Säämi

Anarâškielâlâš Muumileehi ilosmit já movtigumoseh láá keččâm vuossâmuu uási maŋgii

Muumileehi
Vuossargâ lâi historjálâš peivi anarâššáid, ko vuossâmuu tove muumih sarnuu anarâškielâ. Govva: Niina Aikio-Siltala

Vanhimeh ilodeh ko párnái eenikielâ kulloo televisiost, kielâtotkee vuot illood mon pyereest nubben kiellân sárnooh láá ráhtám ohjelmrááiđu. Párnáá mielâst taah láá maailm pyeremuuh muumih.

Vuossargâ lâi historjálâš peivi anarâššáid, ko vuossâmuu tove muumih sarnuu anarâškielâ. Anarâškielâlâš muumih ilosmittii, mutâ tääl šoodâi mielâ uáiniđ eenâb sämikielân jurgâlum ohjelmijd.

Náávt škovlâlâš Elle-Máárjá Siltala kovvee anarâškielâlâš muumijd:

– Maht mun eeđâm... Maailm pyeremus muumi!

Suu mielâst vuossâmuš uási lâi váhá jiäráskittee, mutâ meid hävski. Ijge lah tárbu ubâ koijâdiđ iberdij-uv sun anarâškielâlâš muumijd.

– Na iberdim puoh! Mun lam anarâškielâ luokkaast-uv.

Elle-Mari Siltala
Anarâškielâlâš muumih ilosmittii Elle-Máárja Siltala, mutâ tääl šoodâi mielâ uáiniđ eenâb sämikielân jurgâlum ohjelmijd. Govva: Niina Aikio-Siltala / priivaat kove

Siltala vuárdá jo čuávuváá uási já áigu keččâđ tom jieijâs puhelimáin.

Jis sun pesâččij meridiđ, puátteevuođâst Galaxist ličij mottoom ohjelm sämikielân. Siltala lii Harry Potter -fani, mutâ suu mielâst lii vaigâd kuvâttâllâđ Harry Potter sáámástmin.

Ličij aaibâs hassu jis Harry Potter sárnuččij anarâškielâ já eđâččij "Tiervâ Hermione!", Siltala povvust.

Elle-Máárjá Siltala enni Niina Aikio-Siltala čaittâl anarâškielâlâš muumijn, mutâ suu ep peessâm kuullâđ val vuossâmuu uásist.

Kuldâl maid nieidâš Elle-Máárjá Siltala juurdâš anarâškielâlâš muumijn. Jietna: Anja Kaarret / Yle

"Mun smiettim, et taam kalga juhlođ"

Tamperlâš Virpi Kulmala ubâ peerâ lijkkoo muumijd. Vuossargâ lâi Kulmala perrui merhâšittee peivi. Nuuvt merhâšittee, ete perruu enni meridij, et sij kalgeh juhlođ taan historjálâš tábáhtus.

– Mun smiettim, et taam kalga juhlođ já ko ubâ peerâ lâi jieht ehidist puáttám škoovlâst já pargost pááikán, te mun poossim pánnukááhuid já keejâim oovdâst Muumileevi Yle Areenast. Mist kal lâi hävskis já eromâš tv-puddâ jieht!

Virpi Kulmala
Virpi Kulmala ubâ peerâ lijkkuu muumijd. Taat kove lii valdum Tampere Muumimuseost. Govva: Virpi Kulmala

Kulmala illood ko muumih sárnuh anarâškielâ.

– Ko mun lam anarâš, te koolgâm tiäđust-uv ettâđ, et hirmâd hitruu. Mun lam moovtâ, ilolâš já lijjim tievâ tobdoin. Tääl vuossâmuu tove mist lii siämmáš párnáiohjelm masa siämmáá ääigi ko iärásijn.

Muumih sárnuh tääl anarâškielâ, mutâ puátteevuođâst meid Ryhmä Hau tv-rááiđu pennuuh kolgâččii sámástiđ, kuittâg jis Kulmala käävci-ihásâš nieidâ uážuččij meridiđ.

Tamperlâš Virpi Kulmala lâi mieldi Buorre iđit Sápmi vuolgâttâsâst majebaargâ 8.9.2020. Kuldâl magareh jurduuh sust lijjii ko muumih sárnuškuottii anarâškielâ. Jietna: Inger-Elle Suoninen / Yle

Jienâčaittâleijee: "Iđedist jiem kale val tuostâm keččâđ"

Nipso jienâčaittâleijee Marko Tervaniemi lii fáárust masa jyehi muumi uásist já sun smietâi kuhháá, et tuástá-uv sun ubâ keččâđ muumijd.

– Iđedist jiem kale val tuostâm keččâđ já smiettim val ehidist, et tuostâm-uvks mun keččâđ. Amahân tot moonâi pyereest.

Marko Tervaniemi
Marko Tervaniemi pääihist anarâškielâ kulloo já uáinoo. Sunjin lii tehálâš et párnááh peessih kuullâđ já keččâđ ohjelmijd jieijâs eenikielân. Govva: Vesa Toppari / Yle

Tervaniemi perruu párnááh keččii škoovlâst muumijd já kuittâg perruu jyemehááh lijkkuin taid. Mutâ magareh tobdoh Tervaniemen šoddii anarâškielâlâš muumijd kejâdijn?

– Šoodâi taggaar ereslágán tobdo ko keččim. Váhá taggaar tego jieijâslágán. Lii ereslágán keččâđ anarâškielân ko suomâkielân.

Muumih anarâškielân lii šiev algâ, mutâ eenâb-uv rááiđuid anarâškielân puávtáččij dubbađ.

– Joo párnááh kale halijdeh jieijâs kielân kuullâđ já keččâđ ohjelmijd.

Marko Tervaniemi čaittâl Nipso muumijn já vuossaargâ ehidist sun eskân tuostâi keččâđ taan vuossâmuu uási, mii lii tääl anarâškielân almostum. Kuldâl maid sun juurdâš muumijn. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Kielâiäláskittee vuárdá jo čuávuváid oosijd

Anarâškielâ seervi saavâjođetteijee, kielâiäláskittee já máttáátteijee Marja-Liisa Olthuis ij keččâm anarâškielâlâš muumijd ohtii, peic kuohtii.

– Mun lijkkojim. Tot lii tiäđust-uv aaibâs eromâš ain finniđ uđđâ tiiŋgâ sämikielân já muumihân lii tiäđust-uv puohâi jiellâh, te tot lii pyeri.

Marja Liisa Olthuis
Marja-Liisa Olthuis keejâi anarâškielâsâš muumij vuossâmuu uási kuohtii. Govva: Yle / Anja Kaarret

Olthuis vuárdá jo čuávuváid oosijd já suu mielâst taat lii stuorrâ lävkki ovdâskulij.

Ohtâ merhâšittee äšši suu mielâst lii tot, ete anarâškielâ nubben kiellân sárnooh láá ráhtám muumijd, iä eenikielâg sárnooh. Suu mielâst lii meid hirmâd pyeri, et fáárust láá meid uđđâ ulmuuh, kiäh láá eskân oppâm kielâ.

– Muu mielâst tot lii stuorrâ lävkki já ko juurdâš, et mist iä lah nuuvt ennuv eenikielâliih sárnooh eidu tien suhâpuolvâst. Te tot, ete mist láá anarâškielâ nubben kiellân sárnooh, kiäh láá ráhtám muumi, te ij pyevti muide ko tuáivuttiđ ennuv luho já luptiđ haatâ.

Olthuis jieš ij lah lamaš mahten fáárust muumijn.

– Tot lii-uv lamaš lukko. Ääših ovdáneh nuuvt-uv, et lingvisti ij lah fáárust, sun povvust.

Kuldâl maid Marja-Liisa Olthuis juurdâš anarâškielâlâš muumijn. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Muumih láá meid oppâmateriaaleh

Oululâš máttáátteijee já enni Henna Aikio ij lah keččâm muumijd ohtii ijge kuohtii, mutâ kulmii.

– Nieidâš ličij halijdâm iđedist tállán uđđâsist keččâđ, mut koolgâi vyelgiđ peivikiäčun, Aikio povvust.

Pääihi lasseen muumi huáđđooh čuávuh Aikio meid paargon. Sun kiävttá anarâškielâlâš muumijd meid máttááttâsâst.

– Jo-uv tienuuvt, et párnááh uážuh keččâđ ubâ rááiđu teikkâ talle toh, kiäh iä vala nuuvt ennuv määti kielâ, te keččeen mottoom uási oovdâst já savâstâlleen, moh säänih láá uápis säänih já uđđâ saanijd hárjuttâllâp oovtâst.

Aikio ij tuš lijkkuu muumijd, sun räähist taid. Eromâšávt sun ilodij ko ooinij, maht suu nieidâš reagistij muumijd.

– Sun lijkkui hirmâdávt já lâi nuuvt šiev puddâ ko ooinij, maht sun lâi nuuvt ilolâš, povvustij já lâi váhá jierestum-uv, mut tot et peesâi keččâđ jieijâs kieláin párnáiohjelm, Aikio illood.

Veikkâ Aikio illood muumijn, oovtâ ääšist sun huámášit.

– Tot lii šaali ko Areenast ij lah tekstejum versio. Tast ličij ävkki máttááttâsâst, et uáináččij suomâkielân siämmást.

Sopâmušääših räijejeh muumij suomâkielâlâš teevstâi oinum Yle Areenast. Tääl puoh Muumileehi uásih uáinojeh puoh Tave-enâmijn. Jis oosijn láá teevstah mield, te Ylest ij lah vuoigâdvuotâ almostittiđ taid Suomâ ulguubeln.

Oululâš máttáátteijee Henna Aikio illood anarâškielâlâš muumijn. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Uđđâ Muumileehi uási uáinoo jyehi vuossaargâ Yle TV2 -kanavast tijme 8.25 já itá siämmáá peeivi meid Yle Areenan.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä