Sápmi |

Baggos ja rievssahis sahkanan čivggat oidnostedje Soađegilis – dna-dutkamuš nanne irggástallama

Bakkurievssat lea hárvenaš loddi, go goabbáge sihke rievssat ja bakku lea oskkáldas iežaset báraide.

Pyyriekot olivat hyvin kesyjä ensimmäisenä syksynään.
Pyyriekot olivat hyvin kesyjä ensimmäisenä syksynään. Govva: Timo Helle

Soađegilis leat oidnostan guokte rievssatlágan lotti. Lottiid eadni lea sihkkaraston bakkun.

Sattasjohkaleagis oidnon bakkurievssahat, njiŋŋálas ja varris, leaba sihkkaraston dna-dutkamušas sihke Oulu ja Norggas Troandimis. Dat dáhpáhus lea hui hárvenaš.

Dosentti Laura Kvist Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan yksiköstä.
Dosentti Laura Kvist Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan yksiköstä. Govva: Risto Degerman / Yle

Dál dahkkon dna-meroštallan lea bakkurievssahis vuosttas máilmmis, muitala dutki Laura Kvist Oulu universitehtas. Lottiin váldui baikkas čájánas. Čájánasas analyserejuvvui mitokondrio-dna, mii lea eatni dna maŋisboahttái.

Oassi dain dna-čájánasain sáddejuvvui Norgii luonddudutkaninstituhttii (Nina) Troandimii.

Varris loddi lea dán rádjai sihkkaraston, ahte dat lea bakku ja rievssaha vuosttas buolvva maŋisboahtti. Nuppi lotti dieđuid analyseren lea Nina dutki Oddmund Klevena mielde velá osiin gaskan. Loahpalaš bohtosat gárvánit vejolaččat dán giđa áigge. Norggas sihkkarastet dan, ahte lottiid áhčči lea rievssat iige giron.

Suomas ii leat ovdal sihkkaraston bakkurievssat

Seammalágan bakkurievssat lea gávdnon Norgga bealdi Selbustas Troandima lahka 1927. Dát devdon bakkurievssat lea Ruoŧas Göteborgga luondduhistorjjá museas.

Suomas baggo ja rievssaha sahkaneami birra lea okta máinnašeapmi 1800-logu gaskamuttus Rantasalmis juovlamánus 1855 K. E. Kivirikko “Suomen selkärankaiset” 1940 almmostuvvan girjjis.

Ympäristöneuvos Timo Helle
Govva: Sauli Antikainen / Yle

Loddeberošteaddji fuobmái Rantasalmis bivdojuvvon erenomáš lotti loddemárkaniin ja čálii dán muitui, muitala Soađegili bakkurievssahiid govven birasráđđeolmmoš ja ovddeš luonddusuodjalanlihtu ságadoalli Timo Helle.

Seamma girjji mielde Uppsalas gávdnui juovlamánus 1884 bakkurievssat, mii lei vejolaččat bahččon Ruoŧas Davvi-Jämtlánddas.

Maiddái Pieni tietosanakirja nanne daid dieđuid.

Makkárge nannejuvvon duođaštusat eai leat dain hybridain. Dutkiid dieđus leat hui unnán bakku ja rievssaha sahkaneamit.

Nealgi buvttii bakkurievssahiid šilljui

Fuones jokŋajahki buvttii Soađegilis Sattasjohkaleagis bakkurievssahiid Alpo Laitila šilljui borrat siepmaniid 2018.

Alpo Laitila Sodankylästä
Govva: Sauli Antikainen / Yle

Laitila imaštalai, ahte mat golbma vilges lotti leat bakkui joavkkus. Lottit ledje álggos ovttas, muhto maŋŋelabbos čakčat johtigohte okto. Guokte njiŋŋálas lotti ja okta varris loddi bohte dáluid šiljuide sierra áigge. Su šiljus gallededje golbma lotti.

Lottit ledje earáláganat sihke olgohámis ja láhttenvuogis. Varris loddi figgai irggástallat olbmuin.

– Dat bođii čohkkát oalggi ala ja figgái njuniin časkit oaivvi ala.

Talvipukuinen pyyriekko kesämetsässä. Riekon kesäpuku vaihtuu Sodankylässä talvipuvuksi viimeistään marraskuun alussa. Viime vuosina on ollut erityisen pitkiä lumettomia syksyjä. Silloin linnut ovat valkoisena mustalla maalla useita viikkoja pedoille alttiina.
Kesäpuku vaihtuu Sodankylässä talvipuvuksi viimeistään marraskuun alussa. Viime vuosina on ollut erityisen pitkiä lumettomia syksyjä. Silloin riekko on valkoisena mustalla maalla useita viikkoja pedoille alttiina. Govva: Timo Helle

Bakkurievssahiin lei vilges suodjeivdni dego rievssahis, muhto olgohápmi lei earálágan ja láhtten maid.

Vilges lottit ijastalle measta muorragierragis. Rievssat fas ii dábálaččat čohkká muoras. Bakkurievssahat leat jorbasut go dábálaš rievssahat ja jietnage lea earálágan.

– Dat jietna sulastahtii skire dahje kookaburra, mii eallá Oseanias.

Daid hybridačivggaid riegádeami duogážiin leat dávjá nu, ahte nubbi šládja lea laskan hui ollu ja nubbi fas hejot.

Laitila lea čuvvon birrasa lottiid guhká ja su mielde bakkurievssaha sahkaneami sivva lea go guhká bessen rievssatbárá varris loddi bázii okto.

– Dat váillahii giđđat moarsi nu sakka, ahte válddii vuosttas ovdal boahtán njiŋŋálaslotti ja sahkanii dainna.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä