Sápmi |

Ara Aikios leat máttut sihke Kanádas ja Sámis: "Kanáda indiánamánáid joavkkohávddit guske mu bearraša"

Ohcejohkalaš Ara Aikio gullá iežas áhči bealde Kanáda shuswap-álgoalbmogii, eatnis bealde sápmelaččaide. Kanádas gávdnon álgoálbmotmánáid merkekeahtes hávddit lea garrasit čuohcan Aikioi. Su áhčči ja eará fuolkkit leat leamaš oahppin dakkár skuvllas, man lahkosiin maid leat gávdnan merkekeahtes hávddi.

Video: Ara Aikio
Geahča dás, maid Ara ja Maria Sofia Aikio muitaleaba sihke Kanáda ja Suoma ásodagain. Video: Pasi Peiponen

Ohcejogalaš Ara Aikios lea hárvenaš duogáš: su áhčči gullá Kanáda shuswap-álgoálbmogii ja eadni lea fas sápmelaš. Dan dihte Aikio gullá guovtti álgoálbmogii.

Dán geasi Kanádas leat gávdnan juo golmma sajis merkekeahtes hávddiid álgoálbmogiid mánáide dárkkuhuvvon ásodatskuvllaid lahkosiin.

Okta báiki lahka Kamloops ásodatskuvlla, gos Aikio áhčči ja oasi su fuolkkit vázze skuvlla. Hávddis gávdne 215 máná dávttiid.

– Hávddis lea jáhkkimis mu eahki, Aikio njuorrasa.

Fuolkkit leat muitalan garra dáhpáhusaid birra

Aikio áhččerohkki lei dovddus olmmoš Kanáda álgoálbmogiid gaskkas. Son barggai olles eallimis Amerihká álgoálbmogiid ovttasteaddjin ja bealušteaddjin.

Álgoálbmogat olles Amerihkás leat vásihan garra rasismma ja máŋggat álbmogat leat šaddan fárret eret sin árbevirolaš eallinguovlluin.

Shuswapat leat ássan Brihttalaš Kolumbias, Kanáda oarjerittus. Máŋggat shuswapat leat vázzán ásodatskuvlla Kamloopsas, gos eallin ii eisege lean álki.

Ara Aikio_1 (2).JPG
Ara Aikio shushwap-namma lea Ihlimcum, "čielga oaivi".

Aikio áhčči lea muitalan, ahte skuvllas dihttui dávjá nealgi. Dasa lassin bargit givssidedje mánáid. Katolalaš báhpat adde mánáide dávjá maid ođđa namaid ja identitehta. Ovdamearkan guhkes vuovttaid lávejedje čuohppat oanehažžan.

– Dan skuvlla dárkkuhussan lei bassat eret min kultuvrra ja giela.

Aikio muitala, ahte su áhčči ii oahppan viđa jagis oba čállit iežas namage.

– Skuvllas lei maiddái veahkeváldi, seksuálalaš illasteapmi ja mánáid rivvejedje skuvlii lágaiguin.

Aikio mielde su áhčči ja oarbinat cevze váttis ja losses vásáhusain, muhto goit gudde daid mielde čađa eallimeaset. Fuolkkit leamašan duhtavaččat, ahte Aikio lea beassan eallit Suomas eallimis.

– Skuvlla váttisvuođat eai leat oassi mu eallima, ja ieš lean ožžon eallit olmmožin.

Ara Aikio_2.JPG
Aikio bargá sámegielat beaivveruovttus Ohcejogas.

Ásodatvásáhusat oahppásat maid eatni bealde

Ásodatvásáhusat leat oahppásat maid sápmelaččaide. Ara Aikio eadni, Maria Sofia Aikio, váccii skuvlla Ohcejogas 1950-logus. Skuvllas ii ožžon sámástit amas ráŋggáštuvvot.

– Oahpaheaddjit jáhkke, ahte mii hálaimet dakkáriid maid sii eai livčče ožžon gullat, son muitala.

Maria Sofia Aikio ii hálit muittašit skuvllaáiggiid, ja son lea háliidange vajálduhttit unohas áššiid.

Maria_Sofia Aikio.JPG
– Skuvlla gáibádusat ledje suopmelaš gáibádusat. Sámemánáide oahpahuvvui, ahte dat eai máhtte maidige, Maria Sofia Aikio muitala.

Leago doarvái átnut ándagassii?

Kanáda lea čielggadan álgoálbmotmánáid ásodatáiggiid iežas duohtavuohtakommišuvnnastis jagiin 2008–2015.

Dán jagi gávdnon merkekeahtes hávddiid dihte leat hállagoahtán fas, ahte galggašiigo kommišuvdna vuođđudit ođđasit.

Aikio muitala, ahte oassi su álbmogis jáhkká, ahte dáid áššiid ii sáhtte sihkut eret.

– Mii eat háliit vajálduhttit, son dadjá.

– Dát lea guhkes proseassa, muhto juos mii háliidit beassat ovddasguvlui, de livččii dehálaš, ahte Kanáda hálddahus ja girku válddáše ovddasvástádusa das.

Suomas soahpadallan- ja duohtavuohtakommišuvdnafidnu lea ovdánan gulul. Fidnu vulggii johtui 2017. Dan dárkkuhussan lea čilget, mo Suoma stáhta lea meannudan sápmelaččaid. Sanna Marin ráđđehusa dárkkuhussan lea nammadit olbmuid kommišuvdnii dán jagi.

Maria Sofia Aikio doaivu, ahte stáhta dagašii juoidá konkrehtalaš.

– In sáva dušše beare ándagassii átnuma vaikko dat buorre, muhto fertešedje dahkat maid juoidá áššiid divvuma dihte. Dat lea stáhtaválddi bargu.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä