Sápmi |

Anárlaččaid mielas turisma nuoskkida ja hehtte boazodoalu – sii maiddái sávvet, ahte dan eai viiddidivčče ođđa guovlluide

Anár gielda ja Luondduriggodatguovddáš leat čielggadan anárlaččaid jurdagiid turismma hástalusain, buorre beliin ja boahttevuođas Anáris.

Seija Tuulentie, tutkimusprofessori, Luke
Árktalaš ealáhusaid dutkanprofessor Seija Tuulentie lea duhtavaš dasa, ahte badjelaš 200 anárlačča vástidedje gažadeapmái. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Nuoskkideapmi, beanaráiddut ja čuovggat, mat billidit sevdnjes almmi, leat muhtin áššit, maidda anárlaččat eai liiko turismmas.

Ášši lea boahtán ovdan Anára gieldda ja Luondduriggodatguovddáža ordnen ságastallandilálašvuođain, main leat gieđahallan turismma hástalusaid, ávkki ja boahttevuođa Anáris.

Ságastallamiid vuođđun lei gažadeapmi, masa vástidedje oktiibuot badjelaš 200 anárlačča. Eanaš oassi vástádusain guoskkai Anára ja Avvila gili, muitala árktalaš ealáhusaid dutkanprofessor Seija Tuulentie.

Beanaráidduid ja boazodoalu oktiiheiveheapmi lea gažaldat, man galggašii vel eanet čielggadit, muitala Tuulentie. Sii áigot jearahallat bálgosiid ja iešguđege oassebeliid oaiviliid áššái, vai daid livčče vejolaš oktiiheivehit.

– Turisma hehtte boazodoalu beanaráidduid lassin maiddái eará turismadoaimmaid bokte, muitala Tuulentie gažadeami bohtosiin.

Nuoskideapmi, menddo ollu čuovga, karavánarat ja eahpeáššálaš láhtten

Anárlaččaid sávaldat gažadeami vuođul lea, ahte turismma ja dasa laktáseaddji huksema čohkkešedje giliguovddážiidda Anárii ja Avvilii. Sii eai háliit turismma leavvat huksekeahtes guovlluide. Vástideaddjit goittotge oaivvildit, ahte Suoločielggis turismma ii dárbbaš šat ovddidit, ja muhtumiid mielas dohko leat huksen juoba menddo.

Ságastallamiin guorahalle maiddái dan, mo sáhtášii seailluhit dan seavdnjatvuođa, mii ii šat leat juohke báikkis máilmmis. Maŋimuš áiggiid sevdnjes almmis lea oidnogoahtán menddo olu čuovga, mii fuolastuhttá anárlaččaid.

Dasa lassin gažadeami vástideaddjit vásihit hehttehussan karavánariid láhttema ja nuoskideami ja maiddái turisttaid eahpeáššálaš láhttema. Vástideddjiid mielas turisma soaitá maid hehttet duovdagiid ja luondduráffi. Muhtumat maid vásihedje hehttehussan huksehusaid, maid turismma várás huksejit.

Virpi Jääskö, Inari
Anárlaš Virpi Jääskö mielas lea buorre ahte sus ja eará anárlaččain lea vejolašvuohta muitalit sin oaiviliid turismma ovddideami ektui. Ja su mielas dat galggašii leat vejolaš maiddái boahttevuođas. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Anárlaš Virpi Jääskö vástidii gažadeapmái ja oassálasttii maid ságastallandilálašvuhtii Anáris duorastaga. Su mielas buot anárlaččat galggašedje beroštit áššis, go turisma váikkuha buohkaid eallimii.

– Mu mielas dat lea issoras dehálaš bargu jearrat olbmuin, ahte mo ja gos turismma galggašii ovddidit ja gosa ii gánnehivčče mannat.

Jääskö lea seamma oaivilis go stuorámus oassi gažadeami vástideaddjin: turismma ii galgga viiddidit huksekeahtes guovlluide, muhto baicce čohkket giliguovddážiidda. Su mielas huksemis galgá muitit dikšut bázahusáššiid nu, ahte dat ii nuoskkit birrasa, ja ráddjet huksema, juos bázahusaid ii leat vejolaš dikšut bures.

Plánejit 800 kilomehter guhkkosaš vánddardangeainnu

Anárlaččaid mielas Anára gili buorre bealit turismma dáfus leat árbevierut, luondu ja dat, ahte gilli lea dego luonddu askkis.

Vástideddjiid mielas turismma ovddideami vuolggasadjin galgá leat Anárjávri ja dan bistevaš geavaheapmi, iige ovdamearkan čierastallanguovddážiid huksen, čilge dutkanprofessor Seija Tuulentie.

Okta earenoamáš ovddidanplána, mii guoská maid Anára gili, lea 800 kilomehter guhkkosaš vánddardangeaidnu, man sámeguovllu gielddahoavddat leat ovttas plánen. Das ulbmilin livčče, ahte sáhtášii johtit geahppa rehpuin báikkis nubbái, muitala Tuulentie.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä