Saame

Anteeksipyyntö, tunturipöllö ja porontaljat – Nämä Yle Sápmin suomenkieliset uutiset kiinnostivat eniten vuonna 2019

Millaiset uutiset nousivat luetuimmiksi Saamenmaalta tänä vuonna? Lue koko listaus tästä artikkelista.


1
vähemmistöt
Kuva: Jani Aarnio ja Marja Väänänen / Yle

Kolme kokemusta siitä, miten Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsit vaikeuttivat elämää: Pilkkalauluja päin naamaa, selittelyä, varovaisuutta baarissa

Marraskuussa vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään.

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertoivat kokemuksistaan, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat heidän elämässään. Myöhemmin joulukuussa Petelius pyysi anteeksi myös Suomen romaniyhteisöltä vanhoja sketsihahmojaan, jotka kuvasivat romaneja erittäin stereotyyppisesti.

2
Kakslauttasen maanantaisessa liikenneonnettomuudessa venäläinen henkilöauto törmäsi ohitustilanteessa vastaantulleeseen suomalaiseen rekkaan.
Kuva: Kaija Länsman / Yle

Kuljettaja ja kyydissä ollut lapsi kuolivat rajussa kolarissa Sodankylässä – ohittamaan lähtenyt venäläisauto törmäsi rekkaan

Vuodenvaihteen jälkeen Sodankylän Kakslauttasessa tapahtui kuolonkolari. Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun Venäjän rekisterissä ollut henkilöauto lähti ohittamaan edellä ajanutta rekkaa, ja törmäsi vastaantulevan rekan keulaan.

Poliisin mukaan törmäys oli raju. Onnettomuudessa kuolivat henkilöauton mieskuljettaja ja takapenkillä ollut kolmevuotias lapsi.

Vakavat, kuolonuhreja vaativat liikenneonnettomuudet ovat yhä harvinaisia pohjoisimmassa Suomessa. Viimeksi vakavampi liikenneonnettomuus vaati kolmen ihmisen hengen muutama vuosi sitten Inarissa.

3
Lappi bálgosa boazoisit ja Vuopmečielggi njuovahaga njuovvi Antti Äärelä duolljelána ovddas.
Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Porontaljojen kysyntä lopahti niin, että pohjoisen poromiehet harkitsevat jo taljojen heittämistä jätteisiin

Tänä syksynä poronhoitajat painiskelivat taljakaupan ongelmien kanssa. Porontaljoille ei ole ollut paljoa kysyntää, eivätkä taljat menneet kaupaksi. Yle uutisoi lokakuussa pohjoisen taljakaupan romahtaneen niin, että poromiehet harkitsevat jo taljojen heittämistä jätteisiin. Muutamia vuosia sitten porontaljoista oli jopa pulaa.

Vielä noin nelisen vuotta sitten porontaljasta saattoi saada yli 20 euroa. Viime vuonna ja tänä syksynä hinta on laskenut yli puoleen aiemmasta.

Uutisointi taljakaupan lopahtamisesta poiki myöhemmin poronhoitajille useita yhteydenottoja ja taljojen myynnissä alkoi puhaltamaan uudet tuulet.

4
Ellinor Guttorm Utsi
Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Kaamos alkoi pohjoisimmassa Suomessa – ”Se joka puhuu pimeydestä, ei tiedä mistä puhuu”

Maanantaina 25. marraskuuta Utsjoen Nuorgamissa aurinko nousi kello 11.42 ja laski horisontin alapuolella kello 12.07 viimeistä kertaa tälle vuodelle. Tästä alkoi kaamoksen ajanjakso, jolloin Nuorgamissa kaamos kestää 52 vuorokautta ja se päättyy 18. tammikuuta.

Paikallisille kaamos tarkoittaa rauhoittumisen ja porotöiden aikaa. Pimeydeksi he eivät kuitenkaan ajanjaksoa kutsuisi. Ellinor Guttorm Utsi asuu rajan toisella puolella Norjan Hillagurrassa. Hän kuvailee kaamosta värikkääksi, sillä kaamoksen valo on kaunista.

– Taivas on jonakin päivänä kirkkaan sininen ja toisena aivan eri värinen. Värit muuttuvat päivittäin. Ne, jotka sanovat, että täällä on pimeää, eivät taida nähdä ympärilleen, naurahtaa Guttorm Utsi.

Lue lisää, miten ulkomailta pohjoisimpaan Suomeen muuttaneet ovat kokeneet kaamoksen ajan.

5
Mika Länsman.
Kuva: Vesa Toppari / Yle

Utsjokelainen poromies näki tällä viikolla jotain, mitä muut eivät ehkä koskaan – tunturipöllö on äärimmäisen uhanalainen

Utsjokelainen poromies Mika Länsman näki tänä keväänä tunturissa liikkuessaan linnun, jonka moni on nähnyt vain elokuvissa. Kaunis ja valkoinen tunturipöllö lensi Länsmanin läheltä, noin 15–20 metrin päästä ja laskeutui maahan suurin piirtein sadan metrin päähän.

Metsähallituksen mukaan yksittäisiä tunturipöllöjä havaitaan silloin tällöin, mutta runsaasti pöllöjä ei enää ole. Tunturipöllö on merkitty Suomen uhanalaisten eläinten Punaiseen kirjaan CR-merkinnällä, joka kertoo lajin olevan äärimmäisen uhanalainen. Myös Enontekiöllä päästiin näkemään viime vuoden aikana tunturipöllö aivan läheltä.

6
Anna Morottaja ja Jieŋâ-beana jieŋa alde
Kuva: Vesa Toppari / Yle

"Järvi on ollut minulle hyvä" – näin elää metsästäjä-keräilijä Suomessa vuonna 2019, "Jávri lea leamašan munnje buorre" – ná sápmelaš bivdi eallá luonddus jagi 2019

Saamelaisten kansallispäivänä Yle julkaisi ensimmäistä kertaa kauniisti toteutetun, kaksikielisen artikkelin inarinsaamelaisesta Anna Morottajasta ja hänen elämäntavoistaan.

Tässä tarinassa kuljetaan Morottajan mukana talvikalastuksen pariin Inarin Muddusjärvelle. Hänelle on erityisen tärkeää kalastaa, kerätä ja kasvattaa oma ruokansa.

Suomen- ja saamenkielisen artikkelin voit lukea täältä.

7
Tähtitaivas.
Kuva: Keijo Salokangas Yle

Mikä välähti pohjoisen taivaalla sunnuntaina? Ursa pyytää ilmoituksia havainnoista

Tammikuussa Lapissa raportoitiin välähtäneestä valoilmiöstä. Välähdyksestä ei ollut kuvallisia havaintoja ja havaintokertomusten perusteella kyseessä uskotaan olleen meteori. Panu Lahtinen, joka toimii Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tulipallotyöryhmässä, sai Ivalon havaintokameraansa tallennettua 13.1.2019 kello 19.42 vain välähdyksen pilviverhon takaa.

Ursan havaintojärjestelmään tehtyjen ilmoitusten perusteella on vaikea määrittää, minkälaisesta meteorista on tarkkaan ottaen ollut kyse. Lahtinen kuitenkin arvelee meteorin liittyvän "gamma ursae minoridien" -meteoriparveen, joka on toistaiseksi heikosti tunnettu.

8
Saara Proksi
Kuva: Kaija Länsman / Yle

Millaista on asua paikassa, jossa käy yli puoli miljoonaa turistia vuodessa? “Suurimman sesongin aikaan emme käy Levillä kaupassa ollenkaan"

Kesällä Yle vieraili Kittilän suositussa matkailukesksessa Levillä tapaamassa paikallisia. Levillä vierailee vuosittain noin 600 000 ihmistä ja paikkakunnalla on noin 60 ravintolaa.

Huippusesonkina paikalliset kertovat välttelevänsä kokonaan Levin keskustan vilinää.

– Silloin menemme esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päähän Kittilään, tai sitten Muonioon. Siellä pääsee nopeammin ulos kaupasta, kertoo Levillä asuva Saara Proksi.

9
Frozen 2
Kuva: ©2019 Disney

Frozen II -elokuva sai maailmanensi-iltansa – elokuvaan haettiin onnistuneesti inspiraatiota pohjoisen luonnosta ja saamelaiskulttuurista

Maailman yksi suosituimmista elokuvista sai tänä vuonna jatkoa, kun Frozen II -elokuvan maailmanensi-ilta järjestettiin Hollywoodissa marraskuun alussa.

Jatko-osa sai inspiraationsa pohjoisen luonnosta ja myös saamelaiskulttuurista. Walt Disney Animations Studios teki syksyllä historiallisen sopimuksen Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston kanssa siitä, että elokuvassa käsitellään saamelaiskulttuuria kunnioittavasti ja hyväksyttävästi. Disney myös tuotti elokuvan pohjoissaamen kielellä.

10
Esa Vuomajoki
Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Tiedätkö mitä tehdä jos eksyt? Älä hätäänny, luontoa havainnoimalla voit päästä taas kartalle

Jos metsäreissulla suuntavaisto katoaa, luontoa lukemalla ja tarkkailemalla voi hyvinkin päätellä missä suunnassa on pohjoinen ja missä taas etelä. Metsähallituksen luontovalvoja Esa Vuomajoki antoi Ylelle neuvoja, kuinka eksyessä tulee toimia.

– Jos on niin eksyksissä, ettei ole minkäänlaista hajua pohjoisesta tai etelästä, niin apu löytyy ympäröivästä luonnosta, kasveista ja puista. Oli kyseessä sitten tunturi tai havumetsä, suunnan kyllä löytää, kertoo Vuomajoki.

Vuonna 2018 vapaaehtoisella pelastuspalvelulla oli yhteensä 362 pelastustehtävää, joista 211 oli etsintätehtäviä. Pohjois-Suomessa Vapepa osallistui yhteensä 33 etsintätehtävään.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä