Säämi |

Ärbiviäruliih Njižžjäävri enijpeeivi uággumkištoh kiäsutteh jyehi ive pel čyeđe verd uággoid – Harju ja Huhtamella vuoittijn taan tove

Kištoh láá tollum jo paijeel 40 ihheed. Páiháliih uággooh váánuh.

Heikki Harju
Puoh enâmus Njižžjäävri kištoost kuudij kuolijd avveellâš Heikki Harju. Govva: Anja Kaarret / Yle

Pärttih kuávlu miäcástem- já kuálástusservi "Pohjois-Inarin erä- ja kalamiehet ry" lii 1970-lovo rääjist ornim ain enijpeeivi oholoopâ uággumkištoid Njižžjáávrán.

Seervi kuhesáigásâš čällee Onni Siitonen muštâl, et alga aalgâs kištoid algii orniđ tanen nävt manjeed, ko cuáŋuimáánust lijjii jyehi sajeest nuuvt ennuv uággumkištoh, et riijâ peeivih iä kavnum.

– Njižžjäävrist láá kuittâg jieŋah ain tohon vyesimáánu pelimuudon, mii talle meridijn, et ornip kištoid enijpeivi oholoppân, muštâl Siitonen.

Onni Siitonen lii lam kuhháá seervist mieldi orniimin uággumkištoid. Sun lii uáinám nubástusâid, moh laa ivij äigin puáttám. Uággooh láá lâm suullân 40–50 kištoost, mut ulmuuh láá muttum.

– Áinoo nubástus lii, et páiháliih láá puárásmân já uággooh láá puáttám olgoláá, iätá Siitonen.

Taan ive kištopeeivi iiđeed oorvij já uárnejeh pollii, et láá uccáá uásálisteeh. Uággooh iä lah sukkârist, nuuvtpa taan ive kištoost lijjii 39 uággoo ohtsis.

Onni Siitonen ja Santeri Nykänen
Onni Siitonen lii kištoi uárnejee seervi čällee já suu nieidâ kandâ, Santeri Nykänen, išedij vuárbumijn. Govva: Anja Kaarret / Yle

Ovdil lijjii almaah já nisoneh siämmáá juávhust, tääl sierâ

Motomin láá lâm nisoneh já almaah siämmáá juávhust, mut taan ive palhâšumij jyehim aalgij tost, kii enâmus kuudij.

Taan kišto pyeremus lâi almain avveellâš Heikki Harju. Pyerimus nissoon lâi Raili Huhtamella, sun uážui nubben valjiđ palhâšume. Kulmâ pyeremuu alma ja kulmâ pyeremuu nissoon ožžuu palhâšume.

Kišto pyerimus nissoon Raili Huhtamella kuudij kulmâ šaapšâ, moh teddii ohtsis 671 grammâ. Sun jotá puoh kištoid moh láá taan kuávlust já meid iälá olgoláá. Veik sun jotá ennuv kištoin, te harvii puátá vuiáttu. Vuáittu kuittâg tobdoo pyerrin.

– Tobdo lii tegu čuážuččij puoh ollásumos sajeest, tegu kirdeličij, illood Huhtamella.

Taah lijjii suu taan kiiđâ majemuuh kištoh. Tääl lii äigi porgâđ porgâhánnáá pargod, moh láá pááccám uággum tet porgâhánnáá.

– Ubâ täälvi lii lâm päikki čurgiihánnáá, tääl álgám čurgiđ, loppeed Huhtamella.

Raili Huhtamella
Raili Huhtamella lâi pyeremus nissoon kiiđâ majemuin uággumkištoin Njižžjäävrist. Govva: Anja Kaarret / Yle

Avelân enijpeeivi kákku já Päärtihân kukká

Enijpeeivi uággumkištoin jyehih meid kááhu já taan ive meid kukkáid, taid vuárbuh. Kááhu vuorbuu puohâi uásálistij kooskâst. Tom vuoitij avveellâš Sinikka Siivikko. Enijpeeivi kukkáid vuorbuu vuorbij uástei kooskâst. Vyerbilukko lâi pärttihlâš Eeva Seurujäävrist, sun uážui ruusu.

Seurujärvist taat tälvi uággumkištoi tááhust paasij uccen, ko nuárvui väividij. Kilbisjäävri kištoid-uv sun vuolgij vuogâittáá.

– Nuárvuitavdâ ij lâm puáránâm já tobbeen lii ain nuuvt koolmâs, te kuođđim uággumpiergâsijd pááikán, et ij puáđi hokâttus vyelgiđ jieŋâ oolâ, iätá Seurujärvi.

Eeva Seurujärvi
Päärtihlâs Eeva Seurujärvi vuoitij ruusu vuorbijn. Govva: Anja Kaarret / Yle

Taah lijjii taan täälvi majemuuh uággumkištoh. Kištouággoi mielâst kiđđâ nohá ain koskân. Seurujärvi áigu kuittâg val juátkiđ uággum.

– Val iälám Aanaar já Njižžjäävri peln, ijhân tot taas val nuuvâ, mut kiälháin jiem innig tuostâ vyelgiđ, muštâl Seurujärvi.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä