Säämi

Ánná Morottaja läävee toollâđ juoŋŋâsijd nuuvt kuhháá ko máhđulâš – motomeh áámmátkuálásteijeeh láá kiässám jo juoŋâsijnis meddâl

Video: Anna Morottaja
Ánná Morottaja juoŋâs jyehi kiiđâ, naavdâš leđe olgon já skeŋkkân puáhtá uážžuđ val vorâs kyele.

Suottâsumos juoŋâstemšooŋah láá tääl, mut 30 ihán iä lah lam návt hyenes jieŋah.

Härvi astoäigikuálásteijee läävee onnáá peeivi viššâđ juoŋâstiđ. Aanaar Rivdulist, Mudusjäävri riddoost, viššalis kuálásteijee Ánná Morottaja lii taan-uv kiiđâ jo pieijâm juoŋâs jieijâs päikkiriidon. Morottaja lii uápu uážžum jiejâs eči-rohheest, kii juoŋâstij puáris vyevi mield. Sun jođettii sorvijn juoŋâskievđâ runij kooskâ.

– Algâčoovčâ aalgij suáppuđ ko ooinij jieŋâ čoođâ, ain uuigâi tom kuhes kuhes suárvi runneest ovdâskulâi já talle raahtij nube rune toos kuus tot ulâttij já nuuvt jođettij kievđâ ko lâi tuárvi, muuštâš Morottaja.

Ánná Morottajast lii onnáá peeivi lyevdi, moin uážžu älkkest kievđâ jođettiđ kuohâmrunneest kečiruunán. Val sun ij lah hommám “rakkeet”, mii moottorvuoimijn joođeed viermi tâi kievđâ runneest nuubán.

Morottaja máttát Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ lohheid juoŋâstem. Taan kiiđâ máttááttem puáhtá koronatile tiet pääcciđ meddâl.

– Algâ ivij motomeh uáppeeh movtáskii jieijah-uv iskâđ juoŋâstem, mut jiem mudoi tieđe láá-uv talle álgám tađe eenâb juoŋâstiđ, muštâl Morottaja.

Anna Morottaja
Morottaja Ánná naavdâš kiđđâpeeivist, taat lii puoh pyeremus äigi olgon leđe já puáhtá val skeŋkkân uážžuđ puurrâmkyele. Govva: Anja Kaarret / Yle

Tälviv juoŋâstem lii korrâ pargo, mut kiđđuv ko peivi páštá, áimu lieggân já jos lijkkoo leđe mudoi-uv olgon, te miiba tom suottâsub.

– Miiba tom hitrub ko jieŋâ alne já talle val seeŋgân korrâ pargo maŋa. Uážžu val muáddi kyele-uv máhđulávt, illood Morottaja.

Morottaja läävee toollâđ juoŋŋâsijd nuuvt kuhháá ko máhđulâš. Ohtii-uv lâi tuše oovce peivid kooskâst, ko sun keesij juoŋâs meddâl, já te peesâi suáppuđ joddee.

Val vástuppeeivi lâi Mudusjäävri riddoost šiev sijvo, mut tääl jo älgih váruttiđ rašes jieŋâin.

Kuldâl Morottaja Ááná juoŋâstemsaavâid.

Návt rašes jieŋah iä lah lamaš 30 ihán

Taan täälvi ij lah muotâ ennuv, mut jieŋah iä lah assaah. Jieŋâ alne lii lam ennuv čääci já njääbih taheh varâlâžžân jo tääl jotteem jaavrij alne. Tikkádum kiälkkámaađijd tärhisteh já táárbu mield merkkejeh uđđâsist, muštâl kiäinumiäštár Aimo Koistinen.

– Torvolâšvuotâ vuosmužžân, iätá Koistinen já váárut, et merkkejum luodâst iäránem lii riskâ.

Kiäinumiäštár Aimo Koistinen täärhist já huolâd, et moottorkiälkká kiäinuh láá torvoliih.
Kiäinumiäštár Aimo Koistinen täärhist já huolât, et moottorkiälkkákiäinuh láá torvoliih. Govva: Jarmo Siivikko / Yle

Pessijáid kal val Aanaarjäävri jieŋah killájeh, mut jos njääbih juátkojeh, te meid jieŋah hiäjuh. Taan ive láá jieŋah hiäjubeh ko kuássin ovdil 30 ihán, maid Aanaarjäävri jieŋâst láá virgálávt mittedâm.

Kávpálâš kuálásteijee Kiviniemi lii kiässám jo juoŋâsiijdis meddâl

Avveellâš áámmátkuálásteijee Veikko Kiviniemi lii jo jieijâs juoŋŋâsijd kiässám meddâl, ko siijvoh huánánii. Tääl lii äigi valmâštâllâđ kesikuáláástmân já orniđ laanijd oornigân. Kiviniemi lii lam Aanaarjäävri áámmátkuálásteijen jo suullân muáddilov ihheed, ige mušte et návt tooláá liččii siijvoh nuuhâm.

– Jiem mušte et návt tooláá ličij álgám sijvo timániđ já čääci puáttiđ jieŋâ oolâ. Tääl kiälkkámaađijh-uv älgih timániđ, toinkin ij lah iše, muštâl Kiviniemi.

Veikko Kiviniemi
Kávpálâš kuálásteijee Veikko Kiviniemi lii kiässám jo juoŋâsijdis meddâl, ko siijvoh huánánii. Govva: Mikkal Morottaja / Yle

Kiviniemist iä lam taan täälvi nuuvt ennuv juoŋŋâseh ko táválávt, ko kuolijd ostii hyeneest. Tukkukävppi-uv keesij hyeneest, ko toh halijdeh stuorrâ meerijd já kyeli já kuálásteijeeh váánuh, te ij totkin luhostum taan täälvi. Val kiergâničij pieijâđ juoŋŋâsijd jos puolâšt, mut Kiviniemi rahttât jo kiäsán.

– Puáhtá tot leđe, et jos váháš, mut ij stuorrâ meerijn innig, kiđđâ ovdán já laanijd kalga orniistâllâđ valmâšijn. Toos tot äigi mana, iätá Kiviniemi.

Kuálástejee Veikko Kiviniemi lijkkoo lanijkin pivdeđ sudes čääci ääigi. Tot lii pyeremus já älkkeemus vyehi uážžuđ saallâs.

Kuldâl tast kávpálâš kuálásteijee Veikko Kiviniemi sahhiittâllâm.

Lase Anarâš saavâid kuulah tääbbin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä