Sápmi |

"Bággu bidjá birget" – Okto viđa mánáin báhcán eadni bálkkašuvvo etniidbeaivve

Lismálaš Riitta Näkkäläjärvi oažžu sotnabeaivve Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttaš luohká medálja golleruossaiguin.

Riitta Näkkäläjärvi
Lismálaš Riitta Näkkäläjärvi vuordá gealdagasas dán jagáš etniidbeaivve. Govva: Kaija Länsman / Yle

Riitta Näkkäläjärvi doalada gieđaidis gaskkas bovdehusa, man dušše 35 eatni ožžot dán jagi. Näkkäläjärvii mieđihuvvo etniidbeaivve Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttaš luohká medálja golleruossaiguin.

Son bođii vuosttas háve Anárii hotellii geassebargui jagis 1976. Dalle beavdebiigá oaččui bálkán 13,5 proseantta rehkega loahppasupmis. Son fuobmái, ahte Anárishan tinii bures ja ruhta bázii bumbbá bodnái dálvvi várás.

Nu son máhcai ain ođđasit ja ođđasit Anárii. Geassit 1979 dáhpáhuvai eallima jorggáldat. Son deaivvai boahttevaš isidis, Paulus Näkkäläjärvi.

– Buot dáhpáhuvai jođánit. Juovllaid áigge lohpádattaime, čuovvovaš geasi huksegođiime dálu Lismái ja vuosttas mánná riegádii juovlamánus 1980, muitala Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi niehku stuorra bearrašis ollašuvai, go soai oaččuiga vihtta máná.

Riitta ja Paulus Näkkäläjärvi sudno vuosttas mánáin.
Riitta ja Paulus Näkkäläjärvi sudno vuosttas mánáin. Govva: Riitta Näkkäläjärvi privahtagovva.

Eallin rievddai čalbmerávkaleamis ja son bázii okto viđain mánáin – “Bággu bidjá birget”

Bearraša ráfálaš eallin Anára Lismmás, doaresbeali gilážis, rievddai čalbmerávkaleamis geassit 1993. Isit ja viđa máná áhčči duššai biilalihkohisvuođas.

– Paulus vulggii viežžat Njunnásis mohtorsihkkela. Geassemearkumat ledje álgimin. Dat lei dasto su maŋimuš reaisu, muitala Näkkäläjärvi.

Lihkuhisvuohtaraporta mielde geainnu ledje aiddo dássen ja garra geainnu alde ledje unna geađggážat. Varra son vujii fártta ja ribahii doaresbeallái. Biilla lei jorran birrat birra.

Nu stuorra bearraša áhčči jámii ja Riitta bázii okto viđain mánáin.

– Bággu bidjá birget. Nu mo dáppe daddjo, ii dat leat eará go bargat. Leihan dat lossat. Iihan mus lean oba biilavuodjinkoartage. Dat lei dakkár konkrehta ášši, man ordnejin vai eallin šattašii álkibun, čilge Näkkäläjärvi.

Dehálaš lei ahte mánát ohppe sámegiela – Dál áhkubat oahpahallet sámegiela

Okto mánáidisguin báhcán eadnái lei okta ášši hui dehálaš, mánát galge oahppat sámegiela. Dan sii ohppege álkit daláš Menešjávrri skuvllas.

Sámegiela oahppan mánáide ii goit lean čielga ášši. Áhčči ii lean hállan mánáide sámegiela. Duogábealde sáhtii leat áhči iežas lossa muitu das, go manai skuvlii máhtekeahttá sánige suomagiela.

– Buot munno mánát leat čállán sámegiela studeantačállosiin. Nieiddat hállet mánáidasaset sámegiela. Vivva studere maid sámegiela Sámi oahpahusguovddáža virtuálaoahpu bokte.

– Boahtte čavčča okta áhkkubiin álggaha sámegiela oahpahusa gáiddusoahpahusa vehkiin.

Jus báhcá okto, ferte ohcat geannu, geainna bastá hállat

Go son bajásgesii okto vihtta máná doaresbeale gilážis, de ii dat álki lean. Lismmás Anárii lea 90 kilomehter mátki. Go son muittaša boares video bokte daid jadiid, go bázii mánáiguin okto, de dál lea somá oaidnit, ahte mánát leat birgen eallimis ja buohkain lea bargu.

Sus lea okta ráva sidjiide, geat fáhkkestaga juoganu sivas báhcet mánáiguin oktofuolaheaddjin.

– Livčče dehálaš, ahte livčče giinu, geainna basttášii hállat. Mu iežan sohka lei dalle guhkkin, inge máhttán isida sohkii burgit jurdagiid.

– Muittán mo oktii mannen sosiáladoaimmahahkii. Diimmu báfidin doppe. Dat gal de veahkehii, rávve Näkkäläjärvi.

Riitta Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi heivehallá guđemuš solju heivešii buoremusat sutnje, go manná vuostáiváldit medálja. Govva: Kaija Länsman / Yle

Dál Näkkäläjärvi lea báhkkemin goaffara ja smiehtada guđemuš soljju caggá raddái.

Sotnabeaivve nanage nisu sáhttá njuorrat, go ráddái giddejuvvo Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttaš luohká medálja golleruossaiguin. Guovttis su mánáin vulget sutnje skihpárin doaluide.

Dán jagi eatnit, geaidda mieđihuvvo gudnemearka, leat stuorrabearrašiid eatnit, oktoeatnit, adoptio- dahje veahkkevánhemat. Sii leat aktiivvalaččat mielde maiddái servodat- ja eaktodáhtolašdoaimmain ja ná dorjot mánáid ja nuoraid viidábutge.

Medáljas lea mearkkašupmi Näkkäläjärvii.

– Ammal dát lea servodaga giittus das, ahte buot mu vihtta máná barget ja mákset vearuid, loahpaha Näkkäläjärvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä