea dehálaš, ahte virgeolbmot ja fitnodatdoallit gullet dákkár áššiin álo sápmelaččaid. Govva: Helga Siljander / Yle

Musta atná turismma dehálažžan Anára gildii, iige eisege vuostálaste dan. Son goit váillaha sámiid jiena gullot buorebut.

– Buot guovllu fitnodagain, mat ávkkástallet sámi kultuvrrain, galggašii leat dialoga sápmelaččaiguin. Sii galggaše jearrat sámiin, ahte mo dat orru didjiide ja mo mii sáhtášeimmet geavahit Äijihsullo dahje Suttesádjaga dahje muhtin eará sápmelaččaid bassibáikki. Galggašii guldalit sápmelaččaid, dadjá Musta.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä